Miten

en osaa kuvailla

No vaikka sanalla: hilavitkutin

Ikävä: aina läsnä, kun en häntä näe. Nykyään siis jatkuva vieras... :'(

"Ikävä tarttuu ja tekee kipeää..."

ukkelin kikkeliä ikävöin.

repivää, raastavaa, hajottavaa.

Murheellinen ja kivulias on kaipuuni.

Jotain Voimakasta - Mahdotonta Hallita

ilman häntä.. ainaskin valvottaa, valvottaa..kuin olisi näännyttävä jano. Levoton on olo, kuin jotain puuttuisi ja hermostunut kun ei häntä näe. Myös hyvin sekalaiset tuntemukset. Toisaalta surullinen ja jopa kivulias (melkein kuin kokisi fyysistä kipua), toisaalta iloinen ja suupienet alkavat nykiä ylöspäin kun häntä ajattelee ja mukava lämpöaalto leviää koko kehoon ja hyväilee ihanasti.

Ylitsepääsemättömänä ikävänä, hän ei ikinä minua huolisi.
Sydämeni paikalla raskas kivi, painaa niin, etten meinaa
välillä henkeä saada.
Näköharhoina, näen hänet usein, vieraiden ihmisten kasvoissa.
Toivottomuutena, silti pieni toivonkipinä elää...

hivuttavan kalvava, aina läsnä taustalla.

Sellainen pyöreä, hiukan piikikäs, aavistus suklaan ja savun aromia. Täyteläinen, mutta ei tanniinen. Hiven lakritsaa. Ja pieni murunen Dominoa.

Ikäväni häneen vaihtelee. Välillä en mieti ollenkaan, ajattelen että hyvin voin elää ilman häntä. Välillä taas muistuu mieleen kuinka ihanaa hänen kanssaan on ollut.. Kun äänensä täyttää minut, kätensä hitaasti liikkuu vartalollani.. Halaa minua tiukasti ja suutelee niskaani.. Ne muistot tuli taas tänään mieleen kun hän laittoi viestiä minulle.

On kuin punaviinitahra paperitapetissa.

riipivää, repivää, epäterveellistä, terveellistä, iloista, suiruista, käsiteltävää käsittämätöntä, unta, todellista, aikoja, paikkoja, hetkiä, vihaisuutta, rakastavaisuutta, ihastusta, himoa, unelmia, epävarmuutta, varmuutta, todellisia tilanteita, epätodellisia, ylilyöntejä, alamäkiä, ylämäkiä, tuskaistuneisuutta, epätietoisuutta, viikkoja, kuukausi, vuosia, epäilevyyttä, sekavuutta, kännäilyä, järkiperäistä, epäjärjestelmällistä, hienoutta, parhautta, tylsistymistä, lamaantumista, melankolista, iloisuutta tunteide sisäisiä pyörremyrskyä.

Nykytilanne, tasaisempi..

Mukavan jälleen näkemisen ja yhdessä olon jälkeen kun hän katoaa näkyvistä se ikävä hyökkää päälle hyökyaallon lailla. Sillä hetkellä tuntuu maailmanlopulta. Onneksi se järki tulee hetken päästä rauhoittaen.Hänen muisteleminen saa silmät tuikkimaan ja posket punoittamaan. Hymyn ja lämpöisen kevyen olon.

Tällä hetkellä tunnen itseni vanhaksi ja väsyneeksi. Kai tää ajan kans laantuu, kun ei nähdäkkään.