Kirjoitan muutaman sanan pääsiäisestä:
Pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana, joka tarkoittaa paastosta "pääsemistä", eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän päättymistä.
Monissa kielissä pääsiäinen sana on johdettu hepreankielisestä sanasta Pesah, esimerkiksi armeniaksi ja venäjäksi pasha, kreikaksi paskha ja ruotsiksi påsk.
Pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana, joka tarkoittaa paastosta "pääsemistä", eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän päättymistä.
Monissa kielissä pääsiäinen sana on johdettu hepreankielisestä sanasta Pesah, esimerkiksi armeniaksi ja venäjäksi pasha, kreikaksi paskha ja ruotsiksi påsk.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuli otsikkoon tuo oleellinen tieto asiasta
Tästä viikosta käytetään nimityksiä hiljainen viikko, suuri viikko tai piinaviikko, ja sen päivillä on kansanomaiset nimityksensä.
Malkamaanantaina kerättin kattomalkoja, olen lukenut myös selityksen , joka liittyy Jeesuksen syyttämiseen, etsittiin malka hänen silmästään.
Tikkutiistaina vuollut tikut ja sytykkeet olivat erityisen hyviä koko vuoden, ja niitä tarvittiin pääsiäiskokkoihin.
Kellokeskiviikkona otettiin esiin jo karjan kellot kesälaitumia varten.
Kiirastorstai viittaa kiiraan, joka oli jokin häritsevä henki, joka täytyi ajaa pois kotitanhuvilta. Luin myös, että se voi perustua ruotsin sanaan skära, puhdistaa, Jeesushan pesi opetuslastensa jalat ennen ehtoollista.
Pitkäperjantai on joissakin kielissä valitusperjantai tai suuri perjantai.
Luterilaista kirkkoa on arvosteltu siitä, että pitkänperjantain tapahtumia korostetaan ja pääsiäispäivän ilosanoma jää vähemmälle huomiolle.
Lankalauantaina talven aikana kerhrätyt villalangat asetettiin aidoille vaalenemaan. Uskottavampi lienee selitys, että se on kansan käännös ruotsin sanasta lång.
Näissä on kaikissa alkusointu, siis yhdyssanan molemmat osat alkavat samalla kirjaimilla, mikä on osaltaan selittämässä nimityksiä.
Näitä asioita löytää esimerkiksi SKS:n sivuilta.
Hyvää pääsiäisen aikaa !