Kuningas Salomon

Niin ja eräs epäuskoon joutumisen syy oli se, että otti pakanallisia vaimoja, jotka viettelivät kuninkaan palvelemaan epäjumalia.

Vastaus tämäkin kirjoitti:

Niin ja eräs epäuskoon joutumisen syy oli se, että otti pakanallisia vaimoja, jotka viettelivät kuninkaan palvelemaan epäjumalia.

Juuri niin.

Salomo oli tottelematon tälle Raamatun paikalle:

5. Mooseksen kirja 17
14 "Kun olette tulleet siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, ja kun olette ottaneet sen haltuunne ja asettuneet sinne asumaan, te saatatte ajatella, että teillä pitäisi olla kuningas, kuten on kaikilla ympärillänne asuvilla kansoilla. [1. Sam. 8:5]
15 Asettakaa silloin itsellenne kuningas, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee. Muistakaa, että asetatte kuninkaaksenne oman kansanne miehen; vierasmaalaisesta ette saa tehdä kuningasta.
16 Kuningas ei saa pitää hevosia suurin määrin eikä lähettää väkeään Egyptiin hankkimaan sieltä hevosia, sillä Herra on sanonut teille: 'Älkää enää milloinkaan palatko tätä tietä!' [1. Kun. 10:28; Jes. 31:1]
17 Kuninkaalla ei myöskään saa olla lukuisia vaimoja, ettei hänen sydämensä luopuisi Herrasta, eikä hän saa koota itselleen kovin runsaasti kultaa eikä hopeaa. [1. Kun. 10:21,27, 1. Kun. 11:1,2]
18 Valtaistuimelle noustuaan hänen on teetettävä itselleen jäljennös tästä laista, joka on leeviläispappien huostassa. [2. Kun. 22:10]
19 Hänen tulee pitää laki hallussaan ja lukea sitä koko elämänsä ajan, että hän oppii pelkäämään Herraa ja tarkoin noudattamaan kaikkia tämän lain käskyjä ja määräyksiä. [Joos. 1:7,8]
20 Kun hän näin tekee, hän ei käy kopeaksi veljiään kohtaan eikä poikkea lain käskyistä oikealle eikä vasemmalle. Hän ja hänen jälkeläisensä saavat kauan hallita Israelia.

Myös Daavid oli sille tottelematon, mutta hän ei ottanut aivan niin paljon vaimoja kuin Salomo, eivätkä hänen vaimonsa olleet muistaakseni vierasmaalaisia. Mikä tärkein ero: Daavid ei langennut epäjumalien palvelemiseen.

Daavidkin menetti eräässä vaiheessa elävän uskon, mutta hän sai myöhemmin parannuksen armon. Mutta Salomo kuoli epäuskoisena.

Tällaistakin on havaittavissa osassa jäseniä.

Hepr. 11:
1 Mutta usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan, ja ei näkymättömistä epäile.
2 Sen kautta ovat vanhat todistuksen saaneet.
-----
4 Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain, jonka kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kuin Jumala hänen lahjoistansa todisti; ja sen kautta hän vielä puhuu, vaikka hän kuollut on.
5 Uskon kautta Enok otettiin pois, ettei hän kuolemaa nähnyt, ja ei ole löydetty, että Jumala hänen otti pois; sillä ennenkuin hän otettiin pois, oli hänellä todistus, että hän kelpasi Jumalalle.
6 Sillä ilman uskoa on mahdotoin kelvata (Jumalalle); sillä joka Jumalan tykö tulla tahtoo, sen pitää uskoman, että hän on, ja on niille kostaja, jotka häntä etsivät.
-----
38 (Joille maailma oli mahdotoin), ovat korvessa eksyneet ja vuorilla, ja mäen rotkoissa ja maan kuopissa.
39 Ja kaikki nämät ovat uskon kautta todistuksen saaneet, eikä saaneet sitä lupausta:
40 Että Jumala on jotakin paremmin meille edeskatsonut, ettei he ilman meitä täydelliseksi tulleet olisi.

Hepr. 12:
1 Sentähden myös me, että meillä on näin suuri todistusten joukko meidän ympärillämme, niin pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee, ja juoskaamme kärsivällisyyden kautta siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on,