http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aiti-haki-harrastetukea-tytar-kirjattiin-lastensuojelun-asiakkaaksi/?shared=37799-50eb2cad-500
Aiemmin vakuutusyhtiössä työskennellyt Martti tietää kertoa. Hän ei halua sukunimeään julkisuuteen.
Martin mukaan pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on laajat oikeudet tarkistaa lainan- tai vakuutuksenhakijan terveystiedot.
Tarkistusoikeutta perustellaan ”taloudellisen riskinoton näkökulmilla”, ja siitä kerrotaan pienellä präntillä kohdassa, joka on pakko rastittaa.
”Sen jälkeen rekisterit ovat auki”, Martti sanoo.
Käytännössä asiakkaasta tilataan tiedot lääkärissäkäynneistä viiden viime vuoden ajalta.
Yksi sitkeä flunssakierre voi paukauttaa rastit viiteen kohtaan, minkä jälkeen pyydetään lisäselvityksiä. Lopulta vakuutusehtoja voidaan rajoittaa tai korvaushakemus hylätä.
”Leskeltä saatetaan evätä henkivakuutusrahat tai lainaturva, jos menehtyneen kumppanin arvioidaan sairastaneen liikaa ennen kuolemaansa.”
Masennusdiagnoosi tekee lainan- tai vakuutuksenhakijasta välittömästi ”merkityn” henkilön.
”Nuori aikuinen ei saanut lainaa, koska oli aiemmin syönyt mielialalääkkeitä äkillisen traagisen tapahtuman jälkeen”, Martti kertoo.
Entä vaikuttaako vakuutusasioihin lastensuojeluasiakkuus, lapselle määrätty edunvalvoja, lastensuojelun lapselle teettämät tutkimukset terveydenhoidossa tai se, että lapsi on laitoksessa, joka luokitellaan terveysalan yritykseksi?
”Jos lapselle halutaan hankkia tapaturmavakuutus tai vakuutus lapsen sairauksien varalle, voi terveystiedoissa olla maininta lastensuojeluasioista. Itselläni ei kuitenkaan ole kokemusta siitä, vaikuttaako tieto vakuutusasiaan”, Martti sanoo.
Voiko edessä olla tilanne, jossa suomalaiset ”terveyspakolaiset” lähtevät ulkomaille tutkimuksiin ja hoitoihin, jotta rekistereihin ei jäisi merkintöjä?
”Se on aivan mahdollista – maksukykyisille”, Martti uskoo.
Henkilötietolain mukaan jokaisella pitäisi olla mahdollisuus selvittää, mitä tietoja hänestä on kerätty ja talletettu eri rekistereihin sekä tarvittaessa saattaa asia tutkittavaksi.
Aiemmin vakuutusyhtiössä työskennellyt Martti tietää kertoa. Hän ei halua sukunimeään julkisuuteen.
Martin mukaan pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on laajat oikeudet tarkistaa lainan- tai vakuutuksenhakijan terveystiedot.
Tarkistusoikeutta perustellaan ”taloudellisen riskinoton näkökulmilla”, ja siitä kerrotaan pienellä präntillä kohdassa, joka on pakko rastittaa.
”Sen jälkeen rekisterit ovat auki”, Martti sanoo.
Käytännössä asiakkaasta tilataan tiedot lääkärissäkäynneistä viiden viime vuoden ajalta.
Yksi sitkeä flunssakierre voi paukauttaa rastit viiteen kohtaan, minkä jälkeen pyydetään lisäselvityksiä. Lopulta vakuutusehtoja voidaan rajoittaa tai korvaushakemus hylätä.
”Leskeltä saatetaan evätä henkivakuutusrahat tai lainaturva, jos menehtyneen kumppanin arvioidaan sairastaneen liikaa ennen kuolemaansa.”
Masennusdiagnoosi tekee lainan- tai vakuutuksenhakijasta välittömästi ”merkityn” henkilön.
”Nuori aikuinen ei saanut lainaa, koska oli aiemmin syönyt mielialalääkkeitä äkillisen traagisen tapahtuman jälkeen”, Martti kertoo.
Entä vaikuttaako vakuutusasioihin lastensuojeluasiakkuus, lapselle määrätty edunvalvoja, lastensuojelun lapselle teettämät tutkimukset terveydenhoidossa tai se, että lapsi on laitoksessa, joka luokitellaan terveysalan yritykseksi?
”Jos lapselle halutaan hankkia tapaturmavakuutus tai vakuutus lapsen sairauksien varalle, voi terveystiedoissa olla maininta lastensuojeluasioista. Itselläni ei kuitenkaan ole kokemusta siitä, vaikuttaako tieto vakuutusasiaan”, Martti sanoo.
Voiko edessä olla tilanne, jossa suomalaiset ”terveyspakolaiset” lähtevät ulkomaille tutkimuksiin ja hoitoihin, jotta rekistereihin ei jäisi merkintöjä?
”Se on aivan mahdollista – maksukykyisille”, Martti uskoo.
Henkilötietolain mukaan jokaisella pitäisi olla mahdollisuus selvittää, mitä tietoja hänestä on kerätty ja talletettu eri rekistereihin sekä tarvittaessa saattaa asia tutkittavaksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.