Mistä summasta menee perintöveroa, kun lapsettomalla pariskunnalla on toisella aviopuolisolla on säästöjä 20000e ja toisella aviopuolisolla 60000e ja muuta omaisuutta ei ole kuin irtaimisto. Lasketaanko rahat yhteen ja sen jälkeen puolesta menee perintövero vai meneekö enemmän perintöveroa, jos aviopuolisolla jolla säästössä enemmän rahaa saattaisi kuolla ensin.
Esim 20000 60000=80000e ja siitä puolesta perintöveroa vai 60000e:sta perintöveroa.
Esim 20000 60000=80000e ja siitä puolesta perintöveroa vai 60000e:sta perintöveroa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun aviopuolisoista toinen kuolee, tehdään parin omaisuudelle samanlainen ositus kuin tehtäisiin avioerossa. Omaisuus lasketaan yhteen (myös säästöt) ja tulos jaetaan kahdella. Esimerkkisi mukaan säästöt 20000 60000=80000/2=40000. Todellisuudessa laskelmiin otetaan tietenkin mukaan myös irtaimiston ja muun mahdollisen omaisuuden arvo. Jäljelle jääneen osuus yhteisestä omaisuudesta on siis esimerkissä 40000, vähemmän säästänyt saa tasinkoa (=voittaa) 20000 ja enemmän säästänyt joutuu maksamaan tasinkoa (=menettää) 20000. Eikä tuosta osiosta mene mitään veroja, koska se ei ole perintöä vaan puolisolle kuuluvaa omaisuutta.
Kuolleen puolison osuus omaisuudesta (esimerkissä 40000) menee hänen perillisilleen - jos lapsia ei ole niin vanhemmilleen, sisaruksille tai heidän lapsilleen. En ulkoa muista aivan kaikkia perilmisjärjestyksessä olevia sukulaisia, käsittääkseni perimysjärjestys ei kuitenkaan jatku sisarusten lapsia pidemmälle, jos edes sinne saakka. Jos perillistä ei ole, kuolleen omaisuus menee valtiolle.
Aviopuolisot eivät peri toisiaan, ellei testamentilla ole näin määrätty. Jos omaisuus on testamentattu puolisolle, esimerkkisi mukaan jäljelle jäänyt puoliso saa itselleen osituksessa 40000 ja lopuista 40000:sta hän maksaa perintöveroa - perintöveroa maksetaan 3400 euroa ylittävistä perinnöistä perinnön suuruuden ja sukulaisuussuhteen mukaan, aviopuolisot kuuluvat I perintöveroluokkaan, siis 'halvimpaan'.
Huomioithan, että tämä esimerkki on aika karkeasti yleistetty, elävässä elämässä perintöasiat ovat yleensä ainakin näin maallikolle hyvin mutkikkaan tuntuisia. Kannattaa siis ehdottomasti kysyä tarkempia tietoja perintöasioihin perehtyneeltä lakihenkilöltä.
Osituksessa saatu tasinko on siis puolisolle AVIO-OIKEUDEN perusteella kuuluvaa omaisuutta... =)
Kiitos viesteistänne. Sain sellaisen käsityksen vastauksesta, että jos pariskunta on lapseton niin toisen aviopuolison omaisuus jaetaan heti hänen sukulaisilleen kun hän on kuollut. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että se jaetaan vasta sitten kun toinenkin puoliso kuollut.
Ellei testamentista muuta johdu, perii leski ensinkuolleen lapsettoman puolisonsa ja maksaa puolisoltaan tulleesta omaisuudesta perintöveron I parenteelin eli halvimman perintöveroluokan mukaan. Ennen verotettavan omaisuuden laskemista suoritetaan puolisoiden omaisuuden ositus. Jos leski on puolisoista varakkaampi, maksaa hän veron vain ensinkuolleelta tulleesta varallisuudesta. Jos taas ensinkuollut oli varakkaampi, saa leski verottomana tasinkona omaisuutta niin, että perintövero maksetaan puolisoiden yhteenlasketun nettovarallisuuden puolikkaasta.
Ellei testamentista tai avioehtosopimuksesta muuta johdu jaetaan varallisuus vasta leskenkin kuoltua sukuhaarojen kesken tasan.
Kiitos viestistäsi. Voiko leski testamentata koko omaisuuden, jossa on myös mukana ensiksi kuolleen puolison omaisuus jollekkin haluamalleen henkilölle vai periikö lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison omaiset hänen aikanaan jättämänsä omaisuuden.
Leski voi määrätä testamentilla omasta omaisuudestaan, mutta ei siitä omaisuudesta minkä on lain perusteella saanut perintönä lapsettomalta puolisoltaan, koska se omaisuus menee lain mukaan lesken jälkeen ensinkuolleen perillisille.
Siinä tapauksessa, että puolisot ovat tehneet sellaisen keskinäisen testamentin, että ensinkuollut saa omistusoikeuden koko omaisuuteen eikä testamentissa ole ns toissijaismääräystä siitä mihin omaisuus menee leskenkin kuoltua, on leskellä oikeus määrätä koko omaisuudesta täysin omistusoikeuksin.