miksi et käytä sitä?
Tuntuu tosi lapselliselta että täällä kirjotellaan "tavattiin sillon ja tehtiin sitä/tätä. ikävä on" ja blaa blaa... jos henkilö on sulle jo tuttu jollakin tapaa, niin mikä ihme estää menemästä juttelee uudelleen
ite joutuu kärvistelemään ihmisten kanssa jotka on lähellä mutta kuitenkin kaukana. ei mulla ole niille mitään muuta asiaa kuin "alaks mua"
Tuntuu tosi lapselliselta että täällä kirjotellaan "tavattiin sillon ja tehtiin sitä/tätä. ikävä on" ja blaa blaa... jos henkilö on sulle jo tuttu jollakin tapaa, niin mikä ihme estää menemästä juttelee uudelleen
ite joutuu kärvistelemään ihmisten kanssa jotka on lähellä mutta kuitenkin kaukana. ei mulla ole niille mitään muuta asiaa kuin "alaks mua"
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mä käytän sitä kaikenlaiseen muuhun puhumiseen, silloin harvoin kun näen. Näitä asioita mitä tänne kirjoitan, en vaan saa siellä suustani ulos.
ihmetelly. Jos on niin lähellä toista että hipaisee ja tunnistus molemminpuoleista, niin miksi täällä roikkua? Vai onko se jotenkin YLEVÄÄ tulla tänne hehkuttamaan.
Jos on varattuna rakastunut varattuun...
Siksi, kun se on n i i n vaikeaa. Ei tätä ymmärrä kukaan muu kuin samassa sopassa oleva.
Tosin en täällä hehkuttele, kirjoittelen joskus vaan.
sit vaan "parantamaan" itteä ja omaa parisuhdetta tai ero
Onhan noita muitakin reittejä vaihtaa niitä ikäväjuttuja kun joku palsta, vai etkö tiedä mitä kaikkea on mahdollista käyttää,,,
Joskus on viisainta pysyä täällä.
Niimpä, jauhaa täällä liirum laarumia ja toivoa että tunteet katoais tai tavattais vahingossa. (Melkein sait tänään tekstarin;)
Et varmaan ymmärrä itsekään kuinka nolo olet/olette.
Muut normaalit ihmiset elelee elämäänsä rehellisesti eteenpäin, nauttien. Mutta sitten on teitä, siis selvästi vajaita, jahkailijoita, toisten elämän, eritoten oman elämän pilaajia. Aivotoiminnassa "häöriö", kun ei keskity normaaleihin asioihin.
Oksetus.
Menkää yhteen! ja älä puolustele, " kun se on niin vaikeaa". Vaikeaa se on just sen vuoksi, kun ei ole elämä hallinnassa. Liimaudutaan toisten puolisoihin, kun voisi elää NORMAALISTI. Unelmoidaan jostakin Oih niin saavuttamattomista keksityistä mahdollisuuksista.
Tämä on totuus tai ainakin miltä se kuulostaa.
Rasisti! Haukut erilaisuutta aivotoiminnan häiriöksi.
Musta- aukko.
Joskus voi purkaa pahaa mieltä kun on tullut torjutuksi/jätetyksi. Ei sellaista halua kertoa sille toiselle, sehän olisi roikkumista. Tänne voi kertoa pahasta mielestä, jossain täytyy olla jos on ikävä olo. Eikä kaikki torjutut halua takaisin siihen huonoon suhteeseen.
Niin. Sinäpä sen sanoit.
Olen sosiaalisesti täysin taidoton, enkä saa suustani ulos mitään henkilökohtaisiin tunteisiin viittaavaa. Varattu en ole ollut pitkään aikaan.
Olen täysin erään naisen pauloissa, mutta lähestymiseni on järkyttävän hidasta, koska en osaa. En tiedä miten ihmisiä lähestytään oikealla tavalla. Pelkään, että annan itsestäni kuvan pelottavana stalkkerina tai säälittävänä perässä roikkujana. Pätee kaikkiin ihmissuhteisiini, myös kavereihin.
Kuitenkin, yritän joka päivä löytää keinoja, joilla kertoa hänelle tunteistani. Katson silmiin edes pienen hetken, vaikka se on yksi niistä asioista, jotka koen äärimmäisen ahdistavana. Rakastan ohimeneviä hipaisujamme, vaikka yleensä kosketus saa minut paniikkiin.
Yritän muistaa sanoa hänelle, mitä hänessä ihailen/ arvostan, vaikka se on välillä vaikeaa. Ei siksi, ettenkö oikeasti ihailisi vaan siksi, että minä en osaa luontaisesti näitä "kehumissääntöjä". Yritän osoittaa välittämiseni kysymällä tarvitseeko apua, miten menee yms. Hymyilen paljon, tosin se tulee ihan luontaisesti. Hymyilen muutenkin jatkuvasti.
Tiedän, että hän on ihminen, joka haluaisi kuulla nämä asiat suoraan sanottuna. Katkerinta ja hauskinta tässä kaikessa onkin, että juuri sanallinen viestintä on se asia, joka tuottaa minulle vaikeuksia. Osaan paljon hankaliakin asioita, mutta:
http://www.youtube.com/watch?v=q9y5eY1hKuE