kylmä kevät

Aurinko loistaa
mutta minä en

muistelen viimekevättä
rakkaus jonka silloin tunsin sai
tunteeni kuohumaan
kuin vaahtopäisinä aaltoina

silmäni loistamaan
katseeni kirkastumaan
minussa asui harmonia
Ilo ja rakkaus

sitä kesti kevään ja kesän
syksyn tultua hiljalleen se kuihtui
niinkuin kukkaset ja puut jotka pudottvati lehtensä

yksinäisenä istun puistonpenkillä
ja ikävöin sitä aikaa
jolloin merkitsimme kaiken toisillimme

palelen
573
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Auringon loistaessa täytyy aina muistaa ottaa silmäkontakti ja mahdollisesta alakulosta huolimatta sielua hyväilee lämpö ja ilo, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Hyvää pääsiäistä Liona!

Äänestä
  • Kirjoitin tämän suoraan ruudulle ikävystyneenä ja turhautuneena kaikista tekemättömistä ja keskeneräisistä projektista kuten ompelu ja maalaaminen. Odotan jos vaikka kevät herättäisi motivaationi. Oikeastaan en ole alakuloinen mutta toisinaan kevät tuo tullessaan jonkinlaisen tyhjyyden tunteen mutta onneksi se on ohimenevää. Kiitos kannuksesta ja hauskaa pääsiäistä!

    Äänestä

  • Kirjoitin tämän suoraan ruudulle ikävystyneenä ja turhautuneena kaikista tekemättömistä ja keskeneräisistä projektista kuten ompelu ja maalaaminen. Odotan jos vaikka kevät herättäisi motivaationi. Oikeastaan en ole alakuloinen mutta toisinaan kevät tuo tullessaan jonkinlaisen tyhjyyden tunteen mutta onneksi se on ohimenevää. Kiitos kannuksesta ja hauskaa pääsiäistä!

    Äänestä

Erittäin kaunis kuvaus eräänlaisen (rakkauden, ihastuksen) huumaus-aineen krapulatilasta :))) Sä oot saanut siihen paljon tunnetta mukaan! Hieno runo.

Äänestä
  • Siitä on jo pitkä aika kun kirjoittelin viimeksi ja tuntuu etten saa aikaan sellaista tunnetta kuin haluaisin.
    Kiva kun näit tässä jotain lukemisen arvoista, lämmin kiitos vastsuksestasi!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Liona2 kirjoitti:

Aurinko loistaa
mutta minä en

muistelen viimekevättä
rakkaus jonka silloin tunsin sai
tunteeni kuohumaan
kuin vaahtopäisinä aaltoina

silmäni loistamaan
katseeni kirkastumaan
minussa asui harmonia
Ilo ja rakkaus

sitä kesti kevään ja kesän
syksyn tultua hiljalleen se kuihtui
niinkuin kukkaset ja puut jotka pudottvati lehtensä

yksinäisenä istun puistonpenkillä
ja ikävöin sitä aikaa
jolloin merkitsimme kaiken toisillimme

palelen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu