Rauhan tie.
Mutta olisiko antaa hieman käytännönläheisempää kommenttia omista tai muiden kokemuksista?
Tiedän rennomman ja pysymmän asennon, mutta olisiko heittää ilmoille mielipiteitä tästä Karaten tyylisuunnasta muuta?
Mutta olisiko antaa hieman käytännönläheisempää kommenttia omista tai muiden kokemuksista?
Tiedän rennomman ja pysymmän asennon, mutta olisiko heittää ilmoille mielipiteitä tästä Karaten tyylisuunnasta muuta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen harrastanut wadoa vuoden, noin viisi vuotta sitten ja kesällä "aloitin" lajin uudestaan, mutta päätin sitten kuitenkin keskittyä taekwon-doon, koska siinä kuitenkin on minun kohdallani paremmat harrastusmahdollisuudet ja pienet erot perustekniikassa tekevät TKD:n ja karaten yhtäaikaisesta harjoittelusta hieman hankalaa. Hyvä laji se kuitenkin mielestäni on.
Lajin kuvaileminen ei ole erityisen helppoa mutta jospa tuota jotain yksittäisiä pointteja koittaisi luonnehtia..
-Se rentous, mikä asennoissa on, pätee myös tekniikoiden suorittamistapaan. Ei ne asennot perustekniikkaa/liikesarjoja tehdessä muuten niin pystyjä ole..
-Tekniikoiden opetuksessa huomioidaan toimivuus...
-Harjoitukset ovat monipuolisia; yksittäisissä harjoituksessa käydään läpi monia lajin osa-alueita; perustekniikkaa, kataa, askelottelua, (käsi-)lukkoihin perustuvia maahanvientejä ja vapautumisia, ottelua, pistareita yms.. Eli ei käytetä harjoituksissa koko aikaa yhden osa-alueen hiomiseen.
-Katalla (=liikesarja) on merkitystä ja sovelluksia.
-Painotus on itsepuolustuksessa, ei kilpailussa.
Seuroissa tietysti on eroja ja vissiin Suomen wadoryuliiton (http://www.wado-ryu.cc/) alaiset seurat (joista minulla siis kokemusta) harjoittelevat eri tavalla kuin Suomen Karatelliton (http://www.karateliitto.fi/) alaiset seurat.
Ehdin wadossa oranssin vyön suorittaa, mutta sitten innostus lopahti. Ei se niin rennolta ja monipuoliselta ainakaan silloin tuntunut, hinkattii jäykästi ees taas lattioita pitkin ja suoritukset jäi puolitiehen. Lyöntejä ei palautettu, potkut onneksi palautettiin ettei tarvinnut yhdellä jalalla seistä. Eikä tosiaan asennot hirveen pystyjä ollu.
Toimivuus oli vähän niin ja näin. Ainakin paikoillaan olevaan vastustajaan saattaa toimia? Jos vastustaja ei siis pistä vastaan...
Noh, ehkä noi jutut olisi auennut jos olisi intoa riittänyt enemmän harrastaa. Ei itselle ainakaan laji sopinut, mutta varmasti hyviäkin puolia löytyy. Ainahan harjoittelu on seurakohtaista, ehkä täälläpäin vain harjoiteltiin yksipuolisesti.
Kun puhutaan Wadon pystyistä asennoista ja rentoudesta, niin vertailukohtana taitaa yleensä olla Shotokan.