Yle; Korjauskelvottomat vuokratalot jyrätään maan tasalle

"Eino" taas aivopieraisi,, onhan jo kauan aikaa teidetty, että 60-70 luvun lähiöt rakennettiin nopeasti ja sen ajan normin betonista ja raudoituksista, jotka eivät kestäneet pakkasta, ko. talot olleet siis pystyssä 45 vuotta, vaikka niiden elinkaari oli alunperin vain 25-30 vuotta, sen ajan ajattelun mukaan.
Omistuskohteissa ei ole moiseen varaa, siksi joudutaan tekemään julkisivuremonttia ym, muuta remppaa, tämän takia 60-70 luvun taloja peruskorjataan, mikäli "Eino ymmärttää"
Näitä Jakomäen vuokrataloja ei siis ole peruskorjattu lainkaan ja nyt kannattaa rakentaa uudet, mikä tuossa tapauksessa onkin järkevää.
Mitenkä Einon aloitus littyy asuntojen hintoihin?

rakupatu kirjoitti; "Mitenkä Einon aloitus littyy asuntojen hintoihin? "


Monen vanhan kerrostalon "hinta" on noussut pilviin. Liekö ne vanhat kerrostalo- asunnot on enää sen arvoisia Helsingissä ja se lähistöllä?

Jakomäen peruskorjaamattomat vuokrakerrostalot eivät liity asuntojen hintoihin "Eino".

>>Mitenkä Einon aloitus littyy asuntojen hintoihin?

Erittäin oleellisesti !!!

EI tuon ajan omistusasunnot olleet rakenteellisesti yhtään sen kummempia kuin silloiset vuokratalotkaan. Kun nyt vuokrakasarmi puretaan ja tilalle rakennetaan uusi omistuskerrostalostandardin mukainen talo, niin vuokra nousee vain vähän, uskoisin 9 eurosta tuonne 12 euroon neliö kun on sentään uusi.

Samaan kuntoon ajautunut OMISTUS-kerrostalo on jo kokenut korjauksia siten, että se ei ole aivan yhtä rapakunnossa. Tekemättä on kuitenkin se kaikkein suurin eli putkiremontti. Myös ikkunat ja parvekkeet saattavat vaatia korjausta, vaikka ne tehtiin 20 v sitten (laatu kehnoa).

No, yhtä kaikki, omistustaloissa joudutaan tekemään kaikki samat temput kun vuokrataloissakin ja koko remonttien hinnat pannaan omistajan piikkiin.
Yhtiövelkana vähintäänkin.

Neliöhintaa vanhassa kerrostalossa asuvalle kertyy siis 500 -1000 euroa maksettavaksi. Vuokralainen selviää 3 euron neliökorotuksella.
Siinä se ero ja liittyy siis oleellisesti asuntojen hintoihin, eikö totta.
Eino oli oikeassa, vanha omistusasunto käy turkasen kalliiksi
keinotteluhelsingissä, sekin.

Haans on Eino, sama henkilö jauhaa samaa.

Niin, mikään ei ole ikuista. Jos taloa ei pidetä kunnossa, niin todellakin se rapistuu purkukuntoon 40-50 vuodessa.

OK-latojen kanssahan tämä on niin tavanomaista, ettei siitä uutista saa. Tosin tämäkin taitaa tulla kohtapuoliin yllätyksenä "uuden" 80-90 lukujen talon ostaneelle... ja oikein huonolla pidolla saa 2000-luvunkin talon isoa remonttia vaativaan kuntoon jo 10 vuodessa. Mieleen tulee yksi tapaus, joka oli jättänyt talostaan salaojat tarpeettomina pois eikä viitsinyt kertaakaan käydä edes ryömintätilan tilannetta tarkastamassa, koska eihän uusissa taloissa mitään ongelmia ole.... talosta siis mätäni rossipohja.

Kerrostalojen kanssa tämä on puolestaan äärimmäisen harvinaista. Etenkin puhuttaessa alueesta, jossa asunnoille on kysyntään. Mutta tässähän olikin kyseessä vuokratalo - niiden kunnossapidolla ei ole niin väliä, kun käytettävissä on "pohjaton kassa" eli veronmaksajien taskulla käydään aina tarpeen mukaan.

Sehän olisi liikaa pyydetty, että perittäisiin sellaista vuokraa, mikä mahdollistaisi talojen kunnossapidon...

Sama ongelma koskee ihan yleisesti kaupungin omistamia vuokrakasarmerja eli sossunelätti/työnvieroksujien reservaatteja - vuokra on liian pieni ja laskut lankeavat aikanaan muille.

Osa vanhoista kerrostaloista on vaan niin nopeasti tehty ja huonosti. Eihän 25 000 euron arvoinen kerrostaloasunto voi nousta 200 000 euron arvoiseksi?

Pitää tietää mitä ostaa...

Ohessa Uuden Suomen juttu;

Ostatko asuntoa? ”Oleellinen raja on vuosi 1997”
12.3.2014

Paavo Marttilan mukaan "Minulla on varsin hyviä kokemuksia 1900-1930-luvuilla rakennetuista taloista. Erityisesti 1930-luvulla rakennetutista taloista löytyy erittäin hyviä kohteita, Marttila sanoi.

1940-luvulla sodan aikaan Suomessa ei juurikaan rakennettu taloja. 1950-1960-luvun talot, eli sodan jälkeen rakennetut, ovat Marttilan mukaan ”kohtalaisen hyviä”.

....................................................................................................
..
–Elementtitaloista minulla ei ole hyviä kokemuksia. Niitä rakennettiin 1960-1980-luvulla. Niissä kannattaa aika tarkkaan katsoa, miten ne on tehty, koska niissä on suuria eroja, Marttila kertoi.
......................................................................................................

Hän korosti myös vesieristysten merkitystä märkätiloissa.

–1980-luvun jälkeen oleellinen raja on vuosi 1997, koska sitä ennen rakennetuissa taloissa ei yleensä ole kunnollista vesieristystä märkätiloissa. Vuonna 1997 tuli voimaan uudet kosteusmääräykset, Marttila kertoi."

http://www.uusisuomi.fi/asuminen/67358-asuntokonkari-osta-nailla-vuosikymmenilla-rakennetuista-taloista

Pieni asiavirhe, vedeneristysmääräykset tulivat voimaan vasta 1999 ja mitä tulee noihin 20-30 luvn taloihin, niin hyvin ja hyvin, ulkoseinät niissä paksut, mutta huoneistojen väliset luginomassaa eli kanankakkaa, heikko äänieritys, samoin välipohja osin ontto alalaattapalkisto, seassa sammalta ja sanomalehtiä, kosteutta ja heikko äänieristys, ilmanvaihto painovoimainen ja olematon.
Akustiikan erikoistuntija Heikki Helimäki kirjoitti juuri Kotitalo lehdessä näistä 20-30 luvn kivitaloista, että suurin osa niistä asuinkelvottomia nykymääräysten mukaan ja juuri puutteellisen äänieristyksen takia.

Joo. Ei siinä sitten paljon peruskorjaukset paranna tilannetta. Kuinkahan moni on mennyt ostamaan sijoitusasunnon? Eikö se ole muotia ostaa sijoitusasunto kuplahinnalla?

Vtt.2 kirjoitti "Pieni asiavirhe, vedeneristysmääräykset tulivat voimaan vasta 1999 ja mitä tulee noihin 20-30 luvn taloihin, niin hyvin ja hyvin, ulkoseinät niissä paksut, mutta huoneistojen väliset luginomassaa eli kanankakkaa, heikko äänieritys"