Ihastun nopeasti ja lujasti, mikään tai kukaan ei saa minua kiinnostumaan itsestään, kun olen palavasti ihastunut johonkin, jota en koskaan tule saamaan omakseni, vaikka saisinkin, ei meidän yhteiselosta tulisi mitään:(
Pahinta tässä on se, että en voi löytää rinnalleni ketään, koska tämä ihastukseni estää sen...siis hänestä riippumattomista syistä:(
Voinko koskaan muuttua ja kokea tällaisia pikkuihastumisia ilman, että saan niistä itselleni kuukausien pakkomielteen?
En siis stalkkaa tai roiku hänessä, en edes ota yhteyttä, jos niin ei ole sovittu, mutta tunnetasolla jään tällaiseen järjellä ajateltuna tyhjänpäiväiseen juttuun kiinni, eikä mikään tai kukaan saa minua siitä irti ennen kuin tapaan hänet uudelleen ja kaikki alkaa alusta, ja hetken se on taas niin ihanaa:)
Tunteet ovat hyväksi, mutta nyt niitä on liikaa:(
Pahinta tässä on se, että en voi löytää rinnalleni ketään, koska tämä ihastukseni estää sen...siis hänestä riippumattomista syistä:(
Voinko koskaan muuttua ja kokea tällaisia pikkuihastumisia ilman, että saan niistä itselleni kuukausien pakkomielteen?
En siis stalkkaa tai roiku hänessä, en edes ota yhteyttä, jos niin ei ole sovittu, mutta tunnetasolla jään tällaiseen järjellä ajateltuna tyhjänpäiväiseen juttuun kiinni, eikä mikään tai kukaan saa minua siitä irti ennen kuin tapaan hänet uudelleen ja kaikki alkaa alusta, ja hetken se on taas niin ihanaa:)
Tunteet ovat hyväksi, mutta nyt niitä on liikaa:(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sun pitää jutella sen ihastuksesi kohteen kanssa. Jospa hän tuntee samoin? Kuulostaa siltä, että olet vahvasti ihastunut.
Komppaan..