joista ei mitään ymmärretä, kuten esim. syöpähoitoon ?
Kaikenlaiset idiootit luulee olevansa jotain syöpähoito asiantuntijoita.
Älkää hyvät ihmiset vaan uskoko näitä höpisijöitä.
Kaikenlaiset idiootit luulee olevansa jotain syöpähoito asiantuntijoita.
Älkää hyvät ihmiset vaan uskoko näitä höpisijöitä.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ketä pitäisi uskoa?
--Ketä pitäisi uskoa? --
Jos olet niin tyhmä ettet tiedä ketä uskoa, niin usko sitten mitä haluat.
Tyhmyys ja tietämättömyys eivät ole sama asia. Tietenkin silloin kun itsellä ei ole tietoa, on paras luottaa asiantuntijoihin. Ei ainakaan puoskareihin.
"Tyhmyys ja tietämättömyys " yhdistyy palstan skeposissa 100%.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Harmi, että tuohon pitää tyytyä. Vaihtarien teho kun on samoilla kriteereillä 0 %.
Tyhmä - Tyhmempi- Skeponen !
Siltähän tuo näyttää että kaikki puolihullut blogikirjoittelijat vitamiini ja sooda purkkeineen luulevat olevansa syöpähoidon asiantuntijoita ja tietävänsä asiat paremmin kuin alaan erikoistuneet spesialistit.
Miksi otetaan kantaa, kuten tuossa ylläkin tietämättömät näkyvä't tekevän?
Voiko ravinto parantaa syövän?
http://www.karprint.fi/aikakauslehdet/luontaisterveys
Tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella ei.
Rannon naamahan se komeilee siinä taas lehden kannessa, että osaa olla julkisuudenhakuinen ihminen taikauskoineen.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Harmi, että tuohon pitää tyytyä. Vaihtarien teho kun on samoilla kriteereillä 0 %.
Tämän hetkinen tutkimustieto. Se on sitä skepon tietoa, jota jaksaa jankuttaa.
Tarvitaan sitä OIKEAA tietoa. Sen perusteella luontokin toimii! Ei se ymmärrä jotain skepon tämän hetkistä tutkimustietoa!
--Tämän hetkinen tutkimustieto. Se on sitä skepon tietoa--
Tutkimustieto on tutkijoiden ja tutkimuslaitosten tutkimalla aikaansaatua tietoa ja jos haluat nimittää näitä tutkijoita skepoiksi niin sehän on sinun asiasi.
--Sen perusteella luontokin toimii!--
Kyllä, luonnostakin on tänäpäivänä ihan valtava määrä tutkittua tietoa johon sinäkin onneton voit tutustua esim. seuraamalla luontodokumentteja.
Kuulostaako tutulta?
http://myrskykari.tripod.com/psykiatria/skitsotypaalinen.html
"Diagnostiset kriteerit 301.22 skitsotypaaliselle persoonallisuushäiriölle...
...vähintään viisi tai useampaa seuraavaa:
(1) Henkilöä koskemattomien asioiden väärintulkinta henkilöä koskeviksi esim. television juontaja puhuu henkilölle henkilökohtaisesti (poisluettuna vastaavat harhat)
(2) Oudot uskomukset tai maaginen ajattelu joka vaikuttaa käytökseen eikä ole minkään alakulttuurisen normin mukaista (esim.,taikauskoisuus, usko selvännäkemiseen, telepatia, tai "kuudes aisti"; lapsilla ja nuorilla, eriskummalliset kuvitelmat tai harrastukset)
(3) Epätavallisia havaintokokemuksia, sisältäen ruumiilliset harhakuvitelmat
(4) Outo ajattelu ja puhe (esim., epämääräinen, seikkaperäinen, vertauskuvallinen, ylimutkikas, tai kaavamainen)
(5) Epäluuloisuus ta paranoidi ajattelu
(6) Epäasiallinen tai rajoittunut vaikutelma
(7) Käytös tai esiintyminen joka on outoa, eriskummallista tai omituista
(8) Läheisten ystävien tai uskottujen puuttuminen jotka eivät ole ensimmäisen asteen sukulaisia
(9) Liiallinen sosiaalinen ahdistus joka ei vähene tutustumalla ja johon yleensä liittyy paranoidisia pelkoja ennemmin kuin negatiivinen käsitys itsestä"
Ja tässä vielä omat havaintoni näistä foorumisankareista, jotka uskovat syövän parantuvan huuhaalla:
1) Ei ymmärrä, tiedosta, tai tiedä luonnon rakentuvan tietyistä pienistä osista, joita tutkijat voivat erittäin hyvin tutkia. Ei edes halua nähdä asian monimutkaisuutta ja hylkää asiat ja käsitteet, joita ei kykene näkemään silmin ja koskettamaan käsin tai oppimaan 10 minuutin lukemisella.
2) Ymmärtämättä asiaa millään tavalla, luulee tietävänsä, mistä tutkijat puhuvat ja tämän lisäksi kykenee mielessään todistamaan tutkimukset "vääriksi".
3) Käyttää mm. seuraavanlaisia argumentteja: "tämä on liian monimutkaista, joten asia ei voi olla totta" ja "tämä on salaliitto, koska en ymmärrä asiaa".
4) Uskoo silti yksinkertaisiin ja pahimmillaan keksittyihin selityksiin, jotka voidaan todistaa vääriksi esim. lukemalla kemian, fysiikan tai matematiikan kirjoja pinnallisesti. Erityisesti ihmisen biologian ja kemian tuntemus on lapsen tasolla.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Harmi, että tuohon pitää tyytyä. Vaihtarien teho kun on samoilla kriteereillä 0 %.
Ei luontakaan toimi tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan.
Samoin, kun se ei ole toiminut sata, kaksisataa tai tuhat vuotta sitten olevan, olleen tutkimustiedon, tai vieläkin vanhempien tutkimustietojen mukaan!
Ei luontakaan toimi tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan.
Samoin, kun se ei ole toiminut sata, kaksisataa tai tuhat vuotta sitten olevan, olleen tutkimustiedon, tai vieläkin vanhempien tutkimustietojen mukaan!
Missä se OIKEA tietosi sijaitsee, sinun omassa harhaisessa päässäsi vai ?
Nytkö täällä yritetään esittää, että syöpä on olemassa. Ei kuulkaa Se lääketehtaitten juonia. Syöpää ei ole ja jos olisikin niin vain leivinjauhe on oikea hoito. Ja myös pakuriuute on ainoa oikea hoito. Lisäksi zapperointikin on ainoa mitä saa käyttää. Ja energiakanavointi. Sekä magneetit.
> Missä se OIKEA tietosi sijaitsee,....
Otahan selvää!
Osalla näistä kannanottajista on pakon omainen tarve arvostella ja vastustaa lääketiedettä.
Tähän ovat voineet johtaa moninaiset traumaattiset kokemukset omassa elämässä, kuten omat väärät valinnat ja teot, mielenterveydelliset ongelmat perhepiirissä, läheisen menetykset... yms.
Eli tällaiset henkilöt tarvitsisivat itse hoitoa katkeruuteensa ja psyykkisiin ongelmiinsa.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Harmi, että tuohon pitää tyytyä. Vaihtarien teho kun on samoilla kriteereillä 0 %.
Harmi, että tuohon pitää tyytyä. Vaihtarien teho kun on samoilla kriteereillä 0 %.
> Tähän ovat voineet johtaa moninaiset traumaattiset kokemukset omassa elämässä, kuten omat väärät valinnat ja teot, mielenterveydelliset ongelmat perhepiirissä, läheisen menetykset... yms.
Sieltähän varsinainen "kaukotietäjä" löytyi, ihan tieteellisten tutkimusten piiristä?
Onko tutkimus suoritettu ihan sokkona, vai peräti kaksoissokkona?
--Sieltähän varsinainen "kaukotietäjä" löytyi--
Pari tällaista tapausta löytyy hyvinkin läheltä, tähän tietoon ei tarvita kaukotietoa, selvännäköä, New Age taikoja eikä muitakaan loruja.
Pitäisi kysyä miksi tämä palsta täyttyy vaihtoehtoistenhoitojen vastustajien ei ei ei viesteistä Tuskin nämä innokkaimmat vastustajat tietävät, mistä niissä on kysymys. Jos tietäisivät, eivät ne niin mesoisi.
Kyllä tämä palsta täyttyy lähinnä lääketieteen vastaisista kirjoituksista ja jonkun idiootin sadoista "skepo" viesteistä jotka eivät liity varsinaisesti yhtään mihinkään.
Kyllä täältä löytyy ihan asiallisiakin kysymyksia ja kannanottoja liittyen vaihtoehtohoitoihin, vastaukset ovatkin sitten lähinnä skepo skepo juttuja, tai linkki johonkin lääketieteen vastaiseen höpinään, kun ei mitään järkevää pystytä vastaamaan.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Harmi, että tuohon pitää tyytyä. Vaihtarien teho kun on samoilla kriteereillä 0 %.
Harmi, että tuohon pitää tyytyä. Vaihtarien teho kun on samoilla kriteereillä 0 %.
> Kyllä tämä palsta täyttyy lähinnä lääketieteen vastaisista kirjoituksista ja.....
Missä täällä on lääketieteestä kirjoitettu? Kommentit perustuvat vain skepon esittämiin skepoiluihin!
"joista ei mitään ymmärretä, kuten esim. syöpähoitoon ?
Kaikenlaiset idiootit luulee olevansa jotain syöpähoito asiantuntijoita.
Älkää hyvät ihmiset vaan uskoko näitä höpisijöitä."
Olet oikeassa veliseni!
Palstan skeptikot työntävät palstalle kaikenlaista tuubaa ja tyhmiä neuvoja, jotka eivät paranna ketään!
"Kaikenlaiset idiootit luulee olevansa jotain syöpähoito asiantuntijoita." =skeptikot
Tietenkin tarkoitit skeptikkoja, mutta et uskaltanut kirjoittaa sitä sanaa, koska skeptikot ovat pelotyelleet sinua jatkuvasti uhaten terveyttäsi ja omaisuuttasi.
Soodasta, ph-tasapainosta ja muustakin!
http://www.magneettimedia.com/ruokasooda-ph-tasapainon-tasmapommi/