kun tulin kipeäksi jatkuvasta pahasta olosta ja itkemisestä. Pahaa oloani lisää myös se että näen kuinka muita naisia rakastetaan, he kelpaavat mieielle elämänkumppaniksi. On nyt niin herkka aihe ja olo ettei kestä enää yhtään mitään. Sisällä olen ja yritän toipua taudista ja sydänsuruista.
En voi mennä ulos
sydän suree
13184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tosi ikävää !
Mutta et ikinä voi parantuakaan jos et näe toisia ihmisiä. Rohkaistuakin vähän siitä.
Ei ole mitään pelottavaa, kuten panssarivaunuja kuitenkaan heti vastassa ;)
Jooh tuleekin sitten joku panssarivaunu vastaan pitää juosta sitä pakoon polulla!
Panssarivaunu näyttää merkkiä että: peräänny tulemme tästä , autojen yli ajammekin jo :D
Metsään piiloon Rosvo Rudolf -tyyliinkin.
En viitsi mennä ulos kun alkaa heti itkettämään, on niin paha olla.
Niin minäkin menen, vaikka välillä sattuu niin, että kyyneleet tulevat silmiin kävellessäni...ja muuallakin liikkuessani....työpaikallakin joskus. Enää en välitä muiden mielipiteistä. Minä olen minä ja minulla on oikeus tunteisiin. Älä sulje itseäsi ympäröivästä maailmasta. Älä anna kenenkään lannistaa sinua kokonaan, vaikka kuinka sattuisi. En minäkään anna. Tunnetaan tunteemme reilusti ja eletään samalla elämää eteenpäin. Lopulta olemme voittajia. Usko pois.
Ohjelmakin alkaa telkkarista kohta; pähkähullu taskulaskin (pähkähullu professori) grafiikkakiihdytin oikein, multiCORE-grafiikkakiihdytinkin jo villiintyy, ja muitakin ohjelmia.kuten avaruusjuttu shield-agentit, joku ylivoima-ase -juttukin :)
Ei ole telkkaria tässä asunnossa. Opiskelijakämppä. En viitsi mennä yhteistiloihin itkeskelemään.
Jaa ei ole telkkaria, no harmittava, voisin lähettää vaikka lahjana jonkun digiboxin kaukosäädölläkin... olen kyllä itsekin joskus ollut tilanteessa, ei ollut telkkaria ollenkaan, tuntui typerälle, kun ei näe ohjelmia ja uutisia ollenkaan.
Mutta tuon oppii, ja sitten kun tuon koulun käyt että ei ole puhelinta, ei ole telkkaria, ainoa keino olla yhteyksiin ulkopuoliseen maailmaan on jalkautuminen, tuollainen kouluttaa.
Mutta tuollaista oppii arvostamaan kun kaupungissa pitkänkin ajan asuu, mökkielämää, sellaista, saa olla omassa rauhassa hyvin.
Tietysti joku radio että kuulee uutiset on hyvä olla jos tulee tärkeitä uutisia, paljon muuta ei tarvitsekaan, ja saa levätä kunnolla sitten.
Olen piiloittanut puhelimeni parikin kertaa jonnekin, sitten saan isään yhteyden niin soittaa, löytyy joskus mitä ihmeellisimmistä paikoista, viimeksi se oli sänkyni alla, ääni paljasti sijainnin.
Luultavasti piilotin puhelimeni vahingossa, ehkä näin yöllä unia örkeistä ja muista hirviöistä ja tipautin sen yöpöydältä sängyn alle.
Joo hirviöt sängyn alla mörisee, kun puhelin on järinä-äänellä, näin sijaintinsa paljastaa, ei hirviöt siellä sängyn alla mörise, puhelin itsensä paikantaa.
Sängyn alla voi olla mörköjä.
Tiedän tunteen. Minä uskaltaudun pimeän tullen kävelemään kipujeni kanssa.