13v kirjailija?

Kysy Leena Lehtolaiselta tai Annamaria Mennolalta. Ovat julkaisseet kirjoja suunnilleen sinun ikäisenäsi.

ikä ei ole este. onnea kirjoittajan urallesi!

Hienoa, että on ikäisiäsiäsi poikia, jotka pitävät kirjoittamisesta.
Muista kuitenkin, että kirjoittaminen on vain osa elämää. Käy koulua, saa hyviä numeroita ja muista elää normaalia nuoren elämää. Siten saat aiheita, mistä kirjoittaa. Suomessa on liikaa kirjailijoita, jotka eivät osaa kirjoittaa kuin omasta navastaan ja kirjoittamisestaan.

Jos sinulla on varakkaat vanhemmat, niin he saattavat ehdottaa sinulle omakustannetta. He jopa saattavat huijata sinut siihen niin, että et edes tiedä kyseessä olevan omakustannekustantamon.
Ole tarkka, älä lähde sellaiseen mukaan. Olen nähnyt, kuinka nuoresta tehdään "kirjailijaa" suurella rahalla.
Et kai halua, että naapurit, kaverit, opettajat ym. joutuvat kokemaan myötähäpeää vuoksesi?

Tsemppiä ja uskoa omaan kirjoittamiseen! Voit ilman muuta tarjota tekstiäsi Otavalle tai muille isoille kustantamoille, mutta muista se, että vain hyvin pieni prosentti päätyy julkaistavaksi. Älä silti lannistu vaikkei heti tärppäisi. Kirjailijalle ei ole oikeaa ikää, voit olla 13 tai 93 aloittaessasi.
Muista, ettei koskaan kannata kirjoittaa miellyttääkseen ketään muita kuin itseäsi.

Kaikki riippuu kielen, rakenteen ja hahmojen luomisen omintakeisuudesta. Nuorella ihmisellä voi olla raikas asenne maailmaan ja kirjallisuuteen, jolloin sinulla on kaikki mahdollisuudet onnistua isollakin kustantajalla.

Omakustanne ei liene ura-ajattelun kannalta erityisen mielekäs.

Itse aloitin kirjan tekemisen 14 vuotiaana. Nyt olen 39 eikä ole vieläkään tärpännyt, eikä välttämättä tärppää. Kannattaa vakavasti pohtia mihin kallisarvoista elämäänsä tuhlaa.

Hei.
Minulla on yleisesti katsottuna sama ongelma. Olen 13v tyttö ja kirjoitan parhaan kaverini kanssa kirjaa. (sivu 100 juuri ylitetty)
Monissa paikoissa lukee, että ikä ei vaikuta kirjan julkaisemiseen, joten epäiltävästi se ei sitten ole este. Toki isot julkaisijat voivat pitää lasten kirjoittaman kirjan julkaisemista huonona ideana, eivätkä siksi julkaise sitä. Itse minä olen sitä mieltä, että jos jollain on mielikuvitusta, niin lapsilla. Osataanhan me kuvitella kaikkea pelottavaa sinne sängynkin alle. Pienistä hiiristä valtaviin tappajanorsuihin, jotka eivät sängyn alle edes mahdu. Silti se norsu on siellä.
Älä lannistu jos ei heti tärppää. Voi olla, että jotkut valittavat, että ovat 14-vuotiaina yrittäneet julkaista kirjan ja ovat nyt jo 30-50 vuotiaita, mutta se ei jostain syystä onnistu. Saataa olla että heidän kirjansa eivät ole tarpeeksi mielenkiintoisia, esimerkiksi vaikka otavan mielestä. Vaikka joku yrittää aina lannistaa, ja sanoo, että tuhlaat vaan elämääsi, niin älä välitä. Minä en ymmärrä sitä asennetta. Jos kirjoittaa tunnin illassa, vaikka neljä tai jos on nopea, niin ehkä kuusi sivua. Siitä se lähtee eikä elämää kulu mitenkään 'hukkaan'. Hyviä mielikuvitusretkiä.
Ps. Jos kirjasi on fantasia, muista tehdä kaikkea yliluonnollista sinne kirjaan. Jos joku tuntuu mahdottomalta, niin suunnitele sitä pikkuhiljaa. Hitaasti hyvä tulee.

Heh. Olet niin nuori, ettei vielä kannata lähetellä käsikirjoituksia kustantajalle. Kirjoittaa toki kannattaa.

Kerro toki mikä estää? En ymmärrä miksi kaikki yrittävät aina lannistaa sellaisia asioita, mitä joku nuori haluaa tehdä...
Voi olla, että nuoria kannattaa varoittaa siitä, että se ei välttämättä heti tai koskaan tule onnistumaan mutta hiton hyvä kysymys:


Mikä naurattaa?

Se, että lapsi yrittää tehdä jotain suurta vai se, että kirjoittaminen on nössöille ja lapsellisille ihmisille? Kerro toki

Toivottavasti saat kirjasi läpi! Ja kun se teksti on oikeiden kirjojen kansissa, vieppä se äitisi eteen ja sano "lukaiseppa tämä."

On mukavaa, että nuoria yritetään auttaa ja 'kasvattaa' tulevia haasteita vastaan mutta en edelleenkään ymmärrä 'aikaista' ukkoa, joka nauraa. Olisi hirveän kiva tietää että mikä häntä naurattaa?

Miten sinä oikeasti kestit sen, ettei kukaan halunnut lukea sinun tekstejäsi?
Tai miten sinä pystyit antamaan sen äidillesi? Minä kuolisin häpeästä... Miten srn tekstin voi lähettää kustantajalle?

vai että 13 "kirjailija" .... no jooo... kunhan nyt varttuisit aikuiseksi ja saisit kokemusta, josta kirjoittaa.... noo jooo

Kyllä. 13-vuotias voi kirjoittaa kirjan. Ja kyllä, 13-vuotias voi lähettää käsiksen kustantamolle. But that was just the easy part. Todellinen työ alkaa siinä vaiheessa, kun kustantamoilta tulee hylsyjä hylsyjen perään ja tuntuu, ettei oma kirjoittaminen vain suju. Eli - kuka vain voi kirjoittaa. Mutta kuka tahansa ei voi olla kirjailija.

Sinä et tarvitse edes vanhempiesi lupaa koko käsiksen lähettämiseen, eikä sinun tarvitse kirjoittaa saatekirjeeseen ikääsi. Tosin asiaa hankaloittaa vähän se, että jos ikä löytyy jostain netistä (niin kuin valitettavasti minulla, kiitos paikallislehden...), kustannustoimittajat saattavat olla entistä penseämpiä.

Saatekirjeestä vielä... Tee vaikutus. Jos heikkoutta ei pysty kääntämään vahvuudeksi, se pitää piilottaa. Kehu itseäsi. Vähän enemmän kuin olit ajatellut. Kerro joka ikisestä kirjallisuuteen liittyvästä saavutuksesta. Kerro kunnianhimostasi. Ja ole mielenkiintoisen oloinen. Noilla pääsee jo pitkälle.

Kirja-ala on ihan toista kuin kirjoitustyö. Siellä pitää luovia agenttien, kääntäjien - ja niiden kustannustoimittajien - virrassa yrittäen pitää kiinni omista oikeuksista. Tietty se on myös palkitsevaa, varsinkin jos pääsee asiantuntevan kustannustoimittajan hoiviin. Mutta en ihan todella suosittelisi käsiksen lähettämistä vielä pariin vuoteen, koska juridisen puolen jutut ovat niin vaikeaselkoisia, että saatat joutua huijatuksi. Varmista, että saat riittävän provision, pidä oikeudet itselläsi ja vaadi kirjalliset sopimukset. Ja mielellään tarkistuta ne jossain.

Mutta eipä muuta. Onnea luovaan työhön. Toivon sydämeni pohjasta, että saat kirjasi joskus julkaistua.

Ehkä voisit julkaista kirjan omakustanteena? Sitten jaat sitä tutuille ja sukulaisille ja kirjastoihin. Sellaisiakin ihmisiä on olemassa, jotka keräilevät omakustannekirjoja, varmaan heitä kiinnostaisi 13-vuotias esikoiskirjailija.

Täytyy olla tavoite jotta meinaa onnistua XD

Älä ainakaan välitä lannistavista kommenteista. Ikä ei ole mikään este kirjan kirjoittamiselle ja sen julkaisulle. Luultavasti tiedostatkin jo, että mahdollisesti vastauksena kustantamosta voi tulla vain lyhytsanainen hylkäyskirje, mutta mitä sitten? Yhtä hyvin voit saada positiivista palautetta, vaikkei suoraan kustannussopimusta tulisikaan. :) Ja jos pelkästään sitä julkaisua haluaa, niin nykyisin on tosiaan kaikenlaisia omakustannemahdollisuuksia, jos sellaisesta sitten sattuu tykkäämään.

Minusta on hyvä idea kirjoittaa kirja yläasteen aikana, sillä siinä ajassa ehtii hioa teostaan jo mainiosti. Sitä paitsi tärkeintähän on kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa... Ei se ainakaan hukkaan nimittäin mene. Jos nyt ei heti julkaisua tule, niin taitosi ovat kuitenkin koko ajan kehittyneet. :) Ja kaikki palautteet kannattaa tietysti käyttää hyödykseen (esim. äidinkielen opettajalta saadut).

Sivumainintana vielä, että olen kirjoittanut määrätietoisesti alle 10-vuotiaasta asti ja saanut yhden novellin julkaistuksi antologiassa 23-vuotiaana. Siinä suurin kaunokirjallinen saavutukseni 30 ikävuoteen, mutta en ole luopunut unelmastani saada vielä kirja julkaistuksi elämäni aikana.

Neuvoni onkin: kirjoita. Julkaisu tulee sitten aikanaan.

Jaa, keskustelu onkin yli vuoden vanha. No, ehkäpä olet jo saanut tarinasi etenemään hyvän matkaa tähän mennessä. :)

Jaa, keskustelu onkin yli vuoden vanha. No, ehkäpä olet saanut tarinasi etenemään jo hyvän matkaa tähän mennessä. :)

Ikä ei ole este kirjailijaksi ryhtymiselle. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kriteerit käsikirjoituksen julkaisemiselle ovat kaupallisissa kustantamoissa aikalailla samat, olitpa teini, työikäinen tai eläkeläinen. Kustantamot eivät hae "maailman parasta käsikirjoitusta", vaan käsikirjoitusta ja kirjoittajaa, jossa näkevät kaupallista potentiaalia. Mielellään vieläpä pitkälle tulevaisuuteen. Kustantamoiden olemassaolon tarkoitus on sama kuin kaikkien muidenkin kaupallisten toimijoiden, eli tuottaa rahaa omistajilleen.

Siipiään kannattaa kokeilla romaanikäsikirjoituksen ohessa myös novelleilla. Jos pitää esim. spekulatiivisen fiktion kirjoittamisesta, kannattaa osallistua alan kirjoituskilpailuijim ja yrittää saada tekstinsä julkaistuksi jossain spefi-lehdessä (Portti, Spin, Kosmoskynä, Tähtivaeltaja...), sillä jos tilillä on julkaisuja esim. novelliantologioissa tai -lehdissä, on se ehdotonta plussaa tarjotessasi tekstiäsi suoraan kustantamoille. Tosin oman tekstin julkaisu esim. Portissakaan ei ole mikään läpihuutojuttu. Vuosittain toimitukselle tarjotaan 150 - 200 novellia. Palkituksi sekä sitä kautta myös julkaistuksi päätyy n. 12 - 15 tekstiä vuodessa. Muille genreille on omia julkaisukanaviaan ja kirjoituskilpailuitaan.

Ensisijaisen tärkeää aloittelevalle kirjoittajalle on saada omalle tekstilleen REHELLISTÄ palautetta, ja ottaa (asiallinen) palaute tosissaan. Ellei ole valmis kestämään kovaakin aiheellista kritiikkiä, on aivan ehdottomasti väärällä alalla. Teostasi kritisoidaan, ja vieläpä julkisesti, joka tapauksessa viimeistään siinä vaiheessa, jos tekstisi julkaistaan.

Internetissä on esim. osoitteessa www.kirjoittaja.fi verkkosivusto, jolla kuka tahansa voi julkaista novelleja tai vaikkapa osia romaanistaan. Siellä on myös mahdollista saada palautetta teksteilleen. Julkaista voi joko nimimerkillä tai omalla nimellä.

Näitä ajatuksia siltä pohjalta, että muutamia novelleja olen saanut läpi, esim. Porttiin ja antologioihin.

Moips, tiedän että tämä keskustelun on _vanha_ mutta aina saa yrittää :D
Eli, haluaisin kirjoittaa kirjan, joka päätyisi ihmisten luettavaksi. Tarinani sijoittuu keskiajan tienoille, ja siinä on hieman fantasia. (Ei mitään keijuja, vampyyrejä ym. vaan pieniä, kauniita asioita jotka eivät voi olla mahdollisia.) Tarinassa on jo kymmenen lukua, mutta sivumäärää en tiedä, sillä kirjoitan OneNote:lla (En usko että kirjoitin edes oikein :D ). Mutta tarina on kyllä piiiitkä, eikä vielä edes valmis. Olen luetuttanut keskeneräistä versiota kavereilla ja ssukulaisilla, ja asiallista palautetta olen saanut. Aikamuotoja olen korjannut monen monta kertaa, ja oikeinkirjoitus on miltei täydellinen (hiomista, hiomista.) Olen korjannut myös asioita, mitkä oli kirjoitettu epäselvästi, tai muuten huonosti. Olen itse varsin tyytyväinen kirjoitukseen, mutta en sitten tiedä tykkäävätkö muut sitä :P Tarinoita olen kirjoittanut enemmän tai vähemmän siitä asti kun kynä on pysynyt kädessä, ja sitä ennen kuvittelin asioita päässäni, ja selitin niitä ihmisille. (Heitä ei pätkän vertaa kiinnostanut neljävuotiaan kälätys jostain olemattomasta.) Lukenut olen myös siitä asti kuin siihen opin. Aina kuin kirjoitan, tarinasta tulee yleensä pitkä, ja "selkeä". Haluaisin kirjoittaa kirjan, joka päätyisi kustantamolle, ja ihmisten korjahyllyihin. Tiedän että se ei tule olemaan helppoa, mutta mitään ei voi saada ellei yritä. Mainittakoon, että olen vasta 12, eli varsin nuori vielä, joten kieltävä vastaus kustantamolta voi olla karvas pettymys :D Mutta kieltävästä vastauksesta saan luultavasti vain voimaa jatkaa, ja kirjoittaa paremmin. Ja tiedän myös, että kustantajat etsivät henkilöä, joka kirjoittaa enemmän kuin vain yhden kirjan (, ja jonka kirjat myyvät). Joten nuorten kirjoja ei välttämättä julkaista, jos epäillään että hän "ei jaksa" enempää. Olen miettinyt itse, jatkaisinko sitä, ja aianinen vastaus on kyllä. Tiedän, että kirjoittaminen on se juttu, jota haluan tehdä niin kauan kun elän. Se on vain niin mukavaa, ja oloni muuttuu tyhjäksi ja kevyeksi, kun saan kirjoittaa. Joten mietin vain, että kannattaako minun lähettää jotakin tarinoita kusantajalle, ja kuinka vanhana (En usko että 12 vuotiaan tarinaa pelosta, surusta ja pettymyksestä otetaan kovin tosissaan. Vai?).

Ikä ei ole este, jos tarina on hyvä. Rohkeutta ja tsemppiä!

ei kannata kirjoittaa. On helpompaa ostaa ne valmiina.

Jokainen "oikea" kirjailija on kirjoittanut ensimmäisen teoksen version 12-13 vuotiaana, se vain kuuluu asiaan, jos on kirjailija sielultaan. Ensimmäiset tarinani kirjoitin 9 vuotiaana, 100 sanan raapaleita, myöhemmin kirjoitin pidempiä tarinoita, ainekirjoitukseni saivat opettajat punastelemaan, muttei niitä ääneen luettu, vaikka toistuvasti arvosanat olivat 9 . Tärkeintä on kirjoittaa