Näyttää silmämääräisesti olevan korkeintaan 600g.
Mistä on lähtöisin tuollainenkin kimalluksen synonyymi? Jotain kirkasta ja kiiltävää se tuo mieleen, ehkä vielä veden pinnankin.
Toinen, ainakin Turun suunnassa kuultu ilmaisu on pläkä, joka tarkoittaa peilityyntä meren pintaa.
Lienee muissakin murteissa erilaisia ilmaisuja luonnon ilmiöistä.
Mistä on lähtöisin tuollainenkin kimalluksen synonyymi? Jotain kirkasta ja kiiltävää se tuo mieleen, ehkä vielä veden pinnankin.
Toinen, ainakin Turun suunnassa kuultu ilmaisu on pläkä, joka tarkoittaa peilityyntä meren pintaa.
Lienee muissakin murteissa erilaisia ilmaisuja luonnon ilmiöistä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Heh, keksitpä hauskan aloituksen johon en äkkiä keksi muuta vastausta. Jäänpä odottelemaan Ramoonan asiantuntevaa selitystä mistä tuo auringon kilo (olisko yhdyssana) juontuu.
En ole muuten koskaan kuullut tuota pläkä sanaa. Tyyliltään on kyllä ehtaa turkulaista.
Yhdyssanahan tuo on ja tarkoittaa auringonvalon heijastusta lumesta tai vedestä.
Merkillinen on englantilainen vastine, sunshine, jota olen pitänyt auringonpaisteena.
Kiitos luottamuksesta, Katleija, vaikka luetun ymmärtäminen haitarinsoiton paikasta meni harhaan. Mielelläni aina näitä sanojen alkuperiä pähkäilen ja haeskelen selityksiä.
Kilo tulee mittayksikkönä kreikan sanasta khilioi.
Auringonkilon arvelen olevan alkuperäistä suomensukuista sanastoa. Taivaankappaleet ja ajanlaskun sanat ovat vanhinta omaperäistä sanastoamme, esimerkiksi, kuu, aurinko, päivä, yö, aamu, ilta , kuukausien nimet. Kauniita sanayhdistemiä näistä saakin, vaikkapa aamuöinen uni, ja kuunsilta ja ilta rimmaavat hienosti.
Meillä puhutaan myös päivänpaisteesta., virossa päike paistab.
Mistäs arvelette kilohailin nimen johtuvan, olisko sen hopeanhohtoisuus syynä ? Nykysuomen sanakirjassa esitetään kilolasit aurinkolasien synonyyminä. Olen kuulluut verbinäkin käytettävän, "kylläpä tuo aurinko nyt kilottaakin", kun aurinko oikein voimakkaasti heijastuu hangesta tai veden pinnasta.
Pläkä on tuttu sana purjehtijoille, siihen joudutaan usein yllättäen, tulee täysin tuuleton hetki vesillä, purjeet eivät vedä. Kuten monet slangisanat, tämäkin on ruotsista, sanasta bleke.
Espoossa on Kilon kaupunginosa sen nimisen kartanon mukaan.
Mieleen juolahdus.
Kilon poliisi, on Suomen pienin poliisi.
Meneeks tää bussi kiloon....?
--..-- no ei mee kahteenkaan kiloon!
varmaamkin kuuluvat yhteen.
Kaunis ilmaus on myös täysikuun heijastuma tyynen veden pintaan Sillä on romanttinen nimi Kuunsilta.
Turun ylioppilaskyläsäätiöllä on asuntoyhtiöt Kuunsilta ja Pilvilinna. Kuunsilta esintyy monessa yhteydessä, onhan vanha Suomi-filmikin 'Tyttö kuunsillalta'.
Nokian kumisaapastehtaalla oli asuintalo Impilinna, Saviolla
Oli siellä kaksi muutakin linnaa, vaan en viitsi nimiä sanoo, kun olivat niin elimellisiä.
Otsikossasi Ruuneperi olet aivan oikein kirjoittanut auringon kilo kahtena eri sanana. Genetiiviattribuutti usein sen tekee.
Kekäle kiiluu sammuvassa nuotiossa. Kiiluu, onhan sekin yksi muoto samasta sanasta.
Punaisia päin ajanut sanoi poliisille, 'kyllä se vähä kiilu vielä'.
päivän sylin täydeltä saat!
Vaihteeksi auringon paistetta heti aamusta
Tiedä sitten miten kauan tätä auringon paistetta riittää?
Vuosi sitten tällaista:
http://leokalevi.blogspot.fi/2013/04/vaihteeksi-auringon-paistetta-heti.html
Yhdyssanoista vielä, kielenkäytössä aina poikkeuksiakin löytyy, mutta useimmiten, jos ekan osan perään soppii joki pääte, esim. auringonkin valo, niin silloin erikseen.
lintujenlaulukin 2 eri sanaa?
Lintujen laulu kun siinäkin on genetiiviattribuutti.
Minä otan aina mielihyvin vastaan oppineimpien kielentaitajien tiedot. Onneksi palstalla on melko salliva ilmapiiri kirjallisten aikaansaannoksiemme vastaanotto. Itse en pystyisi ketään neuvomaan.
Miten seuraava esimerkki selittyy tuon genetiiviattribuutin perusteella, kun täällä on tämmöinen kadun nimi katukilvessa kuin yhteen kirjoitettu Linnunpääntie. Noissa säännöissä lie vielä poikkeukset.
Minun heikko kohtani on ainakin pilkkujen käyttö. Joku kerran hienosti vihjaisikin että tykkään pilkuista ts. osaamattomuuteni niiden käytöstä. Tiedostan sen.
Kun korjaa lausettaan pitäisi olla tarkkana.
Toinen lause po. 'Onneksi palstalla on melko salliva ilmapiiri kirjallisiin aikaansaannoksiimme.'
Sanoinkin ylempänä poikkeuksia löytyvän, varsinkin vakiintunut nimi kuten Linnunlaulu ( Fågelsång) , joka on korkea kallioniemi Helsingin kantakaupungissa Kallion kaupunginosassa Eläintarhan puistoalueen kaakkoispuolella.
Ihan oikein on sallivuus, virheet joita tulee ovat aivan o.k., mitäpä väliä niillä voisi olla.
Silti suomen kielen harrastaminen on kivaakin.
Ainakin kivempaa kuin keskinäinen riitely.
Ajan mittaan jotain kenties oppiikin.
Ainakin saman verran kuin ristisanatehtävien ratkomisesta.
Meillähän on perustuslain turvaama sanan- ja mielipiteen ilmaisemisvapaus.
Koska kaikki eivät sitä tiedä eivätkä noudata, ollaan paljon nikittömyyteen päädytty, ettei tulisi niin kovasti noita ''ad hominem'' = argumentum ad hominem - juttuja, koska mielialaansa on itse varjeltava, pidettävä ehjänä ja korkealla.
(ad hominem olisi ehkä sama kuin henkilöön kohdistuva vastalause)
- - -
Paljon täällä onkin ollut tuollaista ikävää loiskiehuntaa.
Tässä hyvää kielenhuoltoon liittyvää asiaa
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608
Täällä sanoit, et sanonut 'tässä ketjussa' vaan 'täällä'.
Siis 70 palstalla.
Moni täällä kirjoittaa ihan sovussa nikillään eikä liiemmin hätkähdä jos ei palaute niin kivaa aina olekaan. Outoa tuo nikin vaihtelu, kun kuitenkin tyyli tunnetaan ja usein hyvän paautteen saatuaan ainakin yksi nikitön paljastaakin nikkinsä. Minusta tuollainen piiloleikki osoittaa huonoa itsetuntoa.
Jos haluaa kirjoittaa nikittä, mitä sitten, mutta ei siitä tarvitse mitään numeroa tehdä.
Nikillään kirjoittava ja itsensä suureksi haluava ei ikinä
saa tarpeekseen vallanhimostaan. Se on koko hänen elämänsä leimannut. Edelleen täälläkin vielä. Heh.
Ketjussa kirjoitimme Ruuneperi, Ramoona ja Katleija nikeillämme. Mitä oikein tarkoitat DDD? Vai enkö osaa lukea rivien välejä.
En tarkoittanut ketään teistä.
olevan vastaus "soputeltta"-nikille, vai oletko sinä se,
sinähän sanoit kirjoittavasi loukkauksia ilman nikkiäsi.
Eikö "huono itsetunto" kuulu sille, joka yrittää loukata?
En kuitenkaan loukkaantunut. Heh.
Päivien kimallus (engl. A Many-Splendoured Thing) on Han Suyinin kirjoittama romaani, joka ilmestyi englanniksi 1952. Se julkaistiin suomeksi 1954 marja Niiniluodon suomentamana, ja siitä tehtiin sitten elokuva, hyvin romanttinen ja suosittu aikoinaan.
Suomen kaunis sana kimallus on englanniksi splendoured, minusta ei ollenkaan niin onnistunut.
Myös kimmellys kuten kimalluskin, - molemmat ovat kauniita vanhoja suomalaisia sanoja.
Kielten sekoitus toimii joskus hienosti, ajatelkaa jos splendoran kohdalla Rauli laulaisi: oi kimallus kuinka sua kaipaankaan...
http://www.youtube.com/watch?v=w9h3VycOXq4
----- *niin puhtaana kuin kilo auringon,
heillä aarteenaan on kallihina lempi rajaton,
kaksi onnellista lasta auringon*.
Tuo laulu alkoi soida mielessäni tuosta otsikosta, ja kaunista oli myös kuulla äsken saaristoohjelma Dånö'stä, missä saaristoa sanottiin:
* En ljusglimt i Gud Faders öga* :) Valion pilkahdus Isä Jumalan silmässä.
Yhdyssanan erikseen kirjoittaminen voi aiheuttaa myös
merkityksen muuttumisen, ajatelkaapa esim. näitä:
korkea koulu ja korkeakoulu.
Korkeakoulu voi olla matalakin,
mutta korkea koulu on vain harvoin korkeakoulu.
No, maailma on ihmeitä täynnä. Kysymys kuuluu Kevätpörriäisen kysymyspalstan mukaan: "Kuka on maailman kevyin virkamies?"
Vastaus: "Kilon poliisi." (Kilon kylä on muistaakseni Espoossa.)
Auringon kilo
silmissä ilo
poskensa silo
tyttöni mun.