Vauhdinmaailman pääkirjoitus

Kaikki alkaa kartingista.
Ajamisen voi aloittaa 6-7-vuotiaana, eikä harrastaminen ole ensimmäisillä portailla sen kalliimpaa
kuin muukaan nuorisourheilu tänä päivänä-rahaa kyllä palaa, mutta niin sitä palaa jääkiekossa ja jalkapallossakin. Kartingissa kyse on korostetusti perheenyhteisestä tekemisestä. Poika ajaa, isä ruuvaa autoa ja neuvoo, äiti toimii huoltajana. Muunlaisia variaatioita totta kai löytyy myös, mutta juuri tämä on se peruskuvio ja kivijalka, jonka varaan suomalaisen autourheilun menestys on aina rakentunut.

KARTINGIN MERKITYS ravintoketjussa on niin kiistaton, että sen pitäisi olla AKKn kaiken toiminnan itsestään selväpaino pistelaji. Näin ei ikävä kyllä ole. Kartingilla ei ole käytännössä ollut edes omaa lajipäällikköä vuosikausiin. Lajin toisarvoisuudesta kertoo sekin, että SM-sarjansäännöt julkistettiin vasta helmi-kuun puolivälissä. Liiton voimavarat menevät Neste Oil Rallin, rallicrossin MM-osakilpailun ja jossain määrin myös FinRace-ratasarjanjärjestämiseen. Ruohonjuuritasolle-ja tämä koskee myös jokamiehenluokkaa-ei juuri panoksia laiteta. Liiton valtionavut ja markkinointiyhtiö AKK Sportsin mahdolliset tuotot käytetään varmasti jo johonkin hyvään tarkoitukseen. Karting-ja jokkis varikoille nämä rahat eivät ainakaan päädy.

JUNIORIURHEILU ON tänä päivänä lajista riippumatta huomattavasti ammattimaisempaa kuin
kymmenen vuotta sitten. Maksulliset tallipaikat ja "tehdastiimit" ovat tulleet suomalaiseen kartingiin jäädäkseen. AKKn puheenjohtaja Juhani Pakari ja silloinen varapuheenjohtaja Kimmo Vainio lanseerasivat kaksi vuotta sitten SM-sarjaan tallin, jonka ajatuksena ja filosofiana oli toimia eräänlaisena rata-autoilun huipulle johtavana kehitysohjelmana ja-akatemiana", Pakarin ART GP on vuodesta toiseen pyrkinyt haalimaan riveihinsä ikäluokkansa Parhaat suomalaiskuljettajat, ja aika hyvin siinä onnistunutkin.

Näkökulmasta riippuu, onko hyvä vai huono asia, että AKK: n puheenjohtaja on henkilökohtaisesti
mukana siinä pienessä bisneksessä, jota suomalaisilla karting varikoilla yritetään pyörittää.
Useimmissa lajeissa tällainen ei tulisi kuuloonkaan. Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola ei yksinkertaisesti mitenkään voisi olla mukana vaikkapa HIFKn tai Tapparan toiminnassa.

KARTINGIH SM-SARJASSA voi aivan varmasti vielä tänä päivänäkin menestyä perinteisellä isä, poika ja pakettiauto-konseptilla, mutta psykologisesti tilanne on haastava. Kuinka moni enää oikeasti uskoo menestyksen mahdollisuuksiin, kun vastassa ovat ammattitiimien näyttävät rekat, suurenmaa ilman varikkoteltat, italiaa puhuvat mekaanikot ja AKK n suosikkipojat?
Tilastojen valossa entistä harvempi. Kartingin SM-sarja on näivettynyt kovaa vauhtia. Moni
perinteinen tiimi on kadonnut varikolta. Kun vielä viimevuosi kymmenel1ä eri SM-luokissa kilpaili hyvinkin toistasataa kuljettajaa, tänä vuonna ollaan tyytyväisiä, jos KF2-ja KF3-luokkiin
saadaan mukaan yhteensä 30-40 kuskia.

RUOHOUJUURITASOLLA. 10-12-vuotiaidensarjoissa, harrasteluokkien tilanne on suuressa murroksessa. Kahden kilpailevan luokan järjestelmästä ollaan hankkiutumassa eroon. Luokista modernimpi KF6 ajetaan alas, kun taas edullisempi Raket saa AKK vetoapua peräti SM-statuksen(!) muodossa. KF6-luokan kalustoon satsanneille päätös on karvas nieltäväksi. Autot ja moottorit muuttuvat ensi vuonna käytännössä arvottomaksi romuraudaksi. Voimakkaasti puheenjohtaja Pakariin henkilöityvällä päätöksellä on hyvät ja asialliset perusteet.
Ikäluokan parhaat juniorit kootaan jatkossa samoihin kisalähtöihin. Kisoista tulee tasokkaampia,
mikä kehittää nuoria kuljettajina. Tämä on ehdottomasti kannatettavaa.
Toivottavasti näin saadaan yhä useampia perheitä mukaan hienon harrastuksen pariin.