Suomi on kulissien takaisessa kielipoliittisessa kriisissä. Kansa ei tutkitusti hyväksy uutta kielilakia eikä pakkoruotsia, mutta tutkimustuloksia ei julkaista.
Nuoriso on valveutunut, ja boikotoi ruotsinopetusta, kiinnittelee julisteita, ja levittää tietoa. Asia yritetään painaa mahdollisimman näkymättömäksi, mutta aina välillä jostain kaikuu pakokauhussa olevan pakkoruotsikiihkoilijan huuto, yhä järjettömämmin haukkuen, solvaten ja leimaten kielivapauden puolustajien kasvavaa massaa. Natsikortti on puhki kulunut ankarassa käytössä, ja sitä on yhä vaikeampi soveltaa, kun "hurrivihaajiksi" pitäisi leimata ihan tavallisia, suvaitsevaisia nuoria, myös ruotsinkielisiä.
Joillekin ainoa kosketus aiheseen pakkoruotsi ovat nämä irvokkaat riekkumiset, joilla sitä yritetään mm. lehdissä puolustella. Näitä vähän väliä lukemaan joutuva alkaa pakostakin miettimään, mistä oikein on kysymys. Miksi tällainen hätä, kun tiedotusvälineetkään eivät kerro mistään kriisistä? Keitä tai mitä vastaan nämä lokaamiset oikein on suunnattu, ja miksi? Onko tässä maassa jotain meneillään? Nämä kysymykset saavat monet kiinnostumaan asioista, ja selvittämään itse, mistä on kysymys. Internet on kovassa käytössä, ja suulliset huhutkin leviävät. Sieltä sun täältä kuulee, että uudet uudesta kielilaista johtuvat kielitaitovaatimukset ovat aiheuttaneet riitoja työpaikoilla. Mitkä ihmeen kielitaitovaatimukset? Mikä ihmeen _uusi_ kielilaki? Miksei siitä ole kerrottu? Arvoitukset nostavat aina tietoisten ja aktiivisten ihmisten määrää. Suomeen on luotu arvoitus, joka koko ajan herättelee uusien ihmisten mielenkiintoa.
Suomi on kielipoliittisessa murroksessa.
Nuoriso on valveutunut, ja boikotoi ruotsinopetusta, kiinnittelee julisteita, ja levittää tietoa. Asia yritetään painaa mahdollisimman näkymättömäksi, mutta aina välillä jostain kaikuu pakokauhussa olevan pakkoruotsikiihkoilijan huuto, yhä järjettömämmin haukkuen, solvaten ja leimaten kielivapauden puolustajien kasvavaa massaa. Natsikortti on puhki kulunut ankarassa käytössä, ja sitä on yhä vaikeampi soveltaa, kun "hurrivihaajiksi" pitäisi leimata ihan tavallisia, suvaitsevaisia nuoria, myös ruotsinkielisiä.
Joillekin ainoa kosketus aiheseen pakkoruotsi ovat nämä irvokkaat riekkumiset, joilla sitä yritetään mm. lehdissä puolustella. Näitä vähän väliä lukemaan joutuva alkaa pakostakin miettimään, mistä oikein on kysymys. Miksi tällainen hätä, kun tiedotusvälineetkään eivät kerro mistään kriisistä? Keitä tai mitä vastaan nämä lokaamiset oikein on suunnattu, ja miksi? Onko tässä maassa jotain meneillään? Nämä kysymykset saavat monet kiinnostumaan asioista, ja selvittämään itse, mistä on kysymys. Internet on kovassa käytössä, ja suulliset huhutkin leviävät. Sieltä sun täältä kuulee, että uudet uudesta kielilaista johtuvat kielitaitovaatimukset ovat aiheuttaneet riitoja työpaikoilla. Mitkä ihmeen kielitaitovaatimukset? Mikä ihmeen _uusi_ kielilaki? Miksei siitä ole kerrottu? Arvoitukset nostavat aina tietoisten ja aktiivisten ihmisten määrää. Suomeen on luotu arvoitus, joka koko ajan herättelee uusien ihmisten mielenkiintoa.
Suomi on kielipoliittisessa murroksessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.