Pääsin pari vuotta sitten eroon itsekeskeisestä narsistisesta kaveristani, kun sanoin vihdoin suoraan hänelle mitä ajattelen. Olin jo helpottunut kun hänestä ei kuulunut enää mitään. Nyt hän yhtäkkiä soitti ja tahtoisi nyt kahvitella ja jutella.
Eka ajatus yllättävän puhelun jälkeen oli että mitähän hän nyt minusta tahtoo. Onko jotain mennyt pieleen ja haluako taas käyttää minua ilmaisena terapeuttina... vai yrittääkö saada palveluksia tai seuraa johonkin reissuun taikka koiran vahtia. Puhelussaan ei muuten sanallakaan kysynyt, mitä minulle kuuluu, olisi vain halunnut kertoa omista jutuistaan. Taas. En haluaisi olla tylykään... mutta en jaksaisi enää.
Eka ajatus yllättävän puhelun jälkeen oli että mitähän hän nyt minusta tahtoo. Onko jotain mennyt pieleen ja haluako taas käyttää minua ilmaisena terapeuttina... vai yrittääkö saada palveluksia tai seuraa johonkin reissuun taikka koiran vahtia. Puhelussaan ei muuten sanallakaan kysynyt, mitä minulle kuuluu, olisi vain halunnut kertoa omista jutuistaan. Taas. En haluaisi olla tylykään... mutta en jaksaisi enää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Life is made of free choices. Olet siis vapaa tekemään mitä tahansa.
Älä nyt suostu ottamaan myrkytettyä ihmistä takaisin pilaamaan ilmapiiriäsi.
Erään narsistin suusta: '' Hän päättää olla minun kanssani, minä en muuta luonnettani hänen vuokseen. '' Kyse on siitä, ettei hän ymmärrä että narsismi ei ole luonne vaan paha mielenterveydellinen häiriö. Osittain lause oli tiedostettua kulissia koska narsisti kuitenkin tietää mitä tekee ja tuntee kuinka toinen ihminen kärsii.
Erään narsistin kirjoittamia laulunsanoja:
kaventuneet kasvot, eikä mikään enää leppoisaa
sinetöidyt huulet, pystynkö sen kaiken kantamaan
silti olen varma, että tämä on mielenrauhaa
tarjoan vain taivaan, jossa minua ne kumartaa
katkon sinun siivet, jos et lennä niin kuin haluan
Silti otan vastaan, vain, näillä ehdoilla
kieroutunut mieli, kuljen pimeyteni matkassa
siihen kasvaneena kiinni, eikä enää ole paluuta
silti olen varma, että tämä on mielenrauhaa
tarjoan vain taivaan, jossa minua ne kumartaa
katkon sinun siivet, jos et lennä niin kuin haluan
silti otan vastaan, vain, näillä ehdoilla
noudat kun pyydän, kehräät kun käsken
miksi teette siitä niin vaikeaa?
odotat kun lähden tiedät saavun joskus takaisin
näillä ehdoilla
tarjoan vain taivaan, jossa minua ne kumartaa
katkon sinun siivet, jos et lennä niin kuin haluan
enkä ole varma, että tämä on mielenrauhaa
silti otan vastaan, vain, näillä ehdoilla
-- Jos haluat täyttää tämän narsistisi ehdot niin että hän tappaa sinut henkisesti niin se on sama kun haluaisit elintoimintojesi lakkaavan ja ylläpitää toisen elintoiminnot. Totu ajatukseen että he haluavat hyväksikäyttää, kiusata sinua ja tietää mitä sinun sisälläsi on käyttääkseen sitä psykopaattisesti hyväkseen, pistää sinuun neuloja jotka saavat sinut hyppimään kuin sätkynukke, neula oikeassa kohdassa antaa osan virrastasi tälle verenimiälle. Sairasta, eikö? Joten pysy poissa ja näytä ettei sinusta ole enään mitään jäljellä koska se mitä sinussa on, sen hän haluaa.
Niinhän narsisti tekee, uudestaan ja uudestaan tulee ja rakkauttaan vannoo ja uhkailee...loputon yhtälö. Siinä suhteessa pahaolo ja ahdistus.
Niillä niitä suhteita riittää ja ovat uteliaita mitä entiselle kuuluu. Sotkevat vain toisen rauhaa ja hyvääoloa. Kiusaavat, vainoavat ja kyttäävät.
Pyöri minunkin kulmilla yli puolivuotta ja ehkä vieläkin kyttäilee. Valhetta valheen perään, kiemurtelee kuin käärme koukussa, että pääsis lähelle.
En ruvennut sen kynnysmatoks. Huikenteleva, mitätöijä ja hänessä ei mitään vikaa.
Minä pääsin siitä suhdehelvetistä, jättämällä ja en pidä minkäänlaista yhteyttä.
Mieti, mitä tahdot elämältäsi, ennenkuin taas lankeet sen pauloihin, puhua ne osaavat. Mikään ei tule muuttumaan heidän osaltaan.
Onnelinen taas.
Kiitoksia teille vastaajille. Puitte hyvin sanoiksi minun fiilikseni. Tämä on sen tyyppinen narsisti, ettei hän ota toista huomioon ollenkaan. Muistan ne monet juttelut ja keskustelut ja kahvilla käymiset, joiden aikana 99 % ajasta puhuttiin hänen asioistaan. Jos yritin hetken kiinnittää huomiota niihin asioihin jotka ovat minulle tärkeitä niin huis vaan kymmenessä sekunnissa puhe oli taas käännetty hänen asioihinsa.
Välillä hänellä meni hyvin, ei kellään mennyt niin hyvin kuin hänellä, koska hän oli niin ainutlaatuinen ja hallitsi kaiken paremmin kuin kukaan muu. Sitten toisaalta joskus hänellä meni niin huonosti kuin vain ikinä voi mennä, ja syy oli aina jossain toisessa, hänen puolisossaan, lapsissaan, exässään, pomossaan, jossain toisessa kaverissa jne. mutta ei koskaan hänessä itsessään.
Toisaalta tunnen sairasta ja ilkeää uteliaisuutta jutella hänen kanssaan ja kuulla mitä nyt on tapahtunut, onko ehkä tullut ero tai potkut töistä (hän on saanut jo kahdet potkut omavaltaisuutensa takia) ja mihinkä murheeseen tai katastrofiin nyt kaivataan minun kuuntelevaa korvaa ja olkapäätä, mutta onko se oikein ryhtyä enää käveriksi, kun oikeasti haluaisin välttää häntä ja motiivi on tosiaan vain uteliaisuus. Hän ikään kuin kaivaa minustakin esiin pahimmat puoleni.
Ja vielä sekin painaa, että hän on minunhaukkunut välirikkomme aikana yhteisille tutuillemme, nytkö mun pitäisi sitten olla ihan kuin välit olisivat yhtäkkiä taas niiiiin lämpimät. Tulee jotenkin likainen olo tästä kaikesta, olisipa hän pysynyt siellä omissa ympyröissään ja jättänyt minut rauhaan.
Kerran hän leuhki minulle miten hyvä hän on puhumaan ihmisiä ympäri. Puhuu kuulemma poliisitkin olemaan antamatta ylinopeussakkoja, tai kaverin leipomistaitoja kehumalla saa tämän leipomaan ittelleen mustikkapiirakkaa. Jaa, sanoin minä. Ja ajattelin että pitäisikö tässä kehua vai mitä? Hyi ******** mikä tyyppi.
todellakin on taito puhua takaisin exä.
minutkin,lähes kymmenen kertaa.
kunnes tuli viimeinen ero ja vahva päätös itseni takia et nyt riittää.
omani oli ainakin todella taitava valheissaan eikä hänessä ole mitään vikaa,osaa tehdä hienosti omalle hovillensa itsestään uhrin.
viimeinen kerta romahdutti minut mutta nousin hitaasti takaisin normaaliin tasapainoiseen elämään.
en ollut riittävän vahva sanomaan EI vaikka aina tiesin että narsku ei muutu.
sama kuvio kymmenen kertaa kunnes oli vaan juostava kovaa!
ja nyt kun on uusia tuulia puhaltamassa hänellä niin on jättänyt minut rauhaan.
luojan kiitos.
se on helpottavaa.
kaikesta huolimatta toivon hänelle hyvää ja olen antanut itselleni anteeksi oman heikkouden mennä mukaan joka kerta siihen tunneleikkiin.
kun sen näki viimeistä kertaa että toinen ei pysty muuttumaan ainakaan minun rinnalla niin enhän minä sille mitään mahda.
oman itsensä tunteminen,arvostaminen on tärkeintä ja siitä olen voimani pikkuhiljaa saanut kerättyä takaisin.
ahdistavaa ja pahaa oloa kun ei tarvitse kenenkään sietää ja sitä se todella oli narsistin rinnalla eläessä.turvattomuus ja pelko myös.
ei se ole normaalia ja sitä kun ei voi tunnistaa ja tietää siinä kohti kun uuden ihmisen tapaa tai ennenkuin tutustuu.
jokainen meistä narskun uhreista varmaan voi sanoa saman että silloin kun toiseen tutustui niin luuli löytäneensä juuri jotain sellaista mitä on aina etsinyt, unelmien miehen/naisen..
totuus tuli sitten vasta muutaman kuukauden tuntemisen jälkeen ja joskus voi mennä kauemminkin, niin kauan kun narsku jaksaa ja ei kyllästy.
sitten kun kyllästyy niin se onkin sitten menoa ja kovaa.
ei siinä paljon kumppanin merkitystä enää ole.
tässä minun tarinaani..
Kaivoin esiin tämän vanhan viestini. Muutamaan kuukauteen ei hänestä kuulunutkaan taas mitään, nyt häneltä tulee tekstiviestiä ja kutsua että pitäisi mennä tykkäämään hänen uudesta FB-sivustaan, jossa hän jakaa minä, minä, minä päivityksiään. Siellä on paljon tykkääjiä jotka ihastelevat hänen asioitaan. Olenko kitkerä ilonpilaaja kun en jaksa mennä tykkäilemään.
Minusta ystävyydessä pitäisi kysyä toiseltakin mitä kuuluu ja pitäisi kyetä kuuntelemaankin, mutta siitä on 20 vuoden kokemus, että sitä hän ei tee.
"En ruvennut sen kynnysmatoks. Huikenteleva, mitätöijä ja hänessä ei mitään vikaa.
Minä pääsin siitä suhdehelvetistä, jättämällä "
Itselleni juohtui mieleen luettuani Helvetistä selvinnyt:n kommentin eräs kiperä ja vakava keskustelu, minkä kävimme narsistin kanssa sen jälkeen kun hän oli turmellut suhteemme.
Hän halusi jatkaa suhdetta kanssani jossain muodossa, niin kuin narsisteista yleensäkin tiedämme. Minä rakastin häntä (tai hänen kuvajaistaan) vielä tuossa vaiheessa epätoivoisesti. Kävimme useita syvällisen tuntuisia keskusteluja narsistin kanssa.
Syvälliset keskustelut suhdeongelmista narsistien kanssa ovat tunnettuja siitä, että ne eivät johda todelliseen toimintaan, vaan jäävät teoriatasolle...
Nyt kuitenkin olin tullut siihen tulokseen, että jos jatkaisimme niin kuin silloin uhkaavasti näytti, että minusta tulee suhteen kynnysmatto. Ilmaisin huoleni narsistille, ja hän todella, aivan oikeasti miettimään puoliääneen mutisten lattiaa tuijottaen: "niin, mitä voisimme tehdä, ettei sinusta tule kynnysmattoa..." : D : D.
Pohdinta oli enemmän kuin tähdellistä ja monenlaista roikottamista koin kuitenkin parin vuoden aikana. Mutta sitten viimeisen parin vuoden aikana käyttäytyi minun edessäni aina hyvin.
Suorastaan hassua, kun hän oikeen joutuu miettimään, mitä tehtäisiin, ettei toisesta tulisi kynnysmattoa :D kun terveelle ihmiselle on selvää, että toisia kohdellaan kunnioittavasti ja ystävällisesti eikä pidetä pelinappuloina!
Vika ei tosiaankaan ole sinussa, vaan narsisti itse on jollain lailla vammautunut ja kyvytön tasavertaisiin ihmissuhteisiin. Paras olla antamatta itsestään yhtään mitään enää, koska hän ei kuitenkaan anna mitään takaisin, paitsi ehkä jotain ikävää fiilistä, jota ilman on parempi elää. Ei häntä voi muuttaa kuitenkaan!
Itse päätin, että jätän tämän narsistikaverini lähestymisyritykset mahdollisimman vähälle huomiolle. Otan välimatkaa ja haen mukavampia kavereita. Olkoon rauhassa siellä FB-hovinsa ympäröimänä ja tykkäysten keskellä paistattelemassa.
Ei hän halua sinua takaisin. Narsistin uusin lähde on ehtynyt ja nyt hän koettaa kuka entisistä olisi valmis lähteekseen. Narsisti käyttää toista ihmistä vain niin kauan kuin hänestä on jotain hyötyä. Kun lähde on käytetty loppuun, niin hänet jätetään enempiä puheita. Usein narsistilla on jo katsottuna uusi lähde. Minunkin narsistini jäi yksin ja yritti saada myötätuntoa minulta. Hän otti yhtettä vuosien hiljaiselon jälkeen kertomalla, että mies jätti hänet eikä hän ollut tehnyt mitään eli oli täysi syytön suhteen loppumiseen. Kun siinä sitten muutaman viikon hänen kanssaan asiasta keskustelin, niin hän oli jäänyt kiinni pettämisestä ym. Se oli taas hänen mielestään vain kumppanin syytä, kun hän oli keskittynyt liiaksi omiin läheisiinsä, joista narsisti oli yrittänyt pitää hänet erossa. Narsisti pystyy elämään vain toisen ihmisen kautta. Yksin hän ei pärjää.
Just niin. Minunkin kaveri kertoi olleensa narsistimiehen kanssa suhteessa vuosia sitten. Mies oli lopulta väkivaltainen ja se suhde päättyi. Nyt aivan samoin kuin kerroit niin tämä mies otti kaveriini yheyttä ja halusi tavata ja rupesi tuijottelemaan taas syvälle silmiin ja muistelemaan miten "ihana" suhde heillä olikaan ollut, ja voisivatko palata yhteen... kaverini sanoi, että "mene kuule mäiskimään jotain muuta, heippa".