Synnytys ja raskaus pelkoni johtuvat omasta kohtuajastani!

Äitini oli 6 kuukaudella raskaana, kun isältäni katkesi verisuoni päästä. Isällä oli päässä synnynnäinen pullistuma, joka piti leikata. Isällä oli 50 %:n todennäköisyys selvitä leikkauksesta. Perheessämme oli kuusi pientä lasta ja äiti odotti minua eli seitsemättä. Äidilläni oli valtava määrä työtä, eikä ketään joka olisi häntä auttanut.

Äiti kertoi, että hän oli valtavan stressaantunut tässä tilanteessa. Hän oli ahdistunut, hyvin turvaton ja pelkäsi, että hänen miehensä kuolee ja hän jää lasten kanssa yksin. Isä leikattiin. Hän selvisi, mutta joutui olemaan useamman kuukauden sairaalassa, jossa häntä kuntoutettiin. Hän opetteli uudestaan puhumaan ja toimimaan. Kun hän palasi kotiin, hän edelleenkin oli kuntoutusvaiheessa, eikä osallistunut perheen töihin.

MInä synnyin. Olin erittäin levoton lapsi ja turvaton lapsi, joka ei olisi kestänyt hetkeäkään olla yksin. Iltaisin minut piti kääri tiukkaan kapaloon, jotta nukahdin. Koin siinä ilmeisesti kohtumaista turvaa. Äiti sanoi, että olin täysin poikkeava aikaisempiin lapsiin verrattuna. Hän on varma, että viimeiset kuukaudet vaikuttivat siihen, että minun eka vuoteni oli vaikea.

Nyt olen aikuinen nainen. Kolme siskoani ovat tehneet lapsia, mutta minä en vain kykene siihen. Ajatus raskaudesta täyttää minut suunnattomalla ahdistuksella, turvattomuudella ja pelolla. Olen varma, että jäisin täysin yksin ilman kenenkään apua ja tukea. Raskaus ja synnytys yhdessä saavat minut tuntemaan pelkkää ahdistusta ja kuolemanpelkoa. Tunnen, että elämäni loppuisi siihen, etten millään voisi selviytyä näistä asioista.

Olen lähes varma, että nämä ajatukset johtuvat siitä mitä olen kokenut äidin kohdussani viimeisinä kuukausina. Äidin pelot ja ahdistukset ovat taltioituneet minun alitajuntaani. Äiti oli raskaana ollessaan äärimmäisen peloissaan, ahdistunut, turvaton ja pelkäsi elämänsä päättyvän, jos jäisi yksin. Siskoillani ei ole mitään pelkoja, joten tämäkin tukee omaa teoriaani asioista.

Kysymys kuuluukin, että voiko tämmöisistä peloista vapautua? Minulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta ja ei varmaan koskaan tulekaan, jos pelkoni ovat tämmöiset kuin ovat. En itse tiedä mitään keinoa vapautua tämmöisistä asioista kuin itse asian läpi käyminen eli tulla raskaaksi ja synnyttää. Se on taas turha ehdotus, koska pitäisi olla ensin halu saada lapsi ja sitä minulla ei ole.

Luulen, että minun lisäkseni on monia muita ihmisiä, joiden raskaus ja synnytys pelot tulevat oman äidin kokemuksista. Nykyäänhän on jo tutkittu, että kohtu ajan kokemuksilla on suurempi merkitys kuin aiemmin luultiin.