en voi sitä sinulle sanoa. Miten näin kävi. Elämästäni puuttuva hellyys...sinä...ja vain sinä annoit jotain joka mullisti elämäni. Et sinä odota minun sitä sanovan sinulle.
Jos sen sanon pelkään, että pakenet.
Yksin mietin..istun tässä koneella. En saa unta...sisintä raatelee ikävä jota en ole koskaan kokenut näin, että sattuu..
Kevät...täytyisi olla ilon aikaa ja onhan se, kunnes taas ..sinä..tulet auringon eteen mielikuvissani ja minä lyyhistyn alas ja laitan käteni silmieni peitoksi ja itken salaa..
Joku kysyyy mikä hätänä..sanon siitepöly ärsyttää silmiäni...
Nousen ja hengitän syvään ja hymyilen, että suupieleni menee vinoon
ja olen ulospäin iloinen...ja sisällä tuntuu, että kuolen kerros kerrokselta.
Elämäkö aina ihanaa..ei se mene niin..vai voiko niin olla...
Miksi minulle annettiin tälläinen elämä..kuka määrää askelten suunnan ja kuka ohjaaristeysissä...kuka kertoo mikä on oikea suunta....kuka määrää mikä on oikein ja väärin...kuka tekee elämän sekavaksi sopaksi....kuka tekee mielen harhailevaksi..
Tuntuu, että hajoan miljoonaksi palaksi ja en osaa elää elämää...
Usein toivon, että tämä on vain unta ja joku aamu herään vailla huolta ja murhetta..olen vain ja ihmettelen jokaista kaunista päivää...
Nyt ei enempää..en aio lukea mitä kirjoitin..varmaan jotain todella sekavaa mitä en itsekkään ymmärtäisi..painan lähetä nappia ja suljen koneen ja
katson onko tuleva aamu parempi..hyvää yötä
Jos sen sanon pelkään, että pakenet.
Yksin mietin..istun tässä koneella. En saa unta...sisintä raatelee ikävä jota en ole koskaan kokenut näin, että sattuu..
Kevät...täytyisi olla ilon aikaa ja onhan se, kunnes taas ..sinä..tulet auringon eteen mielikuvissani ja minä lyyhistyn alas ja laitan käteni silmieni peitoksi ja itken salaa..
Joku kysyyy mikä hätänä..sanon siitepöly ärsyttää silmiäni...
Nousen ja hengitän syvään ja hymyilen, että suupieleni menee vinoon
ja olen ulospäin iloinen...ja sisällä tuntuu, että kuolen kerros kerrokselta.
Elämäkö aina ihanaa..ei se mene niin..vai voiko niin olla...
Miksi minulle annettiin tälläinen elämä..kuka määrää askelten suunnan ja kuka ohjaaristeysissä...kuka kertoo mikä on oikea suunta....kuka määrää mikä on oikein ja väärin...kuka tekee elämän sekavaksi sopaksi....kuka tekee mielen harhailevaksi..
Tuntuu, että hajoan miljoonaksi palaksi ja en osaa elää elämää...
Usein toivon, että tämä on vain unta ja joku aamu herään vailla huolta ja murhetta..olen vain ja ihmettelen jokaista kaunista päivää...
Nyt ei enempää..en aio lukea mitä kirjoitin..varmaan jotain todella sekavaa mitä en itsekkään ymmärtäisi..painan lähetä nappia ja suljen koneen ja
katson onko tuleva aamu parempi..hyvää yötä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kerro sille kaikki tuo. Voit saada hänet.
Ihanasti kirjoitit ja voinet sen hänelle sanoa, tiedä vaikka hän odottaisikin sitä. Aistin tekstistäsi hyvin hyvin vahvaa tunnetta usko siihen. Elämä kantaa :)
Hyvää yötä.
Kuuleppa. Kyllä ton kirjottajalla on vielä elämä edessä ja varmaan löytyy niitä sydän ystäviäkin kun vaan lähtee sieltä koneelta ulos katseleen ja "haisteleen" ilmapiiriä.