Olen asunut jakamattoman kuolinpesän asunnossa maksamalla ainoastaan yhtiövastikkeen ja muita pieniä kuluja 15 vuotta. Asunnon omistaa isäni 50%, veljeni 25 ja minä 25.
Kukaan ei ole koskaan pyytänyt että maksaisin enemmän kuin yhtiövastikkeen. Isäni on eronnut ja veljeni ja minä ollaan siis ainoat rintaperilliset.
Voiko isäni kuoltua veljeni alkaa vaatimaan isompaa perintöä siihen vedoten että olen saanut etua mitä hän ei ole saanut. Voiko tulkita että olisin saanut ennakkoperintöä tällä halvalla asumisellani? Isäni asuu toisessa kuolinpesän asunnossa ja omistussuhteet ovat samat kuin ed.
Kukaan ei ole koskaan pyytänyt että maksaisin enemmän kuin yhtiövastikkeen. Isäni on eronnut ja veljeni ja minä ollaan siis ainoat rintaperilliset.
Voiko isäni kuoltua veljeni alkaa vaatimaan isompaa perintöä siihen vedoten että olen saanut etua mitä hän ei ole saanut. Voiko tulkita että olisin saanut ennakkoperintöä tällä halvalla asumisellani? Isäni asuu toisessa kuolinpesän asunnossa ja omistussuhteet ovat samat kuin ed.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Minusta tuo osallistumisesi on ihan mukavaa ja olen iloinen, että Suomesta löytyy rehellisiä ihmisiä, jotka maksavat edes jotain.
Siihen minäkin haluaisin vastauksen, että onko tuossa perintöasiassa mitään vanhentumiskäytäntöä tyyliin veloissa.
Väärin se ainakin olisi, mikäli asiasta ei ole ennakkoon neuvoteltu.
Ei voi vaatia koska vuokrasopimusta ei ole laadittu,Sitten voisi jos olisi vuokrasopimus tehty ja jättänyt maksamatta vuokrat.Turha pulista jälkeenpäin.
Onko nix_ nax: illa jotain lisättävää tai täsmennettävää?
Lisään sen, että ilmainen (tai vain yv:n maksulla) asuminen voidaan periaatteessa katsoa ennakkoperinnöksi. Sitä olen viimeksi kommentoinut helmikuussa http://keskustelu.suomi24.fi/node/12052925#comment-66150847
Ennakkoperintöä asuminen voisi kuitenkin olla vain isän osuudelta (siis isän antamaa ennakkoperintöä), ei äidin perinnön osalta, jos asuminen on tapahtunut äidin kuoleman jälkeen. Mitä asunnon omistamiseen tulee, sen omistanevat puoliksi isä ja äidin jakamattoman kuolinpesän osakkaat (ei siis vain äidin kuolinpesä).
PK 6:1, 1. virke
"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."
Asumisessakin siten olisi kysymys ennakkoperinnöstä, jollei olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava isän tarkoittaneen, että etua ei tule katsoa ennakkoperinnöksi. Jos toinen veli maksaa käypää vuokraa, yv:lla asuvan 15 vuodessa saama etu on ilmeisesti huomattava.
Mutta kun isä asuu, asia selviäisi parhaiten isältä kysymällä. Jos isä on sitä mieltä, että asuminen ei ole ennakkoperintöä, selvintä olisi, että hän tämän panisi paperille (ja mielellään pari todistaa vahvistukseksi).
Ap. tarkentaa vielä. Vuonna 96 isänäiti joutui pysyvään laitoshoitoon. Vuonna 97 muutin mummin asuntoon. Vuonna 2004 mummi kuoli ja isäni luopui saamastaan perinnöstään kahden lapsensa, eli veljeni ja minun hyväksi.
Veljeni ei halunnut muuttaa vaimonsa kanssa omakotitalostaan mummin asuntoon eikä isänikään missään vaiheessa ole ollut kiinnostunut muuttamaan mummin asuntoon. Ainoa järkevä vaihtoehto oli että minä, eli toinen lapsen lapsista, muutan mummin asuntoon ja laitan oman asuntoni vuokralle.
Oma asuntoni on siis ollut vuokralla vuodesta 97 lähtien ja olen asunut yhtiövastikkeen hinnalla koko ajan. Isäni ei ole tarkoittanut tietoisesti tätä asumistani ennakkoperinnöksi vaan näin sattui vaan käymään. Veljeni oli ja on perheellinen, minä yksinasuva edelleenkin.
Isäni ei näistä asioista tajua tuon taivaallista eikä häntä nämä asiat millään muotoa kiinnosta. Veljeni sen sijaan voi tajuta jotain ja on ahne kuin mikä. Olen hyvin etäisissä väleissä kummankin kanssa. Kuolinpesään kuuluu kaksi asuntoa ja isäni asuu toisessa niistä yhtiövastikkeen hinnalla. Veljeni on asunut koko tämän ajan omassa omistusasunnossaan perheensä kanssa.
Nix_naxin neuvo oli järkevä että isäni voisi laittaa asian paperille. Pelkoni on että jos puhun tästä isälleni niin hän puhuu veljelleni ja veljeni voi tajuta mikä sauma hänellä on kun isäni ei paperia allekirjoita. Muuten veljeni ei ehkä tajuaisi asiaa kokonaisuudessaan. Veljeni ja isäni ovat hyvissä väleissä keskenään, isäni auttelee veljeäni yrityksen hoidossa ja saa käyttää yrityksen autoa ilmaiseksi.
En tiedä mitä tehdä. Miten minun kannattaisi asiaa ajatella?
Jos isäni on tehnyt paperin jossa asuminen luokitellaan ennekkoperinnöksi onko hänellä oikeutta salata se eläessään minulta? Nimittäin jos veljeni on tajunnut tämän asumisjutun niin hän on voinut usuttaa isääni tekemään paperin selkäni takana. Veljeni haluaisi kahmaista tulevista perinnöistä niin paljon kuin vain voi. Se on käynyt hyvin selväksi menneinä vuosina.
Vanhempamme ovat siis eronneet. Äidilläni on arvokas asunto jota veljeni on yrittänyt keplotella nimiinsä ostamalla se pilkkahintaan. Äitini ei myynyt.. Toinen arvokkaampi jakamaton kuolinpesä on siis tämä jakamaton kuolinpesä josta omistan 25%, isäni 50% ja veljeni 25.
Nix_nax jos pystyt jotenkin jeesaamaan miten minun kannattaisi ajatella näistä asioista niin kiitos jo etukäteen!
Mikäs se totuus nyt oikein on Joooooo1? Ei oikein selvinnyt tilanne.
Joooooo1 kertoo ensin, että " Asunnon omistaa isäni 50%, veljeni 25 ja minä 25."
Sitten Jooooo1 kertoo, että "Vuonna 2004 mummi kuoli ja isäni luopui saamastaan perinnöstään kahden lapsensa, eli veljeni ja minun hyväksi."
Lisäksi Jooooooo1 kertoo, että "Isäni asuu toisessa kuolinpesän asunnossa ja omistussuhteet ovat samat kuin ed. "
Onko siis kyse isäsi vanhempien jättämästä perinnöstä, joka kokonaisuudessaan jäänyt vain isällesi.
Ensin isänisän kuoltua on jäänyt yksi asunto (isäsi nykyinen asunto) ja sitten 2004 toinen asunto, jossa olet asunut maksamatta vuokraa isoäidillesi vuodet 1997-2004.
Isäsi yksinään ollut rintaperillinen ja koska kerrot luopuneen jollakin tavalla teidän kahden hyväksi, niin onko sitten 2004 sen osakehuoneistosi paperit laitettu sinun ja veljesi nimiin. Siksi kerrot tuota itselleni hämäräksi jäävää 50%, 25% ja 25% osuuksia. Mahtaako kuule se isovanhempiesi pesä tullut jo jaetuksia, vai onko se tosiaan vieläkin jakamaton? Minkä jakamattoman osakas olet mielestäsi?
Täytyyhän sinun tietää kenen nimissä on se asunto-osake, jossa asut ja maksat sen yhtiön vastikkeen.
Minä kun näillä tiedoilla luulen, että asut puoliksi veljesi kanssa omistamassa asunnossa ja mikäli veljelläsi on liiketoimintaa ja kaikkea, niin kyllä hän on selvillä, että on antanut hyväähyvyyttää sinun korvauksetta asua osin omistamassaan asunnossa. Jos noin on, niin tietää hän senkin, ettei sinulta mitään voi jälkikäteen vaatia, mutta tonttuillessasi asian kanssa voi äityä vaatimaan sinua osuutensa lunastamaan tai asumisesta korvaamaan. Oonko väärässä?
Kerro kenen nimissä ne teidän osakkeet nyt sitten sen isän luopumisen jälkeen ovat .
Haukuit siis veljeäsi järjettömän ahneeksi ihmiseksi, eikä kuitenkaan mikään viestinnäsi todenna tuota asiaa.
Vaatiko hän esimerkiksi mummonne asunnossa ja vuokratuloa omasta asunnosta koko ajan saadessasi, että maksat mummollenne/isällenne vuokraa, joka ajan oloon olisi hänenkin hyväkseen mahdollisesti tullut.
Onko veljesi vaatinut vuosikausia yhteisomistuksessa olevassa asunnossa asuessasi ja samalla vuokratuloja toisaalta nauttiessasi sinua jollakin tavalla "osin koja" maksamaan osakeomistuksestaan, onko hän mielestäsi yhtään millään tavalla hyötynyt vuoden 1997 jälkeen mummonne tilanteesta. Olisiko hänelle ollut rahantarvetta liiketoimintansa pyörittämiseen tai investointeihin, sen sijaan että omaisuutensa on kiinni sinun asumisjärjestelyissäsi.
Jos luonnehdit veljeäsi ahneeksi paskiaiseksi, niin mikä itse olet?
Rehellistä vastaustasi odottaen.
Ihan samaa mieltä. Ahne paskiainen on aloittaja. Asustellut muiden osittain omistamassa asunnossa ilmaiseksi, samalla nostaen vuokraa omasta asunnostaan, ja nyt kun oikeudenmukaisuus ehkä mahdollisesti saattaisi toteutua syyttää muita ahneudesta.
Tuollaisia ajatuksia nousi minunkin mieleeni.
Haluaisin vain kuulla nix_naxin käsityksiä koska selvitän asiaa mitä laki sanoo tilanteesta. Minua ei juurikaan kiinnosta ventovieraiden mutu jutut jotka eivät käsitä asioita kokonaisuuksina.
Selvyyden vuoksi voin kertoa että pysyvään laitoshoitoon kun joutuu tuloista (sisältää siis myös pääomatulot) menee 80% laitosmaksuihin. Ei ole järkevää että lapsenlapsi alkaa maksamaa vuokraa mummilleen joka menee siis suoraan yhteiskunnalle tavalla tai toisella. Yhtiövastikkeen ja muiden suorien kulujen maksaminen on ihan asiallista. Asunto oli täysin alkuperäisessä kunnossa siihen muuttaessani. Olen remontoinut sen kokonaan, maksanut taloyhtiön remontteja, viimeisenä otin vastuun putkiremontista. Hoidin asiat niin että mitään ei tarvitse myydä niin kuin monet taloyhtiössä joutuivat tekemään.
Oman asunnon vuokratuloista menee yhtiövastikkeet, taloyhtiön erilaisia remontti rahoitus osuuksia ja veroa melkein 30%. Se mikä on brutto tulo on ihan eri asia kuin netto. Ihmiset jotka jotain omistaa niin ymmärtävät että omistamiseenkin liittyy vastuuta ja kuluja. Ihan sitä se ei ole että rahaa vaan tippuu taivaalta itsestään niin kuin jotkut täällä tuntuvat kuvittelevan.
Itse olen aika ajoittain ehdottanut että jotain voisi myydä. Lähinnä veljeni kai ajattelee että hinnat nousevat koko ajan hyvillä paikoilla ja sen takia ei kannata realisoida. Järkevä näkökulma tämäkin.
Tämä tilanne on syntynyt olosuhteiden sanelemana. Itse olen ehdottanut moniakin vaihtoehtoja vuosien saatossa mutta veljeni ja isäni eivät halua että mikään muuttuu. Sen takia en haluaisi että sitten joskus perinnönjaossa aletaankin riitauttaa jokainen asia kun olen tarjonnut keskustelufoorumia asioista aika ajoittain niiden ollessa ajankohtaisia.
Rehellisesti sanoen en pidä itseäni ahneena. Ainoastaan ihmisenä joka haluaisi että asiat ovat selkeästi sovittuja ja ymmärryksen siitä mitä laki sanoo näissä tilanteissa. En ole missään vaiheessa toiminut kenenkään selän takana vaan yrittänyt puhumalla selvittää asiat mitä kukakin haluaa ja ennen kaikkea mikä on järkevää kokonaisuuden kannalta. Kokonaisuutta minä olen hoitanut ja aivan varmasti asumani asunnon arvo on aika lailla noussut jos ajatellaan lähtötilannetta v.97
Veljeni yritti ostaa äitini asunnon selkäni takana. On tosin sen verran typerys että ei ymmärtänyt että sillä hinnalla olisi tullut aikamoiset lahjaverot maksettavaksi ja samalla olisi loukannut minun perimysoikeuttani josta olisin kyllä jutun nostanut. Todennäköisesti halusi kokeilla kepillä jäätä mikä kertoo minulle ihan riittävästi.
Kiitos vastauksesta.
Kiistätkö ettet saa selvää riihikuivaa siitä vuokraamastasi ja omistamastasi asunnosta? Kyllä saat.
Eikä sinun tarvitse minkään "yhteisen hyvän" vuoksi kenellekään ehdotella jotakin myymistä, sinä tiedät, että voisit periaatteessa sen oman kämppäsi myydä. Mitä ihmettä veljesi tai isäsi sitä vastustelisi, ei tunnu uskottavalta. Pikemminkin sinä voisit olla se, joka haluaa tilanteen ennallaanpysymistä. Taidat pelätä oman kämppäsi myymisessä sitä, että asia tulisi veljesi tietoon ja hän toivoisi, että irrottaisit myynnistä saamastasi summan, jolla lunastaisit hänet pois yhteisomistuksestanne.
nix_naxin vastauksista sinä et hyödy mitään niinkauan kun luulee äitisi kuolleen:
-nix_naxilla on vajavaiset tiedot:
".. . . ei äidin perinnön osalta, jos asuminen on tapahtunut äidin kuoleman jälkeen. Mitä asunnon omistamiseen tulee, sen omistanevat puoliksi isä ja äidin jakamattoman kuolinpesän osakkaat (ei siis vain äidin kuolinpesä)."
Oletan nyt sitten, että kun yhtiökokouksiin tulee kutsuja, niin sinä ja veljesi olette sen osakkeen omistajia, ei isäsi. Ja olet kymmenen vuotta elänyt kuin herran kukkarossa, veljesi siivellä. Veljesi ei ole vuokrasopimusta halunnut vaatia ja tietää kyllä, ettei kenekään kuoleman takia voi mitää sulta odottaa. Vapaaehtoisesti sinä et mitään tunnu maksavankaan kenellekään, ehkä se ei tilanteessasi ole mahdollistakaan. Veljesi ei halua loukata isänne tahtoa yhteisomistuksesta?
Omassa viestissäni kirjoitinkin, että olisit voinut mummolle/isälle ne vuokrat maksaa, koska laitoshoitoasia on kuten sen kirjoitit. Voidaan ajatella, että mummolle maksamatta jääneillä rahoilla kunnostit sitä kämppää mieleiseksesi. Jos veljesi antaa sinun siivestää, niinkuin oletan, niin ehkä voisit vähän rajoittaa hänen parjaamistaan.
Vakuutat remontoineesi ja sijoittaneesi varojasi asuntoonne, kukapa mummovainaansa kodissa viihtyisikään, mutta kerropa rehellisesti kohdistuuko osakkeesenne tuon putkiremontin aiheuttamia lainoja, siis "järjestitkö" asian niin, että laina on liitetty osaksi yhtiövastiketta ja mikäli osake myytäisiin, niin laina seuraisi? Minkä verran olet vapaaehtoisesti asuntonne arvoa kohottanut ja minkä verran kyseessä ovat kymmenen vuoden aikana taloyhtiön osakkaiden enemmistön päätösten peruteella tehdyt korvaukset, sen tiedät vain sinä.
Kahta perinnönjakoa nyt sitten ilmeisesti odottelet. Isäsi peritte tasapuolisesti, jos ei siis ole edes osakkaana asunnossanne. Kyllä sieltä riihikuivaa tulee, kun vaan jaksat odottaa! Periaatteessa soisin, että äitisi saisi tehdä omaisuudellaan mitä parhaaksi ja oikeudenmukaiseksi näkee. Jopa omaksi parhaakseen!
Ei-ahneeksi ihmiseksi olet hämmästyttävän hanakka perimysoikeuttasi puolustamaan ja äitisi elämää säätelemään. Perimisoikeuteesi vedoten :).
Olet myös ei-ahneeksi ihmiseksi hämmästyttävän hyvin selvillä äitisi asunnon "oikeasta" arvosta ja "lahjaveroista", joita oletat verotoimiston ilmoituksesi jälkeen määräävän.
Oletko myös selvillä mikä valtava hinnnanero on mikäli kiinteistö/osake myydään suoraan ilman välikäsiä ja -kuluja. Veljesi ja äiti suunnitelmana on hyvinkin voinut olla, että hienolta ihmiseltä kuullostava veljesi olisi antanut äitisi asua siivellään samalla tavalla kuin sinunkin, asumiskulujen arvolla. Hän voi olla henkilö, joka toivoo äidillesi pitkää ikää.
En pidä kaltaisistasi ihmisistä.
Post scriptum viestinä vielä edelliseen.
Jakamatonta kuolinpesää ei siis ole olemassa?
Viestiäsi vielä uudelleen luettuani oletan, että silloin vuosina 1996-2004 maksoitte mummonne varoista ne asuntona käyttämääsi osakkeeseen kohdistuneet yhtiövastikkeet, sähkö- ja vesimaksut sun muut. Jos ei ylijääneestä eläkkeen osuudesta niin mahdollisesti tilisäästöistä.
Määkijä vääristää aika pahasti asioita omilla olettamuksillaan. Voi olla että otan asian suoraan puheeksi isäni kanssa ja sanoo mitä sanoo niin siitä voidaan tehdä paperi.
Oma pikkuasuntoni on ollut vuoden ajan asumiskelvoton taloyhtiössä sattuneen laajan vahingon takia. Vahingon aiheuttajaksi ei pystytty osoittamaan ketään (poliisi raportin päätös) joten mistään ei pystynyt hakemaan korvauksia mm. menetetyistä vuokratuloista. Vuoden päivät on ollut persnettoa tämän asunnon suhteen. Tulot 0 ja yhtiövastikkeet juoksee.
Silloin kun mummi kuoli otin vastuun asioiden hoitamisesta. Jouduinkin paneutumaan aika laaja alaisesti perunkirjoitukseen, veroseuraamuksiin, omaisuuden arviointiin yms. Olin kuolinpesässä ainoa jolla oli draivia ajaa asiat siten että säästettiin parinkin sukupolven perintöverot. Veljeni oli enemmän kuin tyytyväinen ja pelkkää hunajaa kanssani asioidessaan. Väkisinkin elämän saatossa joutuu omaksumaan uusia asioita. Ihan pelkästä ahneudesta ei ole kysymys, lähinnä maalaisjärjen käytöstä ja asioiden hoitamisesta niin kuin järkevät ihmiset asiansa hoitavat.
Nixun juridista näkökulmaa haluaisin kuulla jos tähän asiaan on mitään uutta lisättävää. Muutakin kuin että olen ahne puupää.
Mitä olen maksanut yhtiövastikkeen lisäksi on suhteellisen helppo todentaa. Isäni on asunut koko aikuis elämänsä yhtiövastikkeen hinnalla hänen vanhempiensa aikoinaan ostamassa ja omistamassa asunnossa joka siis kuuluu samaan jakamattomaan kuolinpesään. Samat omistussuhteet, 50-25-25.
Tämä ei ole mikään treffi palsta jossa mietitään tykkäämisiä. Vaan laki palsta jossa mietitään mitä laki sanoo.
Tämä mikään lakipalsta ole!
Tämä on maankuulu suomi24 palsta! ... ja sen Perintö ja testamentti -keskusteluosio. Turha täältä on odottaa lakiteknisiä neuvoja, jos ei ole itse valmis antamaan pohjatietoja. Tai jos antaa keskenään ristiriitaisia tietoja. Perunkirjoitus on lainkin mukaan suoritettava säädetyssä ajassa. Mummisi (ja jakamattoman? isoisäsi perinnön) peri isäsi, verorasitteineen.
Kerrot tällaista:
-Vuonna 2004 mummi kuoli ja isäni luopui saamastaan perinnöstään kahden lapsensa, eli veljeni ja minun hyväksi.
Kertoisit onko pesä yhä jakamatta. Minkä jakamattoman pesän osakkaana sinä veljinesi voitte olla 50-25-25 -osuuksin.
Naurattaa myös tuo selostuksesi isäsi ikiaikaisesta asumisesta ilmaiseksi. Oman isänsä kuoleman jälkeen (mahdollisesti vuosikymmeniä sitten) on ollut mahdollista pitää SE kuolinpesä jakamattomana tai jakaa se. Isän äidillesi, mummillesi on tuolloin automaattisesti tullut oikeus oman asuntonsa hallinnassaan pitämiseen ja ilmeisesti ovat sopineet isäsi saavan sen toisen asunnon. Aivan eri tilanne kuin sinun ilmaiseksi asumisesi, sinun vanhempasi ovat molemmat elossa!
Asut isäsi perimässä asunnossa, jonka osakekirjaan merkittyjä omistajia et suostu paljastamaan. Toisaalta kerrot isäsi perinnöstä=osakkeesta luopuneen teidän kahden hyväksi, toisaalta kerrot sen olevan mystisesti 50-25-25 jakamattoman pesän hallussa. Mikä se totuus on? Et voi saada vastausta siihen pelkoosi sairaan ahneen veljesi mahdollisuuksista esittää vaatimuksia ennenkuin tiedetään tuo.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla "verosuunnittelullasi", olisi mukavaa lukea jonkun näitten asioitten kanssa tekemisissä olevan selvitys, sillä itselläni on jo aikaa kulunut pesien selvityksistä. Oletan tässä pesän arvon olleen sellainen, että veroja tulisi maksettavaksi.
Erikoista, että mainitset vasta nyt tästä ongelmastasi:
- "Oma pikkuasuntoni on ollut vuoden ajan asumiskelvoton taloyhtiössä sattuneen laajan vahingon takia. Vahingon aiheuttajaksi ei pystytty osoittamaan ketään (poliisi raportin päätös) joten mistään ei pystynyt hakemaan korvauksia mm. menetetyistä vuokratuloista. Vuoden päivät on ollut persnettoa tämän asunnon suhteen. Tulot 0 ja yhtiövastikkeet juoksee."
Ottakaas nyt kantaa taloyhtiöiden puheenjohtajat ja vakuutuksista tietävät. Minä en tätä uutta tietoa ollenkaan ymmärrä.
Laajasta vahingosta eli useampaa osaketta koskevasta kysymys.
Joooooo1 voisi reilusti kertoa mikä vahinko asuntoasi on kohdannut, ettei tarvitsisi arpoa: kaasuvuoto?, tulipalo?, vesivahinko? vuokralainen :)? Miten yhtiö on päättänyt edetä asiassa, vai onko tää talo jäänyt autioksi? Yhtiöllähän on oltava jotakin vakuutuksia.
>>Kerrot tällaista:
-Vuonna 2004 mummi kuoli ja isäni luopui saamastaan perinnöstään kahden lapsensa, eli veljeni ja minun hyväksi.
Kertoisit onko pesä yhä jakamatta. Minkä jakamattoman pesän osakkaana sinä veljinesi voitte olla 50-25-25 -osuuksin.
Eli isäni peri vanhempiensa omaisuudesta isänsä kuollessa 50%, kuolinpesä pidettiin jakamattomana isän äidin toivomuksesta. Isä on ainoa lapsi. Kun mummi kuoli isäni peri loput 50 % josta luopui siis meidän kahden lapsensa eduksi. Eli tästä kuolinpesästä isä omistaa 50 %, jonka siis aikoinaan peri isältään ja veljeni ja minä kummatkin 25 %.
Suullisesti sovimme että mitään ei myydä. Mitään muutoksia ei tapahdu isämme tahdon vastaisesti vaan kaikki säilyy ennallaan. Tämä oli ehtona sille että hän luopui perinnöstään lastensa hyväksi. Me lapset maksoimme kummatkin omat perintöveromme. Se oli ehkä vähän moku kun ei tehty hallintaoikeutta isälle, olisi pienentänyt veroja aika lailla. Toisaalta isämme on alko ihmisiä joten parempi turva tuli kun hallintaoikeutta ei tehty,
Kyllä minä niin käsitän että meillä on jakamaton kuolinpesä johon kuuluu mm. kaksi asunto-osaketta. Todennäköisesti voi olla että muutoksia tulee vasta siinä vaiheessa kun yksi meistä kolmesta kuolee. Siinä vaiheessa aletaan tekemään osituksia ja jakoa. Tässä vaiheessa jos veljeni ja minä olemme hengissä olijat niin epäselvyyttä voi tulla miten tulkitaan tämä pitkä aika edullinen asumineni mummin asunnossa. Inhoan riitelyä ja sen takia mielestäni parempi on ottaa asioista selvää ja sopia niistä asioiden ollessa ajankohtaisia.
Olenko ymmärtänyt oikein että asioiden näin ollessa tätä pitkää asumistani kuolinpesän asunnossa ei voida katsoa ennakkoperinnöksi jos isämme kuolee meistä kolmesta ensimmäisenä? Onko jotain seikkoja mitä minun pitäisi tajuta ja huomioida ylipäätään tähän jakamattomaan kuolinpesään liittyen? Olisiko järkevää että isäni jotenkin alkaisi paperilla siirtämään tätä 50 % omistustaan pikkuhiljaa meille lapsille ja vaikkapa lapsenlapsille?
Näyttää sille että jään lapsettomaksi. Nixu, olisiko järkevää että tekisin testamentin perityn omaisuuden suhteen veljeni lapsille? Isovanhemmat ovat halunneet että se mitä on säilyy suvussa. Jos teen testamentin niin kannattaako minun antaa se veljelleni säilytettäväksi vai kenelle?
Nixu, kiitos vastauksistasi! Tästä laki palstasta on tullut suosikki palstani koska täällä on niin hyviä kysymyksiä ja välistä ihan hyviäkin mutu vastauksia. Varma tieto ja perustelu mihin asiat pohjautuvat on se juttu mitä minä haen ja niitä saa asiantuntijalta eli nimimerkiltä nix_nax.
Perintö oli siis tullut siten kuin edellä arvelin, isän molemmilta vanhemmilta.
>>Eli tästä kuolinpesästä isä omistaa 50 %, jonka siis aikoinaan peri isältään ja veljeni ja minä kummatkin 25 %.>Se oli ehkä vähän moku kun ei tehty hallintaoikeutta isälle, olisi pienentänyt veroja aika lailla. Toisaalta isämme on alko ihmisiä joten parempi turva tuli kun
hallintaoikeutta ei tehty>Olenko ymmärtänyt oikein että asioiden näin ollessa tätä pitkää asumistani kuolinpesän asunnossa ei voida katsoa ennakkoperinnöksi jos isämme kuolee meistä kolmesta ensimmäisenä?> Olisiko järkevää että isäni jotenkin alkaisi paperilla siirtämään tätä 50 % omistustaan pikkuhiljaa meille lapsille ja vaikkapa lapsenlapsille?>Jos teen testamentin niin kannattaako minun antaa se veljelleni säilytettäväksi vai kenelle?
Kiitos vastauksestasi! Nyt selveni aika lailla, kyseessä on kaksi kuolinpesää. Hyvä kun selvensit tuon hallintaoikeus asian. Minua on vaivannut että mokasinko tuon asian. Eli jos isämme kuolee meistä kolmesta ensimmäisenä, veljeni ja minä perimme toisen kuolinpesän jossa isämme on ainoana osakkaana.
Olen pitkään miettinyt miten perintöveroja voisi kiertää laillisesti. Onko seuraava hullu ajatus; isämme tekisi testamentin veljeni hyväksi. Testamentti olisi muotoa että haluaa jättää kaiken veljeni lapsille mutta veljelläni olisi hallinta oikeus lastensa perimään omaisuuteen. Verot heillä laskisi puoleen? Minä vaatisin lakiosani eli saisin 1/4 josta maksaisin verot ihan tavalliseen tapaan. Kun minulla ei ole omia lapsia niin vähempikin ehkä minulle riittäisi. Olenhan myös nauttinut tästä asumisesta sellaista etua mitä veljeni ei ole saanut.
>>isämme tekisi testamentin veljeni hyväksi. Testamentti olisi muotoa että haluaa jättää kaiken veljeni lapsille mutta veljelläni olisi hallinta oikeus lastensa perimään omaisuuteen. Verot heillä laskisi puoleen? Minä vaatisin lakiosani eli saisin 1/4 josta maksaisin verot ihan tavalliseen tapaan.
Miten, vai eikö mitenkään, tuo perinnöstä luopuminen näy osakekirjoissa.
Voiko ap siis vaatia osin omistamassaan (25% osuus) asunnossaan asuvalta isältään vuokraa? Mitä tuolla jäljempänä kopsaamassani tarkoitetaan tuolla "ryhtymisellä".
Miten siis ap:n isä perinnöstä luopuneena voisi antaa jotakin, josta ap:n veli voisi vaatia hyvitystä ennakkoperintönä?
Tässä kopsaamani tekstiä:
http://www.llr.fi/artikkelit/muut-aiheet/sukupolven-yli-perimisesta-ja-ennakkoperinnosta/
Myös perittävän kuoleman jälkeen tapahtuvan luopumisen on tapahduttava kirjallisesti. Luopujan tilalle tulevat sijaisperilliset. Jos ensisijainen perillinen haluaa itse välttyä perintöverolta, perinnöstä luopumisen on oltava "puhdas", eli ensisijainen perillinen ei saa lainkaan ryhtyä perintöön tai muutenkaan siitä määrätä. Perunkirjoitukseen voi kyllä osallistua, mutta mistään omaisuusesineestä ei saa määrätä taikka ottaa vastaan omaisuutta. Luopujan osuus siirtyy sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Perittävä voi kyllä rajoittaa luopumisen koskemaan myös koko sukuhaaraa.
>>Miten, vai eikö mitenkään, tuo perinnöstä luopuminen näy osakekirjoissa
Ahneita paskoja on joka oksalla. On se nähty, miten edut kääntyy usein näillä ''hyvää tahtovilla'' selän takana kieroillen ja itselleen etuja kahmien. Minä ainkain olen menettänyt luottamukseni 100 prosenttisesti omaan sisarukseeni.
Hän kun on oikein maininnut, että ei malta odottaa että perisi kaiken!
Selvitä asiat, pidä puolesi äläkä katkerana vingu ja sääli itseäsi täällä netissä. Aikuisen ihmisen elämään kuuluu ottaa vastuu omista asioistaan ja hoitaa ne asianmukaisella tavalla.