Kaverin rippijuhlat

Ainakin voin luvata, että sinulla on kaluston puolesta hyvät mahdollisuudet onnistua vähintäänkin kohtuullisesti.

Kun minä aloittelin kuvauspuuhiani sinun ikäisenäsi puoli vuosisataa sitten, oli minun tyydyttävä puolikoon uutuus-kinofilmikameraan mallia tämä:

http://de.wikipedia.org/wiki/Agfa_Parat

Valovoimaa parhaimmillaan peräti f/2,8, mutta suljinaikoina tarjolla ainoastaan 1/30 s, 1/60 s ja 1/125 s. Mahtavaa, eikö totta!

Koeta valita kuvauspaikat siten, että voit käyttää sisätiloissa tuota 35-millistä primeasi läpi linjan. Ryhmäkuvia paremmassa valossa zoomisi lyhyellä päällä ja potretteja juhlakalusta pitkillä milleillä. Kokeile ja harjoittele jo etukäteen, millä polttoväliasetuksilla saat miten paljon kuvaan miltäkin etäisyydeltä.

Täysautomatiikalla pärjäät helposti pitkälle ja noita aiheohjelmiakin voisi varmaan ajatella. Siellä vain ei taida olla omaa aiheohjelmaansa rippikuvauksiin? ☺

Tsemppimieltä! Saat varmasti parempia kuvia kuin uskallat toivoakaan.

että edes osa otoksista onnistuisi?
– sisällä ryhmäkuvat 18mm ja tehokas salama katon tai muun heijastimen kautta.
– käytä suurinta herkkyyttä minkä siedät (kokeile)
– jalustasta on paljon apua sisäkuvissa jos viitsit kantaa
– päivällä ikkunoista tulee kova valo joten niitä kannattaa välttää kuvassa
– ulkona saanet kauneimmat kuvat vastavaloon salamalla
– tuo 35 millinen käynee kokovartalopotrettiin pari aukkoa himmennettynä. Valitse paikka niin, että häiritsevä tausta on kaukana
– kiinnitä huomiota kameran korkeuteen, älä kuvaa ylhäältä päin

Käy ennalta kokeilemassa jos kuvaat myös kirkossa

Olin pääsiäisenä kuvaamassa tyttärenpojan rippijuhlia ja putkeksi valitsin Nikkorin 18 - 200 mm yleisoptiikan.

Katsoin äsken juuri millaisia pituuksia olen käyttänyt ja ainakin yksi kuva on 18 mm ja yksi 200 mm pituudella/polttovälillä, useimmat tosin ovat siltä väliltä. Sain tuolla putkella sekä yleiskuvia että yksityiskohtia ilman, että piti muuttaa kuvauspakiiaa joka on kiusallista mielestäni täydessä kirkossa.

Satakunta kuvaa napsin, noin 10 heitin roskiin eri syistä ja 50 kuvaa kelpuutin kuvasarjaan jonka annoin pojan äidille eli tyttärelleni.

Kiinteä lasi, minkä mittainen hyvänsä, olisi ollut rajoite. Yleensä kuvasin ilman salamaa mutta muutamassa kuvassa käytin sitä, en tosin kameran omaa. ISO:t pyörivät kirkon sisällä jossain 400 - 1600 välillä hieman kuvasta riippuen. Osa kirkosta oli aika pimeä joten ISO:t vaihtelivat saadakseni riittävän lyhyen ajan kameraan.

Jos nämä on välineet millä mennään niin hommahan on ihan hyvällä mallilla.

Dokumentaariseen kuvaukseen kameraan vaan P ohjelma, auto iso päälle ja kynnysajaksi korkeintaan 1/100s niin kuvat eivät ainakaan pahasti pääse tärähtämään ja liike-epäterävyys pysyy kurissa. Jos valoa on vähemmän niin kamera aukaisee ensin aukkoa ja lopulta nostaa herkkyyttä kunnes valotus on sopiva. Laita kamera tallentamaan kuvat RAW muodossa, jos kamera alivalottaa kevyesti kuvan vastavaloon tilanne on usein vielä paikattavissa jälkikäsittelyssä. Kannattaa käyttää tuota 18-55mm zoomia, niin voi rajata vapaammin ja kuvauspaikan valinta on joustavampaa. 35mm on pahuksen hyvä, mutta ei ole niin laaja, että sitä tulisi käytettyä kuvaa ensin ja kroppaa jälkikäteen menetelmällä.

Jos mahdollista niin lisäsalama olisi kova, esim nikon sb-600, sb-700, sb-800, sb-900 tai sb-910 jostain vuokralle. Kirkossa ei yleensä käytetä salamaa, mutta juhlissa sisällä ja pihalla kannattaa salamaa käyttää. Ulkoiseen salamaan balaced fill flash ohjelma automaattisella nopean synkan stroboilulla. Jollei kameran oma salama pomppaa automaattisesti, niin kameran kyljessä on nappi josta se käynnistyy. Ulkosalla saattaa kameran oman salaman kanssa käydä niin, että on vaan liian kirkasta, jolloin kamera ei laukea salaman ollessa ylhäällä, paina silloin salama alas. Kuvaa kaikki salamakuvat vaakaan, jollei sulla ole salamajohtoa ja jollet pidä salamaa käsisalamana. Rajaat pystykuvat jälkikäteen ja vältät rumat varjot.

Kuvaa paljon. Tavoitteeksi vähintään 100 otettua kuvaa kolmen tunnin tapahtumasta. Valikoi ja luovuta vain onnistuneet kuvat. Kuvia ei kannata käsitellä muutoin kuin sattuneen alivalotuksen kohdalla. Rajaaminen on toki sallittua ja sitä kannattaa käyttää jos on aikaa. Ennen luovuttamista kuvat kannattaa pienentää kymppikuvakokoon eli noin 1800 pikseliin pitkältä sivulta. Jos kuvat menevät vain internettiin niin pitkäksi sivuksi 600 pikseliä ja perään kevyt epäterävän maskin terävöitys pienellä säteellä. Jos ei ole rahasta kiinni niin anna lahjaksi valmiit paperikuvat tai kuvakirja.

Yksi mahdollisuus on, että sovitte etukäteen otettavat kuvat. Sovitte, että otatte tavoitteeksi kaksi kuvaa.

Yleensä kirkossa on seurakunnan palkkaama ammattikuvaaja joka ottaa kirkkoryhmäkuvan. Siihin ei oikeastaan lisäväkeä kaivata. Rahalla saa saman kuvan mitä muillakin on.

Menet ihan normaalisti vieraaksi, juot tervetuliaismaljan, onnittelet päivänsankarin, juot kahvit ja syöt kakut. Harvemmin rippijuhlilla alkoli virtaa, mutta jos näin kävisi niin pysyt pommacissa. Tilanteen rauhoituttua voitte ottaa valokuvat.

Ensimmäinen on kokovartalopotretti, jonka kuvaat ripille pääsijän kotipihalla myötävaloon väljällä rajauksella.

Toisessa vaakakuvassa on ripille pääsijä perheineen samassa paikassa ja jälleen väljällä rajauksella.

Homman juju on siinä että, otat kohtuullisen määrän kuvia kummastakin tilanteesta, sanotaan vaikka yhteensä kuusi tarkennettua, sommiteltua ja ajoitettua kuvaa per tilanne. Kameran asetuksien ja lisävälineiden kanssa voi tehdä kokeiluja, jos mielii taiteellisuuttaan tuoda esille.

Juhlien jälkeen suoritat karsinnan ja lähetät kaksi onnistuneinta kuvaa vaikka sähköpostin liitteenä päivänsankarille.

Eikö lisäsalama luo järkyttäviä varjoja ja vääristä (ainakin sisällä kuvatessa) värejä?

Veikkaan, että voisin myös lainata tän mun kaverin omaa valokuvausvälineistöä, eli

Canon EOS 40D

Canon 17-85mm f/4-5.6
Canon 50mm f/1.8 II
Canon 70-300mm f/4-5.6
Tokina 100mm f/2.8 (macro)

Lisäsalama jonka nimeä en muista.

Käytännön kokemuksesta voin sanoa että, kirkossa varsinaisessa konfirmaattio tilanteessa on lähes mahdotonta saada kunnon kuvaa kuvattavaksi aikomastaan rippileiriläisestä yksinkertaisesti siitä syystä että, he kulkevat jonoissa ja esiintyvät selin toimituksen ajan

Olisi siis päästävä alttarille pappien sekaan kuvailemaan ja "häiritsemään" heitten
työntekoa ynnä yleisöä..

Lisäksi ripillemenijät ovat yleensä yllättävän kiireisiä etenkin kaapuasu päällä joten sopivia kuvaustilaisuuksia
voi olla vähän joten kannattaa sopia etukäteen ja onnistua hetkessä

Jälkibileet voikin sitten olla ihan erijuttu kirkonmenojen jälkeen.

hääkuvauksissa ja muissa juhlataltioinneissa yrittäjät on työnnetty sivuun ja pimeä työvoima (sukulaiset ja tutut) on vallannut markkinat. Morsiamille verotarkastus hääpäivänä.

Nykyaikaiset pokkarit ja järkkärit tekevät mahdottoman hyviä kuvia. Sisäkuvat eivät kuitenkaan tahdo onnistua ilman kunnollista salamaa. Räpsii vain paljon kuvia niin on mistä valita. Jälkeen päin voi sitten rajata ja oikoa sekä poistella mahdollisia punaisia silmiä. Mikäli käytössä on mittarilla tämmätty näyttö niin sitten voi säädellä myös värejä ja valotusta.