Kateus on tämän paikan suola joten keskustellaan siitä anonyymisti!
Mikä saa teidät tuntemaan katkeruutta ja kateutta?
Mikä palstalla laukaisee sen päälle saaden reaktion että kaikiin teksteihin on vittuiltava? Millainen kirjoitus sen saa aikaan?
Mikä saa teidät tuntemaan katkeruutta ja kateutta?
Mikä palstalla laukaisee sen päälle saaden reaktion että kaikiin teksteihin on vittuiltava? Millainen kirjoitus sen saa aikaan?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Itsekin vihaan vedättäjiä ja selkäänpuukottajia, mutta en heistä kirjoittele muuta kuin ihan akuutissa tilanteissa. Yritän päästä ikävien tapahtumien yli jollakin tapaa. Täältä saa joskus vertaistukea. Toisia en kuitenkaan hauku.
Mulle on tullu tunne että kateuden laukaisee irl:n joku ihminen. Ehkä jonkun ulkonäkö tai suosio irl saa aikaan katkeruutta. Voi myös olla että se joku on katkeran ihmisen ihastuksen kohteen ihastus joka vaan lisää tätä tarvetta katkera vittuilla ja lytätä sitä "parempaa" yksilöä. Voisiko olla näin?
Olen kateellinen pariskunnille, jotka saavat vanheta yhdessä.
En ole kateellinen, mutta tekee pahaa katsella kuinka toisia naisia rakastetaan mutta minä en kelvannut.
Itse olen myös jonkun verran kateellinen muille naisille, kun heille annettu kaikki se mitä itse en koskaan saanut. Mutta en mulla ole syytä piruilla siitä täällä tai tuolla oikeassa elämässä. Mulle on piruiltu ja naureskeltu siitä, kun en ole miestä itselleni löytänyt, minkäs mä sille voin etten kelvannut. Mitä naurettavaa siinä on, jos joku joutuu tahtomattaan yksin elämänsä elämään.
Voin sanoa rehellisesti, etten ole kertaakaan tuntenut vihaa tai katkeruutta tällä palstalla, en ylipäätään ole sellainen ihminen joka vaalii sellaisia tunteita, vaikka tuttuja ovat.
Menin kertomaan eräälle tunteistani, niihin en saanut vastausta. En ole katkera tai vihainen siitäkään, hänelle toivon hyvää, koska hän teki minuun pienen loven ja lovea se on ollut siitä lähtien. En mä häntä tule häiritsemään, hän tajusi silloin enemmän kuin minä hulluudessani ja tajuanhan minä sen nyt.
sillä jokainenhan tekee elämänsä semmoiseksi kun sen haluaa olevan. Jos ei jossakin ole hyvä olla, voi vaihtaa paikkaa ja hakea sitä mielekästä oloa toisaalta.
kadehdin hyvin vähän.
Kateelliseksi täällä ei tee mikään. Kateutta oikeassa elämässä minussa herättää, jos henkilö on
- poikkeuksellisen fiksu/ kouluttautunut
- erityisen menestynyt omalla alallaan/ tehnyt ison omaisuuden siksi
- makuni mukaan tyylikäs/ jollain erikoisella tavalla kaunis
- sosiaalisesti poikkeuksellisen lahjakas/ omaa laajan ja värikkään ystäväpiirin
Lähtökohtaisesti kateus ei mielestäni ole aina paha tunne. Terveessä mittakaavassa pieni kadehtiminen ajaa parempiin suorituksiin. Esim. ennen olin tosi kateellinen kaikille sinkuille, mutta nykyään enää en ;) En tosin ole alkanut kadehtia parisuhteessa oleviakaan. Jotain keitystä on siis tapahtunut. Huomenta, pus
Mua ei tee kateelliseksi toisen koulutus. Enkä koe Herran pelkoa kouluttautunutta kohtaan, voin kunnioittaa tavallista maan tallaajaa enemmän kuin hierarkiassa korkealle noussutta. Sydämen fiksuus on mulle tärkeämpi juttu, vaikka niitä paperifiksujakin tarvitaan tähän maailmaan.
Mä oon käyttänyt elämäni kaikenlaiseen jonninjoutavaan ja elänyt sitä niinkuin olen osannut, mitä muita kadehtimaan, sydämen hyvinvointi merkkaa mulle paljon ja kun se voi hyvin voin olla löysin rantein, elämä on tehty elettäväksi, kaikkineen rikkauksineen ja murheineen.
täällä enkä irl. En ole koskaan ollut. Ei kuulu mun luonteeseen. Jos jotain haluan, teen sen ja ajattelen muidenkin tekevän samoin. Miksi kadehtia? Ihmiset tekee itse elämästään sitä mitä se on.
Kateellisuus= henkilö kokee että toisella henkilöllä on jotain mitä itsellään ei ole mutta minkä haluaisi itsellään/itsessään olevan
Mustasukkaisuus= henkilö kokee että häneltä yritetään viedä jotain mitä kokee itselleen kuuluvaksi.
Kateellisuuden kohteita palstoilta jos tulkitsee ovat:
Kaunis/komea ulkonäkö
Suosio vastakkaisen sukupuolen silmissä
menestys työelämässä
älykkyys/järkevyys
fyysiset kyvyt/ taidot
tykätty ja pidetty ihmisenä
omaisuus
Ei kenellekään kannata olla kateellinen eihän sitä ihmisten elämästä tiedä mitä kaikkee pskaa siinä on. Joku aiemmin kirjoitti olevansa tyytyväinen epätietoisuuteen, enpä usko että voi olla. No joo kukin tyylillään.
Ei ne kateelliset ajattele asiaa niin pitkälle. Voi olla että kateuden kohdetta ei edes hyvin tunne. Ei tiedä paljoakaan sen elämästä. Kuvittelee sen tietynlaiseksi. Samaan tyyliin kuin julkkisten kohdalla. Niistä on julkisuuskuva jonka perusteella niitä karehditaan tai vihataan. Eikä kertaakaan olla juteltu sellaiselle kahden. karehditaan vain jotain mitä sillä on tai kuvietllaan se ihmisenä jonkinlaiseksi julkisuus kuvan perusteella joka ei pakosti ihan totuuden mukainen koska jokaisella meillä on suojakuori joka näkyy tuntemattomille
mielenkiintoista saada se pierupirkon jahtaaja vastaamaan. Mä ainakaan en ole koskaan elämässäni niin kateellista, mustasukkaista ja katkeroitunutta ihmistä nähnyt kuin se.
Hei, "perupirkko" tässä. En ole keskivertoihmistä kateellisempi, varsinkaan mustasukkaisempi, katkeruudesta nyt puhumattakaan. Mut kuka ihminen ylipäätään myöntää saati tunnistaa em. ominaisuudet itsessään? Varsinkaan katkeruutta, noista pahinta. Mitä se on? Elämän myrkyttyneisyyttä, vihaa toisia kohtaan joidenkin ikävien tapahtumien vuoksi.
Itselläni on ollut ennemminkin masentuneisuutta, jos elämänilo ollut välillä hakusessa. Kateellinen en ole esim. toisille heidän ulkonäöstään, menestyneisyydestään tai omaisuudestaan. IT:tä riittää itsellänikin, tiedän olevani lahjakas, vaikka kaikki ei olekaan mennyt aina putkeen. Psyk. diagnoosi löytyy, muttei se tee musta yhtään vähemmän ihmistä, kuin mitä on joku toinen. Omanarvontunteeni ei perustu ulkoisin asioihin. Vaikeaa olla mustasukkainenkaan, sillä en ole "hyvä" tuntemaan alemmuutta toisia ihmsiä kohtaan.
Traumatisoituminen elämässä on eri juttu. Ja siihen odottelen terapiatukea saavani, jotta voin aloittaa terpaian, ja asiat lähte rullaamaan. Minulle on tärkeää aito ja oikea elämä, ei feikit tai kulissit. Se kateudesta, mustasukkaisuudesta ja katkeruudesta (ja niistä tekijöistä, joita juurikin luulen taustalla olevan - )
Hei, pierupirkkona pari kertaa provosoitunut. En ole kateellinen, katkera enkä laita vihaviestejä, vain hyviä :), pus! Ja olen pääsääntöisesti kiitollinen elämälle, joka on ollut selviitymistä myös.
Ei ollut kyse pirkoista, vaan jonkun jahtaajasta. Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa: harvoin niin kateellista, mustasukkaista ja katkeroitunutta ihmistä näkee kuin se. :/
En siis vaihviestejä ole itsekkän kylvänyt -
Piti palata vielä sen verran, että joku sen tuossa keskustelun aiemmassa vaiheessa sanoikin siihen tapaan, että emmehän me voi tietää asioita, joita kenekin elämään kätkeytyy, vaivoja ja vastuksia - sitäkään, missä määrin ne on jo voitettuja (jos lähtötillannetta miettii), ja missä määrin vielä työtä ja työskentelyä edessä, oman hyvinvoinnin eteen siis. Ja suojakuori, mikä se kelläkin on. Missä määrin ihmien kokee tarvetta sellaiseen? Toki omaa haavoittuneisuuttaan (kenessä sitä on enemmän, kenessä vähemmän) haluaa suojella..
Eli myös se, mikä jonkun silmissä voi näyttäytyä kateutena tai pahantahtoisuutena, onkin ihmisen oma kokemus satutetuksi tulemisesta, on ollut masentunut ym. Ja toiset ei ymmärrä psykologiasta yhtikäs mitään. Kaikkein julmimmat kommentit ja epäosuvimmat arviot tulee just heiltä. Heillä jos kellä puuttuu kosketus omaan sisimpäänsä. Sillä jos se kosketus olisi löydettynä, oma rajallisuus tiedostettuna, silloin myös rakastaa lähimmäistään enemmän. Kun on ensin löytänyt itsensä, ja rakkautensa itseään kohtaan: lempeyden vaatimusten sijaan, ja suoritusten ja epäinhimillisten pyrkimysten -
Silloin voi myös niistä lähtökohdista kohdata lähimmäisen; ei ylempää vaan samalta viivalta. Ja muistakaa; sääli on sairautta, sillä silloin myös suhtautuu alentuvasti toista kohtaan.
only on the Internet?
Niin, kuka siis täällä aikaansa veittelöö?:D
Ettei niin katkeria ihmisiä tarvitse nähdä missään muualla kuin netissä.
Kyllä se vaan yleensä on niin jokapäiväistä....ja pahasti nähtävissä.
Ja poloisen..
Omaan luonteen, joka ei ole kateellinen kenellekään. Tunnen onnea toisten puolesta. Ihmisten ilkeys ärsyttää minua.
En koskaan vittuile tai ole inhottava syyttä. On minulla siis opettelemista vielä. Pitäisi vielä opetella kääntämään se toinenkin poski... ehkä jou päivä, jos matani täällä sinne asti entää...
Olen kateellinen naiselle jota mieheni rakastaa :(
Tasan ei käy onni täällä. Mä taas olen tolkuttoman kateellinen miehen vaimolle siitä miten paljon mies häntä rakastaa. On se niin väärin, ettei mies näe miten hieno ihminen mä olen, vaikka jo vuosien ajan kateellisena ja katkerana olen miehessä roikkunut. :(
niin, sormusta ei ukkos enää käytä.
Ei tietenkään kun ei mulla miestä ole. Vapaa mies olen, eikä miehet nappaa. Sorge nyt vaan. Taisin sohasta muurahaispesään. :D
missä on se muurahaispesä??
Mies olen edelleen. Mutta jatkakaa ihan rauhassa. :D
halvat on huvit, Sulla taitaa olla sanalahden liittymäkin, halvaksi tosiaan. Pätkiikö netti harva se päivä?
:D
sinä?
Kun sain porukan noin takajaloilleen. :D Tuu tarkistaan. Voin laskea housut kun tuut tohon ovelle. :D
en voi. Enkä halua. En tule kenenkään kummajaisen kotiovelle.
Ei sitte. Muihin hommiin. :D
Johan kalikka kalahti katkeraan vaimoon=Onpa harmi- nimimerkkiin
On mies varmaan sinuakin rakastanut joskus kun naimisiin on mennyt mutta tunteet vain välillä haalenee ja kohdistuu johonkuhun toiseen. Elämää se vain on. Pää pystyyn.
Vastasin läppään läpällä. :D
näitä palstoja niin tosissaan. Vähän kevennystä. :D
Nii varmaan, katkeruus vaan kuultaa läpi. Menepä pesemään niitä miehesi sukkia tai vaikka wc:n, katkeroidut liikaa tällä palstalla. Toinen nainen ei ole syypää jos miehesi seikkailee muualla, vika on miehessä ja parisuhteessa.
Voit tulla tarkistaan. :D
En koskaan ehdi olla kateellinen, pitää skarpata ja olla edustava. Ja se menee niin, että minulle ollaan kateellisia ( enimmäkseen naiset, jokunen mieskin).