Koska ne kerrostalomateriaalit loppuu arkkitehdin pääkopasta.
Omakotiasuntoja ihmisille ja rivitaloja köyhille,kiitos.
Onks kukaan laskenut kokonaismeluastetta lähiössä jossa on epänormaalisti asunnot kiinni toisissaan?
Omakotiasuntoja ihmisille ja rivitaloja köyhille,kiitos.
Onks kukaan laskenut kokonaismeluastetta lähiössä jossa on epänormaalisti asunnot kiinni toisissaan?
Vastaukset 16
Vanhimmat
kerrostalot on turvallisia ukkosellakin verrattuna omakotitaloihin
Ei ne lopu niinkauan kun aluerakennuttaja niitä tekee, ei se arkkitehdistä ole kiinni.
Ja pienistä luukuista saa paremman voiton, joten rakennuttaja tekee niitä niin paljon kuin mahdollista.
Nuo rivarit on hornan esihartano joka yhdistää tehokkaasti kerros-ja omakotiasumisen huonoimmat puolet. Kaikki ei lisäksi tykkää laittaa pihaa OK-talossa.
Mikä on hornan esihartano..? hehhee
Kaikki ei haluu asuu ekassa tai tokassa kerroksessa. Pitää olla puutason yläpuolella että näee jotain ulos.
Asun ok-talossa, mutten suinkaan metsässä....
Asuinkerrostalojen rakentaminen loppu heti kun kukaan ei niitä betoniluukkuja osta.
Kerrostalot eivät lopu enää koskaan. Syy on erittäin yksinkertainen:
-kerrostalo on kaikkein taloudellisin tapa asuttaa suuri joukko ihmisiä. Se on taloudellinen monessa mielessä, sekä lisäksi ekologinen tapa, esim. lämmityksen suhteen (lämpöä vuotava ulkopinta m2/asukas on ihan eri luokkaa kuin yhden perheen omakotitaloissa).
Lisää syitä miksei kerrostaloasuminen lopu:
- Kunnille kerrostalot ovat paljon edullisempia, kun saadaan tiivis asutus ja keskitetymmät palvelut ja infrastruktuuri. Kunnat suosivat kerrostaloja.
- Rakentajille kerrostalot ovat kannattavampia. Asuntoa syntyy "liukuhihnalta", tonttikustannukset ovat pienet asukasta kohti, isot yhtiöt voivat harjoittaa kevyttä kartelli- ym sopupeliä (arvaus).
- Iso osa asukkaista tykkää, kun saa asunnon halvemmalla, ei tarvitse välittää kiinteistönhoidosta, ei tarvitse edes itse lämmittää saunaa. Ja palvelut ovat monipuolisemmat ja lähempänä.
Kerrostaloissa ja tiiviissä rakentamisessa ei ole sinänsä mitään vikaa. Kapeiden kujien ympärille rakentuvia kaupunkeja ja useampikerroksisisia taloja on ollut olemassa ehkä 10 000 vuotta.
Etelänmatkaaja ihastelee pittoreskejä tiivitä kaupunkeja ja huokailee pohjakerroksen kahviloiden ja ravintoloiden perään, miksei meillä ole mitään tällaista?
Suomalaiset mieltävät ihanteekseen uudisraivaajan torpan keskellä erämaata. Täällä on sarkajaon aikaan ollut tiiviitä kyliä ja kaupunkeja, ihmiset ovat asuneet siten että ovat suorastaan joutuneet toistensa kanssa tekemisiin. Nämä kaupunki- ja kylämijööt ovat melkein kaikki tuhoutuneet. Säilyneissä kylissä ja kaupungeissa käydään kesälomilla ihmettelemässä (Porvoo, Naantali, Fiskars...)
Mikä on tämä kummallinen kaupunkivihamielisyys? Minä ainakin pidän kaupunkielämästä. Jos haluaa uudisraivaajan torpan metsään niin sellainen pitää toteuttaa metsään, ei kaupunkiin.
>Etelänmatkaaja ihastelee pittoreskejä tiivitä
>kaupunkeja ja huokailee pohjakerroksen
>kahviloiden ja ravintoloiden perään, miksei >meillä ole mitään tällaista?
Oltaiskohan menossa siihen suuntaan?
Pientä yritystä näkyy esimerkiksi Vantaan Kartanonkoski-Pakkala-Tammisto tienovilla.
Jos ostajat äänestävät kukkaroillaan, pohjapiirustuksen ja alueen statuksen lisäksi viihtyisyyttä, niin ehkä parannusta on tiedossa.
Mukavaa, tiivistä, kotoisaa ym kaupunkia on täysin mahdollista rakentaa. Lieneekö ongelma siinä että iso raha ratkaisee? Pitäisikö yhdyskunta-arkkitehtuurin, kaavoituksen ja lupa-asioiden byrokratiaa lisätä niin, että aatteelliset, riippumattomat ja humaanit tahot saisivat päättää lopullisen leiman iskemisestä?
Ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun asti. Sen pituinen se, niinkuin sadut tavallisesti lopetetaan.
Mieluummin niin, että omakotitaloja kaikille.
Paska juttu, että maa maksaa, mutta kerrostaloon en soisi asuttaman edes pahinta vihamiestä.
Slummejahan ne oikeasti kaikki kerrostaloalueet ovat ja yksittäisinäkin tekevät hienoistakin kaupungeista lähiön näköisen.
Jos kehitys ja ihmisten toiveet ja haaveet jatkuu niin kyllä 30 v. päästä ollaan samassa tilanteessa kuin Uudessa Seelannissa missä 90% ihmisistä asuu omakotitaloissa. Tosin talot lähellä isoja kaupunkeja ovat toisissaan kiinni, mutta jokaisella on se oma pieni piha.
Vain harvat todella haluavat asua päällekkäin kerrostaloissa, paitsi kaupunkien ydinkeskustojen sinkut ja aivan hörhöt yksiöissään (esim autottomat ja vaihtoehtoväki ja kommuunikokeilijat ja 17-vuotiaana kotoa karanneet tytöt jne).
Miettikää hetki aforismia "Ihmiset pinotaan kerrostaloihin, autot asuvat yhdessä tasossa." Julmaa mutta totta!
Asuntojen hinnoilla ja taloudellisuudella ei ole mitään tekemistä tämän kehityksen kanssa. Suomessa maksetaan 150000 eur kolhosta mutta uudesta kerrostalokolmiosta vaikka sillä voisi saada jo sen samankokoisen OK-talon ja aivan samalta paikalta. Jos kehitys sattumalta olisi ollut 60-luvulta lähtien toisenlainen alkaisi OK-talojen matto heti Kehä I:en takaa (nythän siellä sijaitsee n. 50 betonilähiötä) ja ne samat 500000 asukasta asuisivat nyt OK-taloissa. Se miksi näin ei käynyt on yksinomaan rakennusliikkeiden kuten Puolimatkan, Polarin, Asuntosäätiön yms. ja sen ajan puolueiden asuntopolitiikan syytä, jotka näin (pakko)asuttivat pääosan suomalaisista em. betonilähiöihin. Muidenkin suomalaisten kaupunkien kuin em. Helsingin ympärillä on sama historia toistunut.
Ja suomalaiset olivat ja ovat edelleen niin vaatimattomia että meille kelpasivat/kelpaavat ne hikiset betonikolmiot kun niihin on jo lapsena totuttu. Kaikki muu on hienostelua, Suomessa sille on keksitty oma terminsäkin 'öky'.
Suomalainen unelma, OK-talo, on se jonka nykytilanteessa saa 20 v. säästämisellä tai elinikäisellä asuntolainalla. Eikö koko elämänsä uhraaminen saman asian toteuttamiseksi lähesty näin uskontoa?
Tämä on säälittävää ja noloa.
jyväskylässä ainakin on valittavaksi ast, kalliimpia kerrostalohuoneistoja ja rivareita kuin omakotitaloja. paremminkin voisi sanoa et omakotitalot ovat lähinnä köyhille ja perhellisille.
Tein kevyttä tilastoa myytävistä asunnoista Espoossa:
Lue varauksella, tarkemmin viestin lopussa.
Hintaluokka: 200.000 - 240.000 euroa:
Kerrostalokaksioita 18 kpl
Kerrostalokolmioita 46 kpl
Kerrostaloneljähuon 7 kpl
Omakotitaloja 0 kpl
Hintaluokka: 200.000 - 350.000 euroa:
Kerrostaloasuntoja 54 kpl
Omakotitaloja 8 kpl
Hintaluokka: 340.000 - ylöspäin euroa:
Kerrostaloasuntoja 66 kpl
Omakotitaloja 85 kpl
***************************************
Karkeasti yleistäen:
Espoossa omakotitalo maksaa keskimäärin 100.000 euroa enemmän kuin kerrostalo.
Kokonaislukumäärät suhteuttaen(eli ikäänkuin kumpiakin olisi myynnissä yhtä paljon):
Yli 340.000 euron omakotitaloja on kaupan miltei kolme kertaa enemmän kuin kerrostaloasuntoja,
ja alle 350.000 euron kerrostaloasuntoja lähes kahdeksan kertaa enemmän kuin omakotitaloja.
Tässä vertailtiin vain hintoja ja asuntoja, ilman neliövertailua, joka olisi ollut liian työlästä. Ehkä joku muu jaksaa sen tehdä.
200.000 euroa halvemmat jätin pois, sillä siellä alkaa olla niin pieniä kerrostaloasuntoja, ettei omakotitaloista löydy vastaavia.
Huonelukumäärissä oli silti heittoa, omakotitaloissa on jonkin verran enemmän huoneita.
Mutta vielä enemmän heittoa syntyy neliöistä:
Merkittävä osa omakotiasunnoista oli isompia kuin kerrostaloasunnot.
Yhteenveto: Ok-talot ovat Espoossa huomattavasti kalliimpia kuin kerrostaloasunnot, mutta keskimäärin isompia.
Siis varakkaammat voivat asua omakotitalossa.
Kerrostaloissa asuvat ilmeisesti ne:
- joilla ei ole varaa ok-asuntoon
- jotka eivät halua ok-talon hoitamisen vaivaa
- jotka haluavat asua kerrostalossa muuten vaan
Onnittelut jos jaksoit lukea tänne asti!
----------------------------------------
on myös kalliimpia omakotitalojakin. en tarkoittanut että kerrostalo rivitalo olisi millään slummi, sosiaalialueella ,missä varmasti on kerrostaloja puoliilmaiseksi.ei ole ollenkaan harvinaista jklässä että suunnilleen samankokoinen kerrostaloasunto,rivitalo. on kalliimpi "samanhintainen" kuin vastaava omakotitalo.