Tein mitä tahansa, aina tuntuu kuin olisi demoni sisällä. Aina tunnen kuin jostain kehonosastani säteilisi tumma varjo ja peittäisi koko kropan fyysisesti ja henkisesti. Aina se mihin ryhdyn, vie minulta hermot kun ei onnistu. käyn aina henkistä nyrkkirysyä elämäni paskojen tilanteiden kanssa, mikä parasta.. En koskaan lyö, en koskaan pura sitä mihinkään ja siksi se vain kasaantuu ja jakaantuu ja osa lähtee pois, osa on minussa itsessäni. Osa on veressäni, ihossani, olemuksessani.
Vitutuksen varjot
Shadowunderthebed
488
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Perseessä se on. Perseestäs säteilee varjo.
No ei kai se perseessä ole. Helppoa olisi pieraista pöräyttää pahat ulos. Aloittajan pitäisi löytää keinot käsitellä ja purkaa turhaumiaan tuuleen.
Demoni kieltää puhumasta Hänen asioistaan.
En pilaile. Juuri nyt voin kertoa että tästä on huumori kaukana. Asiani ovat menneet niin pahaksi, että olen miettinyt lukuisia keinoja tappaa itseni. Olen ottanut omaa aikaa ja mennyt yksin rantaan istumaan, revein sinne paperin joka oli itsemurhaviestikseni tarkoitettu. Lähdin kävelemään poispäin ja otin henkeä. Minulla on polte, polte lähteä tänä iltana/yönä. Kerrankin olen varma siitä että nyt loppui, tässä ei tehdä enään vittu mitään millekään koska olen aina se ketä mokaa kaiken. Kuka vittu nyt haluaisi mitään kertoakkaan kun petin jälleen luottamuksen itseeni, kuinka voisin olla kenenkään lähellä kun toimin ilman järkeä? Impulsiivinen postraumaattinen stressinkantaja joka yrittää elää elämäänsä ja tietää ettei viinaan kosketa mutta silti munaa silläkin. Ja mikä parasta-No one close. Tein jotakin, joka on pilannut minut lopullisesti.