Täytyy jakaa vinkki, miten itse pääsin ikävästä eroon. Kirjoitin valehtelematta 12 sivuisen kirjeen hänelle. Meni monta tuntia, kun tein sitä eri päivinä. Kävin kaikki tunteet, tapahtumat ja karikot läpi. En syytellyt. Se oli realistista kuvausta. Sitä oli raskasta kirjoittaa. Välillä itkin. Sitten jatkoin taas. Sitten pari päivää mietin ja haudoin kirjeen pöytälaatikkoon. Lopulta olin valmis ja revin sen.
Miten päästä ikävästä eroon
Toimi minulle:)
9270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi ihmeessä revit sen? Olisit lähettänyt niin toinen olisi ymmärtänyt mitä tunnet.
Nyt hän ei ikinä tiedä mitä ajattelet.
Toiselle olisi tullut mahdollisuus sopia ja pyytää anteeksi jos oli loukannut sinua.
Toivottavasti vielä kirjoitat kirjeen jonka lähetät.
Mukavaa iltaa ja kauniita unia :)
tilanteesta, jossa toinen ei suostu kommunikoimaan, ja toinen ei saa asioita sydämeltään pois. Tuo kirjeen kirjoittaminen voi toimia, kunhan sen tekee myös itselleen rehellisesti, ja samalla niin, että toinenkin voisi sen lukea.
Niin siinä kävi ja mitään ei pystynyt enää korjaamaan. Olisin voinut lähettää sen oikeasti ja toinen olisi voinut sen lukea. Tein sitä monena päivänä. Kun revin sen, tuli tunne, että prosessi on vihdoinkin loppu ja hänellä ei ole valtaa tunteisiini ja hän ei pysty enää loukkaamaan minua millään tavoin.
se voinut kiinnostaa sitä toistakin osapuolta.
Sanattomaksi vetää. Kuka olet?
Kiitos järkevästä vinkistä. Teenkin joku päivä samanlaisen ja poltan vaikka juhannuskokossa. Vuosia jo tässä sonnassa rypenyt että pikkuhiljaa riittääs.
Jos mun "hän" olis tehnyt tuollaisen kirjeen, eikä saisi suutaan auki, en ikinä antaisi anteeksi sitä.
Tuo kirjeen ns.erokirjeen kirjoittaminen ja lähettämättä jättäminen on osa paranemisprosessia, jos toisen kanssa ei ole keskusteluyhteyttä. Se on ehkä ainoa keino selvittää itselle asioita ja rehellisesti kohdata kaikki. Valitettavasti näin minunkin kohdallani on asiat. Toisella on jo ns.uusi elämä ja suhde. Elämä on niin kovin kummallinen, tuo eteen asioita, joita et olisi toivonut kenellekään. Tämä on reiluudesta kaukana. Raakaa ja julmaa, mutta näin se menee toisilla...en ole vielä pystynyt sitä kirjettä aloittamaan.
Tuo on ihan vanha psykologien neuvo: kirjoittaa esim. vihakirje, purkaa siihen ajatuksensa ja sitten polttaa se. Psykologit eivät neuvo lähettämään kirjettä asianosaiselle vaan tarkoitus on että kirjoittaja pääsee purkamaan tunteensa ja jättämään ne taakseen sitten. Olen miettinyt saman tekemistä mutta luulen että prosessi olisi liian raskas. En edes halua miettiä sitä pahan määrää mitä jouduin kokemaan.