Ylipainoa, masennusta ja syrjäytymistä
Sunnuntai 27.04.2014 klo 19:21
Lapsiasiavaltuutetun suurtutkimus paljasti, että jopa kymmenen prosenttia suomalaislapsista voi huonosti.
Alaikäisiä koskevat tilastot paljastavat, että valtaosalla lapsista menee hyvin ja noin kymmenellä prosentilla huonosti. Käytännössä eri tavoin huono-osaisia lapsia on 100 000–200 000.
Alaikäisiä koskevat tilastot paljastavat, että valtaosalla lapsista menee hyvin ja noin kymmenellä prosentilla huonosti. Käytännössä eri tavoin huono-osaisia lapsia on 100 000–200 000. RIITTA HEISKANEN
Ylipainoisten poikien osuus on kasvanut ja joka viides yläkouluikäinen tyttö kokee masentuneisuutta.
Lapsiperheiden vaikeuksista kertoo sekin, että yhdeksän prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä ja kolme prosenttia perheissä, joilla on vakavia elintasovajeita. Kaikkein köyhimpien perheillä ei ole varaa maksaa vuokraansa tai laskujaan, syödä lämmintä ateriaa vähintään joka toinen päivä tai viettää viikon lomaa kodin ulkopuolella edes kerran vuodessa.
Samaan aikaan 90 prosentilla Suomen lapsista menee melko hyvin tai erittäin hyvin. He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja sairastavat aiempia sukupolvia vähemmän. Vanhemmat eivät kurita lapsiaan fyysisesti kuten ennen ja yhä useampi 15-vuotias viihtyy jopa koulussakin.
Tiedot käyvät ilmi valtavasta tilastokatsauksesta, jonka tämän kuun lopussa tehtävänsä jättävä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on viime töikseen teettänyt. Jyväskylän yliopiston tutkijat keräsivät ensimmäistä kertaa yhteen yli 60 erilaista indikaattoria, jotka kertovat lasten hyvinvoinnin tilasta Suomessa.
Eriarvoisia lapsia
– Havaitsimme sekä myönteisiä että huolestuttavia muutoksia. Huolestuttavaa on esimerkiksi lasten ylipaino ja itsetuhoinen käyttäytyminen, tutkimustyötä johtanut professori Lasse Kannas Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskukselta kertoo.
Itsetuhoisella käyttäytymisellä Kannas viittaa siihen, että suomalaisten poikien itsemurhakuolleisuus on kansainvälisesti vertaillen korkeaa eikä sitä ole saatu madaltumaan. Nuorten tyttöjen kohdalla huolta herättää esimerkiksi se tieto, että kolmannes ammattiin opiskelevista tytöistä kertoo kokeneensa seksuaalista väkivaltaa.
Kannas pitää negatiivisia muutoksia huolestuttavina, mutta iloitsee samalla tutkimuksen paljastamista positiivisista asioista. Niitä olivat esimerkiksi nuorten alkoholin ja tupakan käytön vähentyminen. Välit omiin vanhempiinkin ovat enemmistöllä parantuneet.
– Kaikesta huolimatta suomalaislasten tyytyväisyys elämäänsä on kansainvälisesti hyvin korkealla tasolla, Kannas sanoo.
Laajatkaan tilastot eivät kerro kaikkea. Kannaksen mukaan lasten omat kokemukset pitäisi saada nykyistä paremmin tietoon heitä koskevissa asioissa.
Sunnuntai 27.04.2014 klo 19:21
Lapsiasiavaltuutetun suurtutkimus paljasti, että jopa kymmenen prosenttia suomalaislapsista voi huonosti.
Alaikäisiä koskevat tilastot paljastavat, että valtaosalla lapsista menee hyvin ja noin kymmenellä prosentilla huonosti. Käytännössä eri tavoin huono-osaisia lapsia on 100 000–200 000.
Alaikäisiä koskevat tilastot paljastavat, että valtaosalla lapsista menee hyvin ja noin kymmenellä prosentilla huonosti. Käytännössä eri tavoin huono-osaisia lapsia on 100 000–200 000. RIITTA HEISKANEN
Ylipainoisten poikien osuus on kasvanut ja joka viides yläkouluikäinen tyttö kokee masentuneisuutta.
Lapsiperheiden vaikeuksista kertoo sekin, että yhdeksän prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä ja kolme prosenttia perheissä, joilla on vakavia elintasovajeita. Kaikkein köyhimpien perheillä ei ole varaa maksaa vuokraansa tai laskujaan, syödä lämmintä ateriaa vähintään joka toinen päivä tai viettää viikon lomaa kodin ulkopuolella edes kerran vuodessa.
Samaan aikaan 90 prosentilla Suomen lapsista menee melko hyvin tai erittäin hyvin. He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja sairastavat aiempia sukupolvia vähemmän. Vanhemmat eivät kurita lapsiaan fyysisesti kuten ennen ja yhä useampi 15-vuotias viihtyy jopa koulussakin.
Tiedot käyvät ilmi valtavasta tilastokatsauksesta, jonka tämän kuun lopussa tehtävänsä jättävä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on viime töikseen teettänyt. Jyväskylän yliopiston tutkijat keräsivät ensimmäistä kertaa yhteen yli 60 erilaista indikaattoria, jotka kertovat lasten hyvinvoinnin tilasta Suomessa.
Eriarvoisia lapsia
– Havaitsimme sekä myönteisiä että huolestuttavia muutoksia. Huolestuttavaa on esimerkiksi lasten ylipaino ja itsetuhoinen käyttäytyminen, tutkimustyötä johtanut professori Lasse Kannas Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskukselta kertoo.
Itsetuhoisella käyttäytymisellä Kannas viittaa siihen, että suomalaisten poikien itsemurhakuolleisuus on kansainvälisesti vertaillen korkeaa eikä sitä ole saatu madaltumaan. Nuorten tyttöjen kohdalla huolta herättää esimerkiksi se tieto, että kolmannes ammattiin opiskelevista tytöistä kertoo kokeneensa seksuaalista väkivaltaa.
Kannas pitää negatiivisia muutoksia huolestuttavina, mutta iloitsee samalla tutkimuksen paljastamista positiivisista asioista. Niitä olivat esimerkiksi nuorten alkoholin ja tupakan käytön vähentyminen. Välit omiin vanhempiinkin ovat enemmistöllä parantuneet.
– Kaikesta huolimatta suomalaislasten tyytyväisyys elämäänsä on kansainvälisesti hyvin korkealla tasolla, Kannas sanoo.
Laajatkaan tilastot eivät kerro kaikkea. Kannaksen mukaan lasten omat kokemukset pitäisi saada nykyistä paremmin tietoon heitä koskevissa asioissa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.