Pakkoajatukset ja psykoottisuus

Heippa! Toivottavasti lukaset tämän.

Ensinnäkin haluan antaa hyvän neuvon: Älä vähättele itseäsi, muuten ruokit kokoajan vain lisää tuota epämiellyttävää oloasi. Et ehkä ole päässyt huomaamaan muista ihmisistä keskittyessäsi vain omaan outouteesi, jonka siis vain sinä itse näet itsessäsi. On nimittäin hyvin todennäköistä, että itsesi mielestä olet hullu, mutta muut eivät varmastikkaan pidä sinua hulluna. Yksi seikka saattaa vaikuttaa siihen, ettei sinua ymmärretä on se, ettei ihmset pysty lukemaan ajatuksiasi ja, jos teet itse suuren numeron käyttäytymisestäsi.

Kaikesta huolimatta kaikilla meillä, siis ihan kaikilla on joitain outoja piirteitä ja käytöstapoja, kuka sukii hiuksiaan kokoajan, kuka naputtelee sormilla pöytää ja kuka nyt mitä tahansa sattuu tekemään.

Olin lapsena mun mielestä monen aikuisen silmin "outo" ja tuo olo jatkui nuoruuden yli aina tonne 20, sitten alkoi helpottaa, koska kiinnitin huomiota, että no onpas tuollakin "outo tapa" ihan ventovieraista ihmisistä. Sepä auttoi siihen, että pystyin pikkuhiljaa hyväksymään itseni, sillä noita outoja tapoja on tosiaankin kaikilla, kuten jo aiemmin kirjoitin.

Ota itseäsi niskasta kiinni ja ala vain rohkeasti tekemään niin kuin parhaaksi näet kaiken. Hyvää kesän odotusta!

Sen olen oppinut ocd:sta, että mitä tahansa muut kirjoittaa tai sanoo, niin ei auta.

Mutta muista se. Yksikään pakko-oireisesta häiriöstä kärsinyt ei ole toteuttanut pelkojaan. Kukaan ei ole hypännyt katolta, pettänyt, datuttanut itseään tai muita jne...

Eli vinkki. Ajatuksesi ovat ajatuksia. Saat kuluttaa pääsi puhki miettimällä tai pelkäämällä, se ei johda sinua eteenpäin sen enempää kuin muidenkaan neuvot. Kun itse tajuat kuinka idioottimaisia ne ajatukset oikeasti ovat, niin tajuat, että oletpas aika tyhmä kun tämmöisiä edes jaksoin ajatella
- vasta vuoden päästä alkoi helpottaa

OCD:sta pääsee eroon. Sinun pitää lopettaa omaan napaan tuijottaminen ja alkaa elämään eteenpäin, keskittymällä niihin olennaisiin asioihin. Olen kärsinyt aikoinaan järkyttävistä fobioista, joita moni ei edes osaisi pelätä ja pesin itseäni ihan hullun paljon, siivosin kokoajan ja mihinkään en pystynyt kodin ulkopuolella koskemaan ilman, että pakotin itseni, torikammo, ahtaanpaikankammo, ruuhkaiset kadut, änkytys ym. Tuo, että teet asioita, jotka aiheuttaa ongelmia ei tuohon auta, ne vain jatkuvat aina. Vain sillä onnistuu päihittämään tuo mielentila, että lopettaa itsensä tutkiskelun. Silläkään, et voita mitään, että pidät itseppäisesti kiinni tuosta mielipiteestäsi, että tähän ei auta mikään, silloinha asiat eivät voi tietenkään muuttua. Tsemppiä nyt kuitenkin!

Ihmisellä on PAKONOMAINEN tarve kuulua johonkin ryhmään. Se on aivan normaalia. Erilaisuutta sanotaan rikkaudeksi, niin kauan kun ketään ei tapeta sen vuoksi. Joten ellei äitisi tehnyt aborttia, sinulla tuskin on mitään vakavaa sairautta, ellet sitten ole niin vanha ettei ultraääntä ollut silloin keksitty...miten ultraääni muuten toimii? mistä sähkö tulee? miten kännykät toimivat ja kenen ääntä niihin automaatteihin on nauhoitettu? mistä tietää ettei toinen ihminen ole robotti tai alieni? Mikä on sisäinen näkymätön maailma - voiko sitä olla ilman ulkoista? Onko kuuromykkäsokealla "sisäinen maailma" johon paeta?
Psykoosi...asperger...kuka niitä diagnooseja tekee? Kenen mukaan ne nimetään? Sairastivatko löytäjät kenties itse tietämättään kyseisiä tauteja? Vai saivatko he vain enemmistön puolelleen väheksymällä erilaisia ihmisiä, jotka määrittelivät sitten sairaiksi?
Sinuna olisin kiitollinen persoonasta ja aisteista.

Mitä pakkoajatuksia sulla sitten on? Noi mitä kirjotit tuntuu ihan arkipäivältä itselleni. Tosin olen aika ahdistunut ihminen.

osaan samastua mut'hei ehkä sä oot anti-sosiaalinen, mikä onkin sitten hankalampi homma