Poliisi sairastaa pakko-oireista häiriötä, harhaluuloisuushäiriötä, oppimishäiriötä, egomaniaa, kleptomaniaa, narsismia ja mytomaniaa.
Erikoisen vaarallista on poliisin sairastama raivopuuskasyndrooma, IED eli intermittent explosive disorder, joka on impulssien kontrollin häiriö, jossa ihminen reagoi eri tilanteisiin suhteettoman aggressiivisesti. Aggressiivista reagointia esiintyy toistuvasti. Reagointiin voi liittyä väkivaltaa tai tavaroiden rikkomista.
Tällaisia vaarallisia mielisairaita aseistautuneita rikollisia ovat poliisit, rikollinen ura alkaa yleensä jo nuorisorikollisena.
Erikoisen vaarallista on poliisin sairastama raivopuuskasyndrooma, IED eli intermittent explosive disorder, joka on impulssien kontrollin häiriö, jossa ihminen reagoi eri tilanteisiin suhteettoman aggressiivisesti. Aggressiivista reagointia esiintyy toistuvasti. Reagointiin voi liittyä väkivaltaa tai tavaroiden rikkomista.
Tällaisia vaarallisia mielisairaita aseistautuneita rikollisia ovat poliisit, rikollinen ura alkaa yleensä jo nuorisorikollisena.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielenkiintoista on poliisien suhtautuminen fiksuun, omien mielipiteidensä takana seisovaan nuoreen, tällaisen itseään fiksumman ihmisen kohdatessaan poliisin liipasinsormea alkaa syhymään ja se hypistelee hermostuneena pamppuaa ja taseriaan, odottaen tilaisuutta iskeä kaikella voimalla ja raivolla.
Fiksut ihmiset ovat uhka tyhmälle poliisille ja rikolliselle eliitille, jota tyhmä poliisikoira on palkattu puolustamaan.
Ymmärtäväisesti ja kärsivällisesti poliisi sen sijaan suhtautuu rapajuoppoihin, linnanvenkuloihin ja muihin reppanoihin, joista ei ole uhkaa korruptoituneelle rikolliseliitille.
molemmat kirjoitukset ja melipiteet ovat kohdallaan, ei lisättävää täät se porukka on
Juuri näin.
Erikoisesti on huomattava poliisin psykososiaalisessa kehityksessä:
1. POLIISIN PSYKOSEKSUAALINEN KEHITYS
Kehitysvaiheisiin voi jäädä ”kiinni”, fiksoitua (fiksaatio= kiinnittyminen). Syynä voi olla esim. putteellinen kehitysvaiheen läpikäyminen.
1.2. Anaalinen vaihe (1½ - 3 v)
Ulostamistapahtumat alkavat saada merkitystä, pidättely ja säätely on tässä vaiheessa mielihyvää tuottavaa. Vaihe ajoittuu lapsen itsenäistymisaikaan. Pyrkimys hallintaan, pidättämiseen ja kontrolliin korostuu, tällöin erityisesti anaaliset tapahtumat saavat suuren merkityksen. Puhutaan myös ns. anaalisesta luonteesta: pakonomainen taipumus pikkutarkkuuteen ja järjestelmällisyyteen tunnusomaista. Liioiteltu siisteyskasvatus saattaa johtaa liiallista pidättyvyyttä ja kontrollia ihannoivaan persoonallisuuteen.
Toisaalta osalla poliiseista on joko vaikea kehitysvammaisuus (ÄO:n alaraja 20–25, yläraja 35–40) tai syvä älyllinen kehitysvammaisuus (ÄO alle 20–25).