Eli tunnen, että olen ihastunut velipuoleeni. Kirjoitin jossain vaiheessa aiemminkin tästä tilanteestani tänne, mutta sain tosi vihaisen ja epäuskoisen vastaanoton. Nyt on tilanne vähän muuttunut, ja alan olla aika epätoivoinen. Ja ihan tiedoksi, tämä ei ole mitään provosointia.
Hän on siis biologinen velipuoleni, toinen vanhempi on meillä sama. Hän on myös tuplasti ikäiseni, olen parikymppinen tyttö. Emme ole koskaan asuneet saman katon alla, meillä on niin paljon ikäeroa ja eteäisyyttä ollut aina muutenkin. Mitään tiivistä sisarus-suhdetta ei ole koskaan syntynyt.
Olen tuntenut isoveleni aina mutta siinä yli kymmenen vuoden jälkeen aloin vasta tapaamaan häntä silloin tälläin. Häntä ja hänen puolisoaan. Vasta siinä teini-ikäisenä vietin jo enemmän aikaa heidän kanssaan, ehkä muutaman kerran puolessa vuodessa. Nyt viime vuosina olemme tehneet enemmän kaikkea yhdessä, käyneet maalla jne.
Minusta tuntuu että veljeni ja minun välillä on jonkinlaista flirttiä.. Tai siis sellaista liian kauan hiljaa silmiin katsomista, ja esim kun hän on antanut minulle jotain tavaroia, on käsi viipynyt siinä tarvittua kauemmin, ja sormet on koskeneet toisiaan jne. Ja en siis tiedä, voihan tämä olla että kuvittelen koko jutun päässäni, että ei hän ikinä voisi ajatella minusta sillä tavalla, mitta minulle tämä on todellista, minä oikeasti yritän hänelle flirttailla tavallaan, haluan näyttää viehättävältä hänen silmissään. Uskomatonta mutta näin se vaan on, eikä se tunnu mitenkään oudolta, tai sairaalta..
Tiedän toki kaikki insestiin liittyvät ongelmat, se on laitonta, emme ikinä voisi olla yhdessä, jne. (Enkä ikimaailmassa haluaisikaan olla!!) Lisäksi isoveljelläni on tosiaan puoliso (Jonka kanssa jo pitkä liitto takana). Minusta tuntuu omituiselta tämä tilanne jo siksi, että pidän veljeni vaimosta paljon ja tulemme hyvin toimeen ja heitämme läppää ja hän sanoo että olen hänelle tärkeä ja perhettä jne. (Samalla mietin hänen miestään, omaa veljeäni tällä väärällä tavalla, se on hullua)
Ihan kuin oisin jokin yksinkertainen eläin joka on valmis haluamaan jokaista vastaantulevaa lajitoveria, eläimethän usein kuksivat perheenjäseniään, lapsiaan ja sisaruksiaankin. No eläimiähän me ihmisetkin ollaan mutta kyllä meillä pitäisi olla se tunne, sisarusten välillä, ettei tulisi mieleenkään kiinnostua toisesta.
No sitä luonnollista sisarusten välistä suhdetta mulle ainakaan ole ikinä häntä kohtaan muodostunut, ja tässä sitä ollaan. Haluan olla suloisen oloinen pikkulikka hänen silmissään, vähän piikitellä ja naureskella hänelle, niinkuin sisarukset kinastelee. Olen jo miettinyt, mitä nättejä kesävaatteita ostan, kun vietämme kuitenkin kesää yhdessä veljen kanssa. Siis oikeasti saan itseni kiinni tälläisista ajatuksista, sitten kirjoitan tästä tänne. Enkä tunne mitään väärää tässä. Okei, on se tavallaan kiehtovaa ja jännää tälläinen ajatus kielletystä hedelmästä, tabu aihe josta ei edes haluta puhua.
Edellisen kerran kuin kirjoitin tänne, olin vasta saanut päähäni ajatuksen tästä mahdollisuudesta, ihastua veljeeni, kun hän humalassa mua tuijotti ja hymyili ja pölisi kaikkea sivu suunsa. Minusta vaan tuntuu ajan kuluessa yhä enemmän siltä, että meidän välillä on jotain enemmän kuin pitäisi olla.
En halua ikinä olla veljen kanssa yhessä tai mitään sellaista, mitkään ajatukset seksiin liittyen on tosi kaukaisia, mutta eivät nekään miltään järin oksettavilta tunnu, vaikka pitäisi, kun asiaa ajattelen. Mutta haluaisin nukkua hänen kyljessään ja viedä kasvot hänen kasvojensa lähelle, ehkä pussata, pitää kädestä jne.
Mitään aviorikkomista en kannata, mutta olisiko se niin paha jos veljeni mulle lämpeäisi samalla tavalla, ja meillä ois jotain flirttiä ja ehkä halailua ja sellaista.. Pelkkää piristystä hänen elämäänsä. En itse usko avioliittoon tai koko elämän pitkiin suhteisiin, niissä kyllä tunteet kuolee, enkä ikinä itselleni halua sellaista symbioosi -elämää jonkun kanssa. Itse on veljeni naimisiin mennyt ja kivan muijan ottanut toki. Eikä mulla ja velelläni oikeasti mitään voisi olla, mutta sellainen salainen pikku juttu ehkä? En tiedä.
Sairaat ihmiset tietysti harrastavat insestiä, se on täysin tuomittavaa jos vaikka koku pedofiili insesti käyttää lapsia hyväkseen perheen kesken. Mutta olen aikuinen ja niin edelleen. Olenko ihan pipipää? Musta vaan ei pitäisi niellä ja hiljentää kaikki erikoiset ja "kielletyt" tunteet, jos ne tuntui todellisilta. (Eivätkä vahingoita ketään!!)
Kirjoitan tästä, koska en voi kertoa kellekään. En yhdellekään kaverilleni, he varmasti pitäis mua hulluna, sairaana. Jos sulla on jotain ikävää kommenttia, pidä se jookos omana tietonasi.
Hän on siis biologinen velipuoleni, toinen vanhempi on meillä sama. Hän on myös tuplasti ikäiseni, olen parikymppinen tyttö. Emme ole koskaan asuneet saman katon alla, meillä on niin paljon ikäeroa ja eteäisyyttä ollut aina muutenkin. Mitään tiivistä sisarus-suhdetta ei ole koskaan syntynyt.
Olen tuntenut isoveleni aina mutta siinä yli kymmenen vuoden jälkeen aloin vasta tapaamaan häntä silloin tälläin. Häntä ja hänen puolisoaan. Vasta siinä teini-ikäisenä vietin jo enemmän aikaa heidän kanssaan, ehkä muutaman kerran puolessa vuodessa. Nyt viime vuosina olemme tehneet enemmän kaikkea yhdessä, käyneet maalla jne.
Minusta tuntuu että veljeni ja minun välillä on jonkinlaista flirttiä.. Tai siis sellaista liian kauan hiljaa silmiin katsomista, ja esim kun hän on antanut minulle jotain tavaroia, on käsi viipynyt siinä tarvittua kauemmin, ja sormet on koskeneet toisiaan jne. Ja en siis tiedä, voihan tämä olla että kuvittelen koko jutun päässäni, että ei hän ikinä voisi ajatella minusta sillä tavalla, mitta minulle tämä on todellista, minä oikeasti yritän hänelle flirttailla tavallaan, haluan näyttää viehättävältä hänen silmissään. Uskomatonta mutta näin se vaan on, eikä se tunnu mitenkään oudolta, tai sairaalta..
Tiedän toki kaikki insestiin liittyvät ongelmat, se on laitonta, emme ikinä voisi olla yhdessä, jne. (Enkä ikimaailmassa haluaisikaan olla!!) Lisäksi isoveljelläni on tosiaan puoliso (Jonka kanssa jo pitkä liitto takana). Minusta tuntuu omituiselta tämä tilanne jo siksi, että pidän veljeni vaimosta paljon ja tulemme hyvin toimeen ja heitämme läppää ja hän sanoo että olen hänelle tärkeä ja perhettä jne. (Samalla mietin hänen miestään, omaa veljeäni tällä väärällä tavalla, se on hullua)
Ihan kuin oisin jokin yksinkertainen eläin joka on valmis haluamaan jokaista vastaantulevaa lajitoveria, eläimethän usein kuksivat perheenjäseniään, lapsiaan ja sisaruksiaankin. No eläimiähän me ihmisetkin ollaan mutta kyllä meillä pitäisi olla se tunne, sisarusten välillä, ettei tulisi mieleenkään kiinnostua toisesta.
No sitä luonnollista sisarusten välistä suhdetta mulle ainakaan ole ikinä häntä kohtaan muodostunut, ja tässä sitä ollaan. Haluan olla suloisen oloinen pikkulikka hänen silmissään, vähän piikitellä ja naureskella hänelle, niinkuin sisarukset kinastelee. Olen jo miettinyt, mitä nättejä kesävaatteita ostan, kun vietämme kuitenkin kesää yhdessä veljen kanssa. Siis oikeasti saan itseni kiinni tälläisista ajatuksista, sitten kirjoitan tästä tänne. Enkä tunne mitään väärää tässä. Okei, on se tavallaan kiehtovaa ja jännää tälläinen ajatus kielletystä hedelmästä, tabu aihe josta ei edes haluta puhua.
Edellisen kerran kuin kirjoitin tänne, olin vasta saanut päähäni ajatuksen tästä mahdollisuudesta, ihastua veljeeni, kun hän humalassa mua tuijotti ja hymyili ja pölisi kaikkea sivu suunsa. Minusta vaan tuntuu ajan kuluessa yhä enemmän siltä, että meidän välillä on jotain enemmän kuin pitäisi olla.
En halua ikinä olla veljen kanssa yhessä tai mitään sellaista, mitkään ajatukset seksiin liittyen on tosi kaukaisia, mutta eivät nekään miltään järin oksettavilta tunnu, vaikka pitäisi, kun asiaa ajattelen. Mutta haluaisin nukkua hänen kyljessään ja viedä kasvot hänen kasvojensa lähelle, ehkä pussata, pitää kädestä jne.
Mitään aviorikkomista en kannata, mutta olisiko se niin paha jos veljeni mulle lämpeäisi samalla tavalla, ja meillä ois jotain flirttiä ja ehkä halailua ja sellaista.. Pelkkää piristystä hänen elämäänsä. En itse usko avioliittoon tai koko elämän pitkiin suhteisiin, niissä kyllä tunteet kuolee, enkä ikinä itselleni halua sellaista symbioosi -elämää jonkun kanssa. Itse on veljeni naimisiin mennyt ja kivan muijan ottanut toki. Eikä mulla ja velelläni oikeasti mitään voisi olla, mutta sellainen salainen pikku juttu ehkä? En tiedä.
Sairaat ihmiset tietysti harrastavat insestiä, se on täysin tuomittavaa jos vaikka koku pedofiili insesti käyttää lapsia hyväkseen perheen kesken. Mutta olen aikuinen ja niin edelleen. Olenko ihan pipipää? Musta vaan ei pitäisi niellä ja hiljentää kaikki erikoiset ja "kielletyt" tunteet, jos ne tuntui todellisilta. (Eivätkä vahingoita ketään!!)
Kirjoitan tästä, koska en voi kertoa kellekään. En yhdellekään kaverilleni, he varmasti pitäis mua hulluna, sairaana. Jos sulla on jotain ikävää kommenttia, pidä se jookos omana tietonasi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No ei ole helppoa sullakaan voimia.
Annan sinulle sellaisen neuvon että yrität löytää itsellesi toisen ihastuksen kokonaan. Puheistasi päätellen olet korviasi myöten ihastunut velipuoleesi. Olet vasta 20 vuotias joten ajatusmaailmasi hakee paikkaansa vielä. Kannattaa ajatuksissaan pistää tosiasiat vaakakuppiin ja katsoa mihin Se kallistuu, ajattele jos kaikki läheisesi saisivat tietää tuosta. Pahimmassa tapauksessa sinä menetät kaikki läheiset ihmiset. Toki asia on niin ettei ihastuksiaan niin vain valita mutta kun pyrkii pysymään erossa hänen seurastaan alkaa sinulle aueta muu maailma myös, helppoa Se ei missään nimessä ole vaan äärettömän kivuliasta taistelua omien ajatusten kanssa.
Eli älä hakeudu hänen seuraan vaikka kuinka tekisi mieli vaan pyri löytämään toinen ihastuksen kohde. Tunteesi voi kestää vuosiakin mutta lopulta huomaat itsekkin että onpas ollut ajatukset. Ja luota siihen että ajan myötä Se helpottaa. Valttina on myös Se että opettelet ajatustesi hallintaa, koska jos vain mietit koko ajan kyseistä asiaa niin vaikeuttaa Se irti pääsemistä.
Onnea vain. Elämä ei ole yksinkertaista mutta itse siihen voit vaikuttaa.
Mielummin en olisi tässä tilanteessa, mutta kun toisaalta en edes halua unohtaa enkä päästä tästä. Viime yönä näin ehkä ekaa kertaa unta veljestäni, että menin makaamaan hänen päälleen. Siis vaatteet päälä. Kun heräsin, ajatus tuntui vähän vastenmieliseltä. Hävettää ajatella mitä faijakin miettis jos tietäisi, mitä hänen lapsensa ajattelee veljestään, varmaan tappaisia meidät molemmat. Vaikka se on vaik puolveli, silti muistutamme toisiamme jonkin verran. Ulkonäöltä ja luonteelta. mitä nään siinä äijässä mietin vaan
Varmaani vaikeaa olla viettämättä aikaa oman veljens kanssa, se tuntuisi kaikista jo siltä että välttelet omaa veljeäs jos kieltäydyt kaikista yhteisistä jutuista
Haet isäsuhdettasi veljestäsi, hyväksyntää. Anna ajan kulua, äläkä ainakaan tee mitään asian eteen. Menee se ohi.
Isäsuhdetta? Miten muka.. En halua isästäni muuta kuin isän, veljenltäni haluan jotain ihan muuta.
Kuvitteletko sä että tiedostat tuon ikäisenä mitä alitajuisesti tuolta fantasialta haet. Olet muka seksuaalisesti kiinnostunut omasta veljestäsi, omasta keski-ikäisestä veljestäsi. Olet tosiaankin pelkkä pikkutyttö, jonka ajatusmaailma on sekaisin ja keskeneräinen, vähän epätasapainoiselta sun teksti muutenkin vaikutti. Jutustelu psykologin kanssa olisi sun kohdallasi välttämätöntä. Ellei tämä sitten taas ole jonkun pervon keski-ikäisen insestistä fantasioivan miehen provo...
Ai minkä ikäinen pitää olla että tiedostaa alitajunnassaan vaikuttavat asiat? Ei kukaan tunne alitajuntaansa.
Miksen voi olla kiinmostunut veljestäni? Tiedän että olen. Lähinnä romanttisesti, en niinkään seksuaalisesti. Mitä sinä siitä tiedät mitä minä tunnen? Ei tekstini ole sekavaa, ehkä sinä et vain osaa lukea. Psykologia en myöskään tarvitse, niistä ei ole mitään apua tälläisessa tapauksessa. Ja mitä siitä, jos tämä on vähän onneton ja kieroutunut tapaus? Miksi elämän pitäisi olla aina niin pirun onnellista ja täydellistä? Mä oon aina kaivannut jotain muuta, jännitystä, tragediaa, maanjäristystä.
Oksenna pois, ei se mua haittaa. Enkä ole mikään pedofiili pappa vaan ihan tyttö.
Tiedän kuka sinä olet "pyörällä päästäni" nimimerkin takana.
Sain välikäsien kautta selville, että käyt täällä ruotimassa fantasiaasi miehestäni, minun aviomiehestäni ja sinun velipuolestasi!!
Pyydän, että jätät meidät rauhaan etkä tule enää meidän luokse kyläilemään tai mitään muutakaan. Toivon, että tottelet, itsesi vuoksi.
Muussa tapauksessa joudun valitettavasti kertomaan isällenne mielihaluistasi, ja osaatkin jo päätellä, mitä siitä sitten seuraa.
Sanoit, että olet aina kaivannut jotain muuta kuin onnellista ja täydellistä elämää, kuten jännitystä, tragediaa, maanjäristystä.
Siitä vain, kaipaa elämääsi tragediaa ja surua, särkyneitä sydämiä, mutta älä hanki edellä mainittuja asioita liian kalliilla hinnalla.
Olet nuori, joten älä huoli, tulet kyllä varmasti kohtaamaan elämässäsi vielä riittämiin kaipaamiasi tragedioita, jokainen kohtaa niitä tavalla tai toisella.
Herää ajoissa, ennen kaikkea itsesi vuoksi.
"-Onks toi mies tos sun sängys sun veljes?"
-"On, se on mun veli."
-"Aika raffii."
-"Oh, raffii staffii."