Kummallinen tämä masennus... tai alakulo... tai mikä se ikinä onkaan. Ne synkät aallot rinnassa ja vatsassa.... kaikki tuntuu turhalta, eikä ole mitään tarkoitusta millään. Luonto vaan on, ihmiset on, eläimet on, kasvit on, kaikki vaan on eikä millään ole mitään merkitystä... usein jopa vuosilukujen näkeminen saa alakuloiseksi ja epämukavan olon. Kun miettii 70-lukua... masentaa...80-lukua... masentaa... kun korva vinkuu alkaa masentaa... yksityiskohdat jossain saa masennusaallot menemään pitkin kroppaa... työnteko masentaa, onneksi olen nyt työtön... oleminen masentaa... tietokoneet masentaa... tietokonepelit masentaa... masennuksen miettiminen masentaa... vittukaikkimasentaa. Tylsää tyhjää mitätöntä merkityksetöntä...
Motivaatio on mennyt, elämänilo, leikkimielisyys, tavoitteet, ideointi, pähkäily... kaikki on mennyttä ja se masentaa. Sain elämän lahjaksi ja näin kohtelen sitä. Olen tylsä saamaton ihminen.
Motivaatio on mennyt, elämänilo, leikkimielisyys, tavoitteet, ideointi, pähkäily... kaikki on mennyttä ja se masentaa. Sain elämän lahjaksi ja näin kohtelen sitä. Olen tylsä saamaton ihminen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No ei se ole sinun vikasi ainakaan, jos elämä masentaa. Kai sekin sitten on osa sitä samaa "lahjaa" (?).
Älä syytä itseäsi, et sinä mikään tylsä ihminen ole.
Ehkä voisi yrittää löytää syitä niiden masentamisten takaa, mistä ne johtuvat? Miksi joku tietty asia masentaa? Ja sitten sen myötä kaikki muukin alkaa masentaa... Mikä se ensimmäinen syy on, miksi jokin asia alkaa masentaa, ja sitten kaikki?
Pitäisi varmaan itsekin miettiä näitä kysymyksiä, kun meininki on usein ihan juuri tuota samanlaista...