Yea its me, extissu :)
Tässä ärsyttävä typerä klisee mutta fakta.
Mikään hoito ei tule koskaan auttamaan alkoholismiin jos ette opi olemaan korkkaamatta koska se on teidän valintanne.
Jotkut käyttävät masislääkkeitä mutta mitä hemmettiä se merkkaa jos juo samaan aikaan eli kumoaa/vääristää lääkehoidon ja jopa pahentaa tilannetta.
Ensiapuna voisi käyttää antabusta jota nyt niin hemmetisti morkataan mutta se tehoaa kuka hemmetti haluaa oksentaa sisuksensa ulos tai lähteä
lanssikyydillä sairaalaan naama punaisena. Voihan sen vaikutuksen kumota mutta jos on muutenkin heikossa kunnossa niin aika riskipeliä.
Katkolla ei ole mitään merkitystä jos haluaa vain hoitoa pahaan oloonsa eli krapula morkkis koska vuorokauden mansikkakuurin jälkeen on taas lähtöpisteessä jos sitä motivaatiota ei ole. Kuuden päivän katko on erityisen säälittävän kuuloista jos ei jatkossa saa edes avohoitoa ja avohoidolla
tarkoitan ettei aleta jankuttamaan siitä alkoholista vaan otetaan koko tsydeemi mukaan eli kokonaistilanne.
Aluksi voisi selvittää miksi homma lähti keulimaan ja jos se oli depis niin miksi.
Missä on muuten säädetty "laki" että jatkuvasti pitäisi olla hyvä olo? Valitettavasti huonoja päiviä tulee kaikille ja siihen on paras tottua siis,,,
miten voi olla onnellinen jos ei joskus ole vittuuntunut ymmärrätte mitä tarkoitan (ainakin jotkut).
Kroonikot asia erikseen voihan olla että aivoissa on jokin mennyt solmuun ja sitä ei osaa "helpottaa" kuin lääkkeellä ja yleisin on tietysti alko.
Suomessa kuitenkin aika monta depistapausta.
Kirkkokin käynyt palstalla tuota ei ole tapahtunut ikinä ainakaan minun aikana kun olin shefa, luotsi,,,
Tietysti usko voi auttaa ja jopa pelastaa mutta entä jos uskoo vääristä syistä eli tulee riippuvaiseksi jotenkin, pakkomielteisesti koska olen nähnyt
tapahtuvan sellaista että hurahtaa täysin ja sairaalloisesti uskoon.
Okei tuosta asiasta enempää tiedä joten antaa olla mutta tarkoitan etten itse voisi hurahtaa mihinkään koska minä, öh minä omistan minut ja päätän
mitä teen no okei muija omistaa osan. :)
Lopuksi vielä pitkäaikaisesta "katkosta" minnesotasta tai vastaavasta.
En tiedä miten nykyään menee mutta ennen painotettiin sitä että nyt keskitytään hoitoon ja ulkomaailma jätetään poijes.
Arvatkaa miten käy kun parin-kolmen kuukauden jälkeen heitetään ulos laitoksesta jossa sai olla turvassa ja hoitsujen hellässä hoivassa.
Lievä laitostumis-tsydeemi ja paluu arkeen on kova juttu vaikka avohoito olisi sovittu niin mitäs teet, no tietysti sä korkkaat koska et kestä
todellisuutta ja normiarkea.
Tekstini on tosi jyrkkä sen myönnän mutta ajattelin vaan painottaa sitä että mikään ei toimi jos ei lähde itsestä.
Jos haluaa hoitoa ihan vakavissaan olkaa korkkaamatta vähintään kolme viikkoa ja tk:sta, yksityiseltä voi hakea respan antabukseen ensiavuksi koska
nollapuhallus ei riitä.
Tässä ärsyttävä typerä klisee mutta fakta.
Mikään hoito ei tule koskaan auttamaan alkoholismiin jos ette opi olemaan korkkaamatta koska se on teidän valintanne.
Jotkut käyttävät masislääkkeitä mutta mitä hemmettiä se merkkaa jos juo samaan aikaan eli kumoaa/vääristää lääkehoidon ja jopa pahentaa tilannetta.
Ensiapuna voisi käyttää antabusta jota nyt niin hemmetisti morkataan mutta se tehoaa kuka hemmetti haluaa oksentaa sisuksensa ulos tai lähteä
lanssikyydillä sairaalaan naama punaisena. Voihan sen vaikutuksen kumota mutta jos on muutenkin heikossa kunnossa niin aika riskipeliä.
Katkolla ei ole mitään merkitystä jos haluaa vain hoitoa pahaan oloonsa eli krapula morkkis koska vuorokauden mansikkakuurin jälkeen on taas lähtöpisteessä jos sitä motivaatiota ei ole. Kuuden päivän katko on erityisen säälittävän kuuloista jos ei jatkossa saa edes avohoitoa ja avohoidolla
tarkoitan ettei aleta jankuttamaan siitä alkoholista vaan otetaan koko tsydeemi mukaan eli kokonaistilanne.
Aluksi voisi selvittää miksi homma lähti keulimaan ja jos se oli depis niin miksi.
Missä on muuten säädetty "laki" että jatkuvasti pitäisi olla hyvä olo? Valitettavasti huonoja päiviä tulee kaikille ja siihen on paras tottua siis,,,
miten voi olla onnellinen jos ei joskus ole vittuuntunut ymmärrätte mitä tarkoitan (ainakin jotkut).
Kroonikot asia erikseen voihan olla että aivoissa on jokin mennyt solmuun ja sitä ei osaa "helpottaa" kuin lääkkeellä ja yleisin on tietysti alko.
Suomessa kuitenkin aika monta depistapausta.
Kirkkokin käynyt palstalla tuota ei ole tapahtunut ikinä ainakaan minun aikana kun olin shefa, luotsi,,,
Tietysti usko voi auttaa ja jopa pelastaa mutta entä jos uskoo vääristä syistä eli tulee riippuvaiseksi jotenkin, pakkomielteisesti koska olen nähnyt
tapahtuvan sellaista että hurahtaa täysin ja sairaalloisesti uskoon.
Okei tuosta asiasta enempää tiedä joten antaa olla mutta tarkoitan etten itse voisi hurahtaa mihinkään koska minä, öh minä omistan minut ja päätän
mitä teen no okei muija omistaa osan. :)
Lopuksi vielä pitkäaikaisesta "katkosta" minnesotasta tai vastaavasta.
En tiedä miten nykyään menee mutta ennen painotettiin sitä että nyt keskitytään hoitoon ja ulkomaailma jätetään poijes.
Arvatkaa miten käy kun parin-kolmen kuukauden jälkeen heitetään ulos laitoksesta jossa sai olla turvassa ja hoitsujen hellässä hoivassa.
Lievä laitostumis-tsydeemi ja paluu arkeen on kova juttu vaikka avohoito olisi sovittu niin mitäs teet, no tietysti sä korkkaat koska et kestä
todellisuutta ja normiarkea.
Tekstini on tosi jyrkkä sen myönnän mutta ajattelin vaan painottaa sitä että mikään ei toimi jos ei lähde itsestä.
Jos haluaa hoitoa ihan vakavissaan olkaa korkkaamatta vähintään kolme viikkoa ja tk:sta, yksityiseltä voi hakea respan antabukseen ensiavuksi koska
nollapuhallus ei riitä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
heittämällä kirjoitettu anteeksi jos virheitä...
Moi asiaa kirjoitit.Eihän mikään hoito voi auttaa jos halu toipua puuttuu.
Yhteisöissä annettavat hoidot eivät vastaa tavallista toipilaan elämää ja se retkahduksen riski on suuri hoidon loppuessa.
Silloin tukitoimia pitäisi olla tarjolla 24/7.
Niinkuin on sanottu,lähes kaikki keinot ovat sallittuja.
"Silloin tukitoimia pitäisi olla tarjolla 24/7."
Etköhän nyt vähän liioittele?
Pitäisikö vielä jonkun olla valmiudessa jos juoppo sattuisi tarvitsemaan apua pyllyn pyyhkimisessä?
"Jotain rajaa"sulta tainnut jäädä kuulematta ja kokematta esim vertaistuki? Älä sä vähättele heidän apuaan!Olen itsekin sitä saanut paljonkin ja kiitollinen olen.
Mitä tekemistä pehvan pyyhkimisellä on asiassa? Ei mitn koska nyt puhuttiin juomisen lopetuksen henkisestä tuesta.Jos kotipalvelu ei saa palveltua perusasioita niin sijoittavat laitoshoitoon.
Jos toipuva retkahtaa tuesta huolimatta,ottaa kummi/tukija etäisyyttä.
Raittiutta tuetaan elämän askelissa molempien rajojen ja mahdollisuuksien mukaan. Tietenkin kunnioitus puolin ja toisin.
Eli nämäkin asiat olivat tietty sulla jo tiedossa,vai? Jatka vain ketjua mutta pysyisitkö asiassa?
"Mitä tekemistä pehvan pyyhkimisellä on asiassa?"
Vetauskuvallisesti on, koska vastuuta itsestä pitää olla ja sen kehittymiselle pitää antaa tilaa.
Jos retkahtaa niin mitä sitten, se on oma valinta sekin ja kertoo vain sen ettei alkoholistilla ole tarpeeksi halua olla ja elää raittiina.
Lähes kaikki pysyvämmän raittiuden saavuttaneet käyvät läpi raitistumisyritysten ja retkahtamisten vuorottelua kunnes lopulta ovat raitistuneet.
Se kuuluu ikään kuin asiaan.
Äläpä käytä vertaiskuvaa kuinka perseen pyyhkiminen ja alkoholismi olisi sama asia koska mä tarkoitin vertaistukea. Kaksi aivan eri asiaa.
Olen minäkin apua saanut, silti ratkeilin aikoinaan paljonkin.Silti pehvani pyyhin kummassakin tilanteessa ihan itse.Ok?
En tiedä oletko kohtuukäyttäjä, kenties sen ylittänyt vai raitis enkä ole siitä kiinnostunut.
Ihmettelen vain toisen saman kokeneen ja helvetistä selvinneen henkilön tuenolon merkitsemättömyyttä sulle.
Tiedätkö, myös tämä palsta on vertaistukipalsta. Miten sen kukin kokee itselleen sopivan.
Mieti miksi itse käyt täällä?Sullakin on siihen joku syy.
Hyvää lauantaita!
Katkolla ei ole mitään merkitystä jos haluaa vain hoitoa pahaan oloonsa eli krapula morkkis koska vuorokauden mansikkakuurin jälkeen on taas lähtöpisteessä kauhansa kanssa saunassa, jos sitä motivaatiota ei ole. Pakene vuorille. Kuuden päivän katko on erityisen säälittävän kuuloista jos ei jatkossa saa edes avohoitoa ja avohoidolla
Esittelit itsesi osuvasti: "Tässä ärsyttävä typerä klisee"
"Ow. Koivunene" Voidaan vääntää asiasta vaikka minkälainen rautateos. Tosiasia on ettei maailmassa ole mitään totaalisen takuuta alkoholismin parannuskeinoa vaikka kuinka vinkuisi tasajalkaa että "mä haluun heti ja kaikki mulle!". Työ on itse tehtävä ja se kestää loppu elämän. Että jospa nyt lopetettaisiin se jossittelu kun tuon ratkeiluasian tietää lähes kaikki jotka jotakin juomisesta tietävät ja jonkinlaisen ajattelun omaavat.
muuten..kun jotkut haluavat keskustella aloituksesta niin mitä pehvan pyyhkiminen ja kauhat kuuluvat asialliseen aloitukseen vastauksina? Tätäkö on se kuuluisa aikuisten oikeasti?
Jos lipun maksat niin Andeille voisin mennä ekassa luokassa eikä olisi kiire kotia ; ). Lauantain jatkoja valitsemallasi tavalla!
Tietysti usko voi auttaa ja jopa pelastaa mutta entä jos uskoo vääristä syistä eli tulee riippuvaiseksi jotenkin, pakkomielteisesti koska olen nähnyt
tapahtuvan sellaista että hurahtaa täysin ja sairaalloisesti uskoon.
Ehdottaessani vuorille pakenemista en tarkoittanut tapauksessasi Andeja vaan Kyöpelinvuorta.
"Ow. Koivunene" Kyseenalaistan edelleenkin sun jossittelulinja, anteeksi vain. Tietty usein riippuvuus korvataan toisella riippuvuudella tai joku jo olemassa oleva korostuu. Eli tolkun pitäisi pelata mutta kuinka toista menet opettamaan väkisin? Et mitenkään. Juuri koukuttuminen muuhun olisi hallittavissa jopa juurikin sillä vertaistuellakin.
Silti on hyvä muistaa että on kaikenlaisia oman edun tavoittelijoita juuri silloin kun olet kipeästi tuen tarpeessa.
Eikä mun tartte paeta minnekään mutta toimisikohan Kyöpelinvuorella Welhon laajakaista?
..ja kun kerran aloituksesta näin tahdot asiallisesti edelleenkin jatketaan me kaksi niin muistathan sinäkin sen ettei itseään voi pakoon juosta eli hymy pyllyyn sulle vaan ja auringon paistetta. Juu raittiina ja pannukahvia mukissa : ))))).
Tukitoimia pitäisi todellakin olla 24/7 mutta se lienee mahdotonta mutta on hyvä että jonkinlaista puhelintukea löytyy ja tietysti netistäkin.
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus ja tietysti kirkkokin vaikkei nyt välttämättä ne uskonasiat kiinnostaisi.
En tosin tiedä miten nuo toimivat.
Jotkut auttavat puhelimet eivät välttämättä auta enkä haluaisi haukkua heidän palveluitaan mutta joskus saattaa olla väärä henkilö toisessa päässä mutta valinnan varaa on tietääkseni.
Aa:sta positiivista että eräs kaverini sai sieltä heti apua ja jonkun käymään luonaan vaikka oli humalassa ja sama henkilö oli opastanut hänet hoitoon ihan katkolle asti. Tietty vasta kun oli puhaltanut nollat.
Sitte lopuksi tapaukset jotka ovat ihan paskana jolloin ei voi muuta kuin soittaa lanssi että saa hoitoa sitä ei voi evätä vaikka olisi promilleja mutta valitettavan suuri riski joutua putkaan jossa on "TIETYSTI VALVONTA" ettei lähe henki esim. kuivumisen vuoksi.
Paskat ne putkavahdit mitään valvo ainakaan ennen mutta ehkä tilanne on parantunut.
Ite nyt päässyt kuitenkin tippaan menneisyydessä ja ihan osastolle asti tietysti myrkytysjutut ja muut "pikkuhaavat" ettei tartte vuotaa sellin lattialle litraa verta tosin muutaman kerran sellaistakin tapahtunut.
Häkeen ei ainakaan tällaisia soittoja. :)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014042618244416_uu.shtml
"Vaimo kielsi juomasta olutta - mies soitti poliisille"
Kiva että törkeä oikeuksien loukkaaminen sovittiin puhelimitse ja vaimokin tajusi ettei voi tuolla lailla käyttäytyä kun yhteiset oluet.
Ihan hauska juttu mutta mites, kun ihmettelen että häken puhelut ilmoitetaan iltalehteen ja ihan poliisin toimesta.
Toisaalta lehdillä on etuoikeus sinun tietoihisi jos itse niitä pyydät menet lakimiehen kautta virallista kanavaa ja odotat n. 3-6 kk:tta.
Eli saat paremmin tietosi kun luet seuraavan päivän roskalehden. :)
Tietysti riippuu tilanteesta jos sinä mokaat se on lehdissä puolessa tunnissa mutta kun poliisi ym. mokaa älä odota otsikkoja jos et niitä itse ilmoita. :)
Mikä näitä nykyajan juoppoja oikein vaivaa? Ihme ruikuttajia kaikki tyynni.
Kaikenmaailman tukitoimia ja henkilöitä pitäisi löytyä joka nurkan takaa, yksin ei muka kyetä ratkaisemaan pienintäkään ongelmaa.
Katkaisuhoidot vaikeiden vieroitusoireiden hoitamiseksi vielä ymmärtää, mutta se loputtomiin jatkuva lässyttäminen alkoholiongelmasta on kyllä niin syvältä.
Laittakaa korkki kiinni ja nokka kohti uusia tuulia, siinä se kaikessa lyhykäisyydessään.
Kun kyse ei ole pelkästään viinasta vaan suuresta määrästä ongelmia jolloin voi lamaantua niin paljon että roskapussin vieminenkin on ylivoimaista.
Alkoholi on joillekin niin iso juttu varsinkin yksinäisille että kokee että menettää sen ainoankin ystävän joka on helpottanut oloa.
"suuresta määrästä ongelmia jolloin voi lamaantua niin paljon että roskapussin vieminenkin on ylivoimaista."
Tuo roskapussi juttu on kyllä pitkälti totta, moni juoppo on pelkojensa vanki. Ne pelot kyllä karisee aika nopeasti pois, kun alkaa raittiina kohtaamaan ja tekemään niitä asioita mitä aikaisemmin on syystä tai toisesta vältellyt. Ei väkisin, mutta sen hetkisten voimiensa mukaan.
Totta kirjoitat"ex-juomari". Pelon ja ahdistuksen vallassa eläminen on raastavaa koska alkoholi ruokkii lisää ongelmia jossakin vaiheessa varmasti. Lopetuksen alussa on yleensä niin puhki jo pelkän fyysisen pahan olon kanssa että kun siihen vielä lisätään henkinen puoli, on olo toivoton.
Silti, se ensimmäisen askeleen ottaminen että myöntää rehellisesti olevansa voimaton ongelmien kanssa antaa ihmeellistä piilossa olevaa voimavaraa. Kutsuisin sitä elämän haluksi.
Asiat mitkä ovat tapahtuneet, ovat jo tapahtuneet. Kukaan meistä ei ole täydellinen ikinä. Kohtuullinen oman itsensä raaka arviointi on hyväksi. Syitä juomiseen ei voi toisista löytää, ikävä kyllä. Mäkin edelleen paikkailen mokattuja asioita ja se tulee kestämään mutta tietoisuus siitä ettei ainakaan pahemmaksi voi enään mennä lohduttaa.
Kun sen korkin sulkee, ennen sulkemista on asiaa käsitelty mielessä, alitajunnassakin. Yhtälailla ratkeaminen saattaa lähteä tuosta vain vaikkei mitään sen kummempaa "syytä" olisi.
Itse joskus valmistelin itseäni ratkeamaan ja tein suunnitelmia ja totaalinen kaaos oli tuloksena eli täysin tietoisia riskejä otin. Nykyään istukoon viinapiru olkapäällä, suojelusenkeli toisella ja näin on toimeen tultu ainakin vielä ihan ok.
Kantapään kautta pjaskareissuista opittu ja raitis elämä on paljon miellyttävämpää.
Tunteet eivät ole heikkoutta vaan vahvuutta. Jokaisella on lupa sanoa että haluaa parempaa elämää.
Nämä vain mun mielipiteitä.
en kerro ; )
Kuinka monta kertaa ratkeilit, kun olit ensimmäistä kertaa laittamassa korkkia kokonaan kiinni? Kunhan kysyn.
Moi "Läski Make" saa multa kysyä : ). Parin vuoden aikana loppui laskutaito. Joskus meni se maaginen kolme kuukautta rikki ja sen jälkeen kyyti oli hurjaa.. Aina vaan uudestaan nousin ylös suosta. Takana oli myös katko ja heti perään saatu laitoskuntoutus sekä antabukset. Palavereissa kävin myös ja olin tosi huonossa hapessa.Silti otin kaiken avun vastaan silloinkin eli kaikesta huolimatta jostakin löytyi sitä raitistumis-jääryyttä mitä jääryyttä oli juomisen peräänkin.
Yksi aamu heräsin normin ja ihan kivan hallitun illan jälkeen ja se oli siinä. Hain avokatkon ja painelin tk:hon. Asiat vain alkoivat rullaamaan.
Eli jälkiviisaana ajatellen tuo saamani kaikki hoito, myös vertaistuki jättivät jonkun luottamuksen että kyllä piru vie tästä selviää ja se on edelleen pitänyt.
En ole kokouksissa käynyt valovuosiin, mielestäni sain sen mitä kaipasin mutta palaan jos alkaa vähänkin tuntumaan napsetta.
Kyllä alkoholismista selviää, kuka lyhyemmän kuka pitemmän kaavan mukaan.
Kaikki retkahdukset ovat kokemuksia ja ne opettavat myös positiivisessa mielessä.
Miten sulla muuten menee?
Lisään äskeiseen että jo viikko teki usein tiukkaa eikä kärvistellen homma onnistu.. Ja jostakin syystä luotti itseensä väärällä tavalla jo viikon jälkeen ja oli hitunen haavetta josko se kohtuukäyttö kuitenkin onnistuisi. Nousuhumala ihana tunne mutta kun se kestää vain hetken..Tavallaan oli tehtävä ero parhaasta kaverista jonka annoin puukottaa itseäni selkään. Surutyötä tein osittain koska asioitten oli muututtava ja se tuntematon tuleva pelotti että mitä tilalle. Aivokemiakin oli hitto vie pitkään sekaisin.
Menehän jo saunaan, olet sen tarpeessa..
"Puhdas" Että mikä närästää?