En minä sinusta kiinnostunut, vaikka ihmettelin kummaa olotilaani.
En se ollut minä, joka huomasi ihastuneensa.
Ja varsinkaan se en ollut minä, joka säikähti, kun rakkaus koputti ovea.
Vaan se oli sydämeni, joka kuulemma erehtyi.
Järkeni kertoi tuon minulle.
Voiko sydän erehtyä ?
En se ollut minä, joka huomasi ihastuneensa.
Ja varsinkaan se en ollut minä, joka säikähti, kun rakkaus koputti ovea.
Vaan se oli sydämeni, joka kuulemma erehtyi.
Järkeni kertoi tuon minulle.
Voiko sydän erehtyä ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eli kuvittelit, että toinen on sinuun ihastunut? Tai toinen oli sinuun ihastunut, mutta huomasi, että sinä leikit vain?
Kaksi vaihtoehtoa.
Kumpikaan vaihtoehdoista ei sovi minuun
No jos ekassa viestissä sanoit, ettet ollut kiinnostunut?
Mikset kysy häneltä suoraan?
Tuo aloitukseni kuvaa järjen ja sydämen keskinäistä ristiriitaa.
"Vain sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
Ei sydän erehdy. Järki vaikeuttaa asioita kylläkin toisinaan...
Mutta siis, vastauksena kysymykseesi: sydän voi erehtyä. Ainakin minun.
Kohtasin viime syksynä ihmisen, jonka lähellä minun oli todellakin maailman paras olla. Luulin, että hänkin oli aito, mutta hänpä vain testasi kiinnostustani, ja kun huomasi saaneensa minut satimeen, hän alkoikin esitellä minulle uutta kiinnostuksen kohdettaan.
Toivon, että en näe häntä enää koskaan, se on ihan liian tuskallista.
Uskon myös, että sydän voi erehtyä.
Sydän voi erehtyä. Voiko kaksi sydäntä erehtyä, enpä usko. Menee ei kenellekään ei missään.
Joukossa tyhmyys tiivistyy ;)
Vitsi vitsi, kaksi sydäntä ei voi erehtyä. Sen niin vahvasti nähnyt ja kokenut.
Niin. Vai olisiko kenties niin, että joissakin tilanteissa vain rakastuu... Rakkauteen? Haluaa ihastua/rakastua, ja kun jokin suht koht mukiinmenevä osuu kohdalle, tulee hallusinaatio, että "tämä on Se Oikea"?
Rakkaus on loppujen lopuksi niin harvinaista, jotkut eivät rakastu koko elämänsä aikana. Miten sydän voisi siis erehtyä juuri jonkun tietyn ihmisen kohdalla? Tuskin erehtyy. Ihminen kuvittelee järkeistävänsä tunteet ja siinä tapahtuu harhaanmeno. Järjellä elävät ihmiset kulkevat onnensa ohi.
Sydän ei erehdy, me ei vaan uskalleta luottaa sen päätöksiin ja aletaan sekoittaa soppaa järjellä.
Itse kuuluin ennen siihen järkevään porukkaan, kunnes jotain tapahtui ja tunsin ensimmäisen kerran jotain erikoista.
Nykyään elän täysin tunteiden varassa, olen onnellinen (vaikkakaan tämä sydämmeni herättänyt ihminen ei ole elämässäni), luotan vaistoihini enemmän, annan ihmisille aikaani ja kuuntelen. Elän yksin, mutta en ole yksinäinen.
Olen opetellut pysähtymään. Järkevänä ollessani porhalsin kiireisenä joka paikkaan enkä osannut pysähtyä, en edes silloin kerran...
Be who you are and say what you feel, because those who matter don't mind and those who mind don't matter.
Voi. Niin on käynyt minullekin. Ei paljoa naurata.