Oon vast 13v tyttö ja uskon et tää tulee saamaa jotai "ei ton ikäne voi tietää elämäst mitää" tyylisii kommenttei mut ei kyl vittuukaa kiinnosta. Mun alamäki alko koht 9kk sit ku mut raiskattiin, en oo todellakaa päässy siit viel yli. Vaivuin masennukseen, karkotin kaikki ystävät mun luota. Oon nyt ihan yksin, koska mun vanhemmat alko riitelee tosi paljon ja mun isä ei enää kestäny ja se vaa lähti. Mun äiti alko juomaan, enkä oo siis saanu siltkää mitään tukea ku senki asiat on nyt aika perseellään. Aloin viiltelee itteeni, meni ruokahalu ihan kokonaan, eikai oo mikään syömishäiriö et johtuu ihan masennuksesta koska en liiku mitenkään ylempaattisen paljon tai oksentele, mutta oon lopettanu syömisen ihan kokonaan ja oon nyt laihtunu jotaki 15kg (165cm 40kg) ja oon alkanu sairastella. Koulussa ei suju, arvosanat laskenu rajusti ja oon koulukiusattu. Sen jälkee ku ihmiset sai tietää siitä että mut raiskattiin nii mua alettiin sitte nimittää lutkaks ja huoraks ja on kuulunu semmosiiki et "kuitenki tykkäsit siit, ties kuinka monen jätkän oot antanu nussii sua vitun lutka!" Jne. Oon kelannu itsemurhaa, ku ei oo kuitenkaa ketää joka jäis kaipaamaan, enintään mun kuoleman jälkee alettais sit puhumaan jotai sen tyylist et "Kui säälittävää, se ei ees yrittäny jäädä selvittää niit ongelmii" ja silt varmaa must itestäki tuntuis. En tiiä yhtää mitä mun pitäs enää tehä...
Elämä kusee niin vitun pahasti
Masentunut...
18400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voi kamalaa..ja sen ikäinen vielä olet....Vain mielenvikainen sinulle ivailee...
Hyvinkin olet saattanut nähdä paljon ikävää tässä elämässä
ja vielä raiskaus kaikaen lisäksi tuntuukin kymmenkertaisena
.
Että isäsi lähti lisää kaikkea negatiivistä vielä lisää..
Voi kun äitisi jaksaisi itsensä ja myös sinun takia.
Ei ole mikään ihme että ruokahalusi kärsii niin olisi meillä kaikilla
.
Olet ihailtava että jaksat jotenkin
Kiltti...vaikka pahalta tuntuu älä ajattele itsemurhaa....selviät kyllä
sanon siksi etäitselläni oli julma lapsuus
.
Sinua ei nyt kenenkään saa mistään syyttää..
Onko sinulla ketään sukulaista joka voisi järjestää asioita sinulle
Pääset taas heti vauhtiin kun joku tukee ja on puolellasi
Jos mitä hyvänsä haluat kirjoittaa itsestäsi tai mitä vain kirjoita
tänne tai minulle PM ...mitenkä vain haluat....
Joooo'o. ooteko huomanut. Palstalla Kollimaattori nimimerkin omaava on täysin sekaisin!
Paremmin sekopäinen trollinaatori! ihan pihalla!
Suosittelen ettimään 18 -vuotiaita tyttö ystäviä, niillä on enemmän kehittyneet aivot, joten ne ymmärtää, minkälainen rikos on haukkua tuommosta kokenutta. Eti vaikka googlesta joku foorumi, jossa käsitellään sun lempiasiaa, laitat sinne viestiä, kerrot tämän jutun ja pyyät sieltä ihmisiä kavereiksi auttamaan.
Voit lohduttautuu sillä, että äidinkieles on muo parempaa ja meil on silti ikäeroo yli 20 vuotta. Kait sekin on jotain?
Pärjäile. Itse olin pari viikkoa ihan ulkona maailmasta. Tietyn asian takia.
. Pärjäile. Tiedän miltä tuntuu.
Kiitos kaikille ja ei oikeestaa oo ketää läheistä sukulaista muuta ku serkku joka auu ulkomailla
Mene kouluterveydenhoitajlle ja kerro tuo tarinasi niin kuin kerroit sen täällä, ja vaadi nyt itsellesi todellista apua. Kirjoittelu ei riitä: olet kokenut niin rakkoja juttuja.
Älä missään nimessä syytä itseäsi, sillä olet joutunut ihmisepetojen uhriksi.
Aivan kamalaa lukea kohtalostasi... Maailmassa on pahoja ihmisiä ja sitten on niitä, jotka eivät vaan tajua toisten kärsimystä. Usein nuo ovat vielä kokemattomia ja usein varsin nuoria. Vanhemmiten ihmiset yleensä joutuu huomaamaan etteivät asiat menekään niin kuin on suunnitellut. Silloin ymmärrys myös niitä kohtaan joilla on vaikeinta on parempaa. Täälläkin palstalla on pahoja ja häiriintyneitä ihmisiä, jotka toivovat toisille vain ikävyyksiä, mutta älä välitä heistä. He ovat tosi surkeita tapauksia. Jos sallit, että kärjistän niin olen huomannut joidenkin harvojen palstan kirjoittajien olevan lähinnä uusnatsja, siltä osin että toivovat mielenterveys potilaiden kuolemaa. Muista kuitenkin, että sinä et ole mieleltäsi mitään muuta kuin tilanteeseen normaalisti suhtautuva kunnollinen nuori. Apua kuitenkin tarvitset sillä asia kytee sinussa viedän voimasi etkä pysty nauttimaan arjestasi, kuten kerroit. Koita hakea apua, aluksi juuri koulun terveydenhoitajalta. Hän osaa autta eteenpäin. On myös nuorten kriisipuhelimia joihin voi soittaa. Toivon todella paljon kaikkea hyvää sulle!
Samaa ajattelin. Mene rohkeasti jonnekin terveydenhuoltoon ja kerro mitä on tapahtunut. Saat varmasti apua itsellesi. Tsemppiä!
Muuten voisinkin esim. Kertoo kouluterkkarille, mutta mua pelottaa että en sais enää nähdä mun äitiä... En usko et antais mun jäädä asuu alkoholiongelmaisen äidin kaa tässä tilanteessa...
Masentunut:
Oot ihan oikeassa..pahinta että kun kerran saavat "hampaisiinsa" ET heistä
koskaan eroon kunnolla pääse...
Sinä et tiedä vielä nikä mahti heillä on
ja Mitään heidän päättämäänsä ei kukaan voi muutta
Tee kaikki muu ensin minkä voit
Moi. oletko vielä elämässä?
Mitä järkeä nostaa noin vanhaa aloitusta??????????????????
Tuo 13-v. ikä on jo itsessään vaikeaa aikaa, muistan omaa nuoruuttani. Kirjoituksestasi on jo pari vuotta. Toivon sinulle voimia ja parempia kokemuksia elämääsi. Hae apua ja käy asioitasi läpi jonkun luotettavan henkilön kanssa. Alla pari linkkiä ihan vaan esimerkin vuoksi.
https://www.tukinet.net/
https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/Pages/default.aspx
En usko että sosiaalityöntekijät ovat viemässä yhteyttäsi äitiin. Sinulla on ollut todella harvinaisen rankkaa nyt viimekuukausien aikana. Äidilläsi on myös raskasta ja jos se juominen on alkanut vasta äskettäin niin hänenkin pitäisi saada apua nyt ennen kuin juomakierre pitkittyy. Kerro ihan suoraan näille apua antaville aikuisille, että sinun suuri pelkosi on vielä kaiken keskellä joutuminen eroon äidistä. Kerro että jos niin käy, niin se vie sinut vielä suurempaan ahdinkoon.
Sinusta tuntuu nyt että umpikuja on edessä, mutta onneksi pahoistakin vaiheista selviää. Ihmisessä on paljon potentiaalia. Älä jää missään nimessä yksin.
Kyllä saa ihmetellä millaisia häirikköjä akanamme on paljon. Onneksi emme ole kaikki ihan samanaisia. Raiskaaminen ei ole kyllä koskaan uhrin syy. Jotain on vialla itsellään noilla herjaajilla.
En huomannut että aloitus on jo vanha, mutta toivottavasti siitä on hyötyä jollekin apua tarvitsevalle, joka ei rohkene kirjoittaa vaan lueskelee aloituksia ja seuraa palstaa.
Hei,
Kamalia asioita olet joutunut kokemaan elämässäsi. Vaikea sanoa tuosta äitisi ongelmasta, että otettaisiinko sinut huostaan, jos hän käyttää paljon alkoholia. Ei välttämättä, toivottavasti hän pääsee ongelmastaan. Sinuna pyytäisin mahdollisesti vaihtoa toiseen kouluun ainakin? Voit kertoa että sinua kiusataan vanhassa koulussa rankasti, että kärsit siitä etkä jaksa opiskella ja ehkä saisit siirron muualle? Sieltä voisit löytää uusia kavereita ja enemmän voimia opiskeluun. Tuosta kokemastasi sinun ei tarvitsisi siellä kenellekään puhua, paitsi hyvä olisi keskustella psykologin yms. kanssa siitä.
Kyllä tuo syömättömyys vähän syömishäiriöltä vaikuttaa, jos olet lyhyessä ajassa noin paljon laihtunutkin. Itsellä ollut samanlaisia kokemuksia, olen ollut monta vuotta kiusattu ja ala-asteen rehtorin lähentelyn kohteeksi jouduin lapsuudessa. Se oli todella raskas kokemus. Anoreksiakierre puhkesi, olin monta vuotta masentunut ja ystävät meni melkeinpä kaikki. Koita ylläpitää edes jotain ihmissuhteita. Ota vaikka kirjeenvaihtokavereita, joiden kanssa kirjoittelet mukavista asioista jne. Mikäli et jaksaisi heitä tavata, voisit vain kirjoitella kirjeitä. Pääasia ettet jäisi yksin ja tosiaan noista asioista osa varmasti järjestyy. Esim. tuo kiusaaminen, niin koulunvaihto voisi auttaa.. Toki raskasta varmaan sekin olisi.
Kys huora