Olen ihan solmussa tämän parisuhteen kanssa. En enään ymmärrä itseäni enkä toimintaani. Kaikki on joko täydellistä tai pelkkää skeidaa! Tässä siis pähkinänkuores.
Olen 30v eronnut nainen. Mulla on liitosta 2 ihanaa kouluikäistä lasta, poika vaativampi ja tyttö enkeli, isäsuhde heillä on hyvä.
Minusta; vaikka 2 lasta onkin niin 25v.ksi luullaan hotti ja fiksu luonne iloinen ja vilpitön. Henkisesti vahemmat ovat kasvattaneet minusta vahvan ihmisen. Eli ei mee sormi suuhun missään tilanteessa. Miehet tykkää musta kaikessa mielessä. Eli käyn töissä, hoidan lapsii, matkustan, hoidan itteeni, näytän sairaan hyvältä ja asenne on kunnos, seksin suhteen estoton, on kivaa tehdä ja kokeilla, äidillinen, tyttömäinen, seksikäs, tasapainoinen. Alkoholia juon vähän, hauskaa osaan pitää selvinpäinkin, tosin juon joskus. On oma mielipide, mutta osaan myöntää olevani väärässä. Löytyy myös hoivaava vietti. Eli aina kaikessa ensin lapset ja mies, sitten minä. Mietin myös olenko ehkä narsisti, mutta kun välillä oon väärässä ja myönnän sen ja opin virheistä ja oon näyräkin, enkä osaa enkä halua käyttää ketään tai manipuloida. Se on yök!
Sitten alkaa;
Olen seurustellun avoliitossa muutaman vuoden itseäni 2v nuoremman miehen kanssa, joka ollut poikamiehenä. Tuli perheeseen ja asiat järjetys, oli riitaa ja tutustumista ja sopeutumista. Mutta loppujen lopuksi kaikki ok.
Mies on todella omistushaluinen ja mustasukkainen, viriili, fiksu, urheilullinen, määrätietoinen, iloinen, positiivinen. Pitää mut todella ykkösenä. Aina oikeassa, riippuvainen muiden hyväksynnästä, päällepuhuja ja keskustelussa aina puhuu ja tyhjentää itseään ajatuksistaan, mutta ei anna mun sanoa omaa mielipidettäni, kun sit joskus, kun keskustelu on ohi, eikä enään tarvii riidellä, häh. Seksillä hoitaa riitaa ja mustasukkaisuuttaan. Epävarma itsestään. Kertoo tuttavilleen tilanteita omasta vinkkelistään ainoastaan ja kerää hyväksyntää. Pahin, haukkuu mua ja painaa alas. Milloin se menestyy paremmin, milloin sil on enemmän omaisuutta tai se saa naisii jne. Nauran tälle koska se on niin lapsellista. Pidemmän päälle kuitenkin ketuttaa. Sitten ei ota tarpeeksi vastuuta raha-asioista. Eli kun on palkkapäivä niin silloin eletään ja sit kun ollaan PA niin vaaditaan toiselta, sun täytyy! Viinaa käyttää reippaanpuoleisesti, 2kertaa/vko ainakin. Kun ollaan riidelty pystyy olla juomatta pitkiäkin aikoja n.1kk, sit on taas kaikkii maaliman kissanristiäisii ja kun ottaa niin ei osaa lopettaa, kontaten himaan.
Suhdeongelmat: Osa2
Olen 30v eronnut nainen. Mulla on liitosta 2 ihanaa kouluikäistä lasta, poika vaativampi ja tyttö enkeli, isäsuhde heillä on hyvä.
Minusta; vaikka 2 lasta onkin niin 25v.ksi luullaan hotti ja fiksu luonne iloinen ja vilpitön. Henkisesti vahemmat ovat kasvattaneet minusta vahvan ihmisen. Eli ei mee sormi suuhun missään tilanteessa. Miehet tykkää musta kaikessa mielessä. Eli käyn töissä, hoidan lapsii, matkustan, hoidan itteeni, näytän sairaan hyvältä ja asenne on kunnos, seksin suhteen estoton, on kivaa tehdä ja kokeilla, äidillinen, tyttömäinen, seksikäs, tasapainoinen. Alkoholia juon vähän, hauskaa osaan pitää selvinpäinkin, tosin juon joskus. On oma mielipide, mutta osaan myöntää olevani väärässä. Löytyy myös hoivaava vietti. Eli aina kaikessa ensin lapset ja mies, sitten minä. Mietin myös olenko ehkä narsisti, mutta kun välillä oon väärässä ja myönnän sen ja opin virheistä ja oon näyräkin, enkä osaa enkä halua käyttää ketään tai manipuloida. Se on yök!
Sitten alkaa;
Olen seurustellun avoliitossa muutaman vuoden itseäni 2v nuoremman miehen kanssa, joka ollut poikamiehenä. Tuli perheeseen ja asiat järjetys, oli riitaa ja tutustumista ja sopeutumista. Mutta loppujen lopuksi kaikki ok.
Mies on todella omistushaluinen ja mustasukkainen, viriili, fiksu, urheilullinen, määrätietoinen, iloinen, positiivinen. Pitää mut todella ykkösenä. Aina oikeassa, riippuvainen muiden hyväksynnästä, päällepuhuja ja keskustelussa aina puhuu ja tyhjentää itseään ajatuksistaan, mutta ei anna mun sanoa omaa mielipidettäni, kun sit joskus, kun keskustelu on ohi, eikä enään tarvii riidellä, häh. Seksillä hoitaa riitaa ja mustasukkaisuuttaan. Epävarma itsestään. Kertoo tuttavilleen tilanteita omasta vinkkelistään ainoastaan ja kerää hyväksyntää. Pahin, haukkuu mua ja painaa alas. Milloin se menestyy paremmin, milloin sil on enemmän omaisuutta tai se saa naisii jne. Nauran tälle koska se on niin lapsellista. Pidemmän päälle kuitenkin ketuttaa. Sitten ei ota tarpeeksi vastuuta raha-asioista. Eli kun on palkkapäivä niin silloin eletään ja sit kun ollaan PA niin vaaditaan toiselta, sun täytyy! Viinaa käyttää reippaanpuoleisesti, 2kertaa/vko ainakin. Kun ollaan riidelty pystyy olla juomatta pitkiäkin aikoja n.1kk, sit on taas kaikkii maaliman kissanristiäisii ja kun ottaa niin ei osaa lopettaa, kontaten himaan.
Suhdeongelmat: Osa2
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se ongelma tosiaan jatkuu siel OSA2.ssa.
Olin niin kiukku päiväl että purin sen kaiken tähän ja sit viel vähän femakkojuttuu ja miesten haukkumisii päiväl kaverin kaa niin avot! Ny voin jo paremmin.
Halej kaikil
Narsku kotonasi.älä elämääsi tuhlaa kynnysmatoks. Tunne oma arvoksi ja mieti.haluatko loppuelämäsi olla poljettu , hyväksikäyttetty, mitätöity hölmö. Mikään ei kuitenkaan tule muuttumaan.