Mä en edes enää jaksa ihmetellä sua. Totean vaan että haaveet on tarkoitettu toteutettaviksi, luulin että meillä oli sellainen yhteinen. Nyt olen huomannut että se taisikin olla vain minun, sinä et olekaan valmis/halukas siihen kun siirryimme ajatuksen tasolta toteutukseen. Olen pettynyt ja siitä huolimatta haluan sinua edelleen, enkä tiedä millä tämä lähtee pois. Kai taas uudelleen ajan kanssa. Ei kenellekkään täällä tämä, kunhan ajatuksiani purin.
Miksi?
Fading n
5455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikki haavet eivät toteudu koskaan. Oletko varmasti aikuinen ??
Ajattele jos kaikkien lottovoitto haavet toteutuisi ? Tai syöpäsairaat parantuisi ?
Tuota noin. Oletko itse ihan realiteeteissä? Kahden aikuisen toisistaan kiinnostuneen ihmisen välinen suhde ei ole ihan rinnastettavissa lottovoittoon eikä nyt ainakaan syövästä parantumiseen.
Mikset sitten vain ota härkää sarvista ja toteuta noita haaveita?
Ei taida vain kiinnostaa tarpeeksi.
Hmm. No en ole jättänyt mitenkään epäselväksi sitä että todellakin kiinnostaa. Ei ole siitä kiinni. En nyt voi tarkentaa tätä. Monimutkaista on.
Itellä samankaltainen tilanne ja toi teksti vois olla mun kirjottamaa. Paitsi etten oikeen tiedä lähteeks tää ajankaan kanssa... Oon tullu siihen tulokseen, että hän vain pakeni pelätessään jommankumman saavan siipeensä, tai niin hän sanoi itsekin. Ihmettely kannattaa kyllä jättää jälkeensä, silti tää kaihertava olo jäi ja pysyy.