... sinuun. Ja uskon, etten ole tunteineni yksin. Minä olen hermostunut, sinä olet hermostunut. Välttelen sinua, mutta silti hakeudun luoksesi. Kun kohtaamme, haluan vain karata paikalta.
Anna anteeksi tämä.
Sinä tiedät miksi. Olemme vain inhimillisiä ihmisiä tunteinemme, kummallisine haluinemme. Minä tiedän salaisuutesi ja uskon, että tiedät sen. Ymmärrän sinua enemmän kuin voisit uskoa. En vain tunne vetoa sinuun, mutta ennenkaikkea ihailen sinua ihmisenä.
Anna anteeksi tämä.
Sinä tiedät miksi. Olemme vain inhimillisiä ihmisiä tunteinemme, kummallisine haluinemme. Minä tiedän salaisuutesi ja uskon, että tiedät sen. Ymmärrän sinua enemmän kuin voisit uskoa. En vain tunne vetoa sinuun, mutta ennenkaikkea ihailen sinua ihmisenä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
salaisuus?
Sittenhän kaikki on hyvin.
Jos olisit hän (tuskin olet, mutta kuitenkin): Et todellakaan ole tunteinesi yksin. Hermostuneisuus paistaa meistä molemmista läpi, jopa silmiin katsominen tuntuu toisinaan ylivoimaiselta. Silti joka kerran, kun katseemme kohtaavat, viivymme toistemme katseissa hetken liian kauan. Joka ikinen kerta.
Kun et ole läsnä, ikävöin niin että sattuu. Kun olet lähellä, koen järkyttävää pakokauhua. Haluaisin sanoa jotain kaunista, mutta jokin pidättelee minua. Sen sijaan puhun outoja ja sekoilen tekemisissäni. Olen oikeasti ihan normaali.
Salaisuus...ei minulla ole salaisuuksia. Se, että en jaa elämääni jokaiselle, on tietoinen valinta. Olen oppinut, että kaikki ihmiset eivät ole niin kuin sinä: rehellisiä ja aitoja. Usko pois, minä arvostan sinua ja luotan sinuun.
Et ole yksin.
Tuttu tunne..
Nyt kuulostaa suorastaan pelottavan tutulta, mutta et sinä kuitenkaan ole Hän. Hän on niitä viimeisiä ihmisiä, jotka tällaisella palstalla vierailisivat.
Ap:n kirjoitus (oletan siis että on mies) sopii omaan tilanteeseeni myös täydellisesti. Juuri nämä tuntemukset koko ajan läsnä ja uskon että hänelläkin. Haluaisin olla normaali hänen lähellään, mutta käyttäydyn kuin idiootti. Ja silti haen koko ajan hänen huomiotaan. Hänkin mielestäni hakeutuu seuraani ja huomiooni, mutta sitten lähellä käyttäytyy ujosti/kylmästi...Voihan tämä olla yksipuolistakin...
Kunpa vihdoin kuulusin tuon etten ole tunteineni yksin jos se totta on ja mulle vaikka sattuisi olemaan tämä, tuskin on mutta saahan sitä haaveilla :)
Saat anteeksi :)
Onhan se myönnettävä että tunteet ovat kummallisia ja me vain inhimillisiä. Toisinaan kohtaamme, toisinaan on pakko vältellä. Kyllä minä uskon että sinä tiedät salaisuuteni, mutta ei se mikään salaisuus ole. Kaikkihan sen tietävät :)
Mutta joo, ehkä en vain pysty ymmärtämään että sinä todellakin ymmärtäisit minua. En olekaan uskonut että voisit tuntea vetoa minuun, mutta kiitos siitä että osaat arvostaa. En olisi uskonut että koskaan olisit voinut ihastua minuun, mutta nytpä se sitten tunnustit. Toivon sinulle aurinkoista kesää.
Vältteleminen on toimintatapana vaarallinen. Toinen voi liian helposti
tulkita sen "oikeaksi" välttelyksi. Minua ärsyttävät miehet,
jotka antavat naiselle koko ajan ristiriitaisia signaaleja ja sitten
ihmettelevät, ettei hommasta tule mitään.
Älä pyydä anteeksi mitään. Se ei auta.
Kaiva mies jostain esille ja tee jotain
välttelyn ja karkailun sijasta. Ja mitä tulee salaisuuksiin,
niin kaikki spekuloinnit ovat vaarallisia. Kysy suoraan
toiselta, miten asiat ovat. Älä usko kuulopuheisiin.
Minäkin olisin voinut kirjoittaa tuon, paisi että tunnen mieletöntä vetoa siihen mieheen, ikinä en ole tarvinnut miestä niinkuin koin tarvitsevani häntä, juuri miehenä.
Minä olisin voinut kirjoittaa monta muutakin tässä ketjussa, mutta en niin tehnyt, tämä on eka vastaus tähän ketjuun.
En osaa ihailla häntä kun en tunne häntä. Olen nähnyt hymyn, katseen ja koko rakkaan olemuksen ja niin helposti rakastuin, eihän se voi rakkautta olla. Pelkkää ihastusta vuosi vuodelta, kunnes kuolen - niin luulen.
Tänne tunteen
Tutulta kuulostaa aloitus, erittäin tutulta.
Onko naisen kirjoittama?
Mikä ihmeen salaisuus? Etkä tunne vetoa, eihän silloin oo mitään. Ihailun voi tunkea sanonko minne...
Olisikohan naiselta naiselle. Itse lähestyn sitä kohtaa, että halut vie voiton..
Sitä samaa, sitä samaa.... m->m.
N¿N todellakin halu alkaa viedä voiton tai oikeammin vetovoima. Vetää puoleensa ku mangneetti enkä jaksa enää tapella vastaan.
Paljastumisen pelossa, en voi kertoa kumpaa merkkiä edustan, enkä kumpaa hän edustaa. Emme ikinä voi saada toisiamme, tiedämme sen molemmat. Siksi on ehkä hyvä, että pakenen. Mutta silti, haluaisin olla lähellä sinua.
Toivoisin, että tämä jännittyneisyys kaikkoaisi väliltämme, että voisimme kohdata toisemme sellaisenaan kuin me olemme. Ei enää käsien tärinää, sanoissa sekoamista ja äänen murtumista.
Haluaisin keskustella kanssasi. Sinulla on niin ihana, miellyttävä ääni. Haluaisin keskustella kanssasi kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Sinussa asuu valtava viisaus, mutta sinulla on myös siksi valtava taakka.
Pakene tai paljastu.
Tunnen itseasiassa ihan samoin. Sovitaan, että se hermoilu loppuu nyt ja tutustutaan toisiimme kavereina.
Ei ole meidän tapauksessa ensimmäinen kerta kummallekaan..
Romanttista lätinää, jolla yrität vaan sanoa, että haluat olla kavereita. Epäilen, että tiedät "salaisuuteni". Aikamoinen elämä (tosin aika monella meillä on, sinullakin varmaan jossain määrin) ja tukku epävarmuutta, siitä se soppa on keitetty.
Kuules, suurin piirtein jokainen nainen haluaa "syvällisen ystävyyssuhteen" eli jonkin näköisen platonisen rakkaussuhteen kanssani, et ole mikään poikkeus. Minulla on helvetin hyvä silmä ihmisille (ainakin naisille) ja en jaksa enää yhtään kaverinaista, en varsinkaan sinuun, johon minulla oli syvempi yhteys. Olisimme luonnepuolella sopineet täydellisesti yhteen, mutta teit valintasi ja saat sitten yrittää "kasvaa ihmisenä" omillasi. Et tajuakaan miten turhauttavaa on jälleen palata naisten pariin, jotka eivät vain yksinkertaisesti tajua minua ja käsittelevät minua kuten peruspenaa.
Olet aloittaja kuvaillut tuntemuksia niin henkisiä kuin fyysisä. Muistan heti näitä tilanteita mihin ne osuvat ja koko tilanteemme miksi emme pääse rannalle karilta.
Olen kuitenkin rohkea ja hakeutuisin juttusille mielitiettyni kanssa.
Jos ihmeellisesti kerrankin osuisi kohdalle sinä, joka tämän aloituksen kirjoitti, niin voisimpa mitenkään kertoa, että minä tässä. Minussa ei ole sellaista puolta, että epäkunnioittaisin tai pelaisin toisen tunteilla tämän tilanteen kustannuksella. Tunteeni ja ajatukseni suhteesi ovat varteenotettavia.
Niin kuin edellä mainitsin olen sellainen, että olisin jo hakeutunut juttusille, eikä ole tapana roikkua palstoilla puraten paikallaan polkevaa tilannetta ja tunteita. Mutta tämä voisi jo sen verran antaa tunnistetta, että tilanteen ja olosuhteen vuoksi yritän kertoa tunteistani katseella. Katseeni on hetkellistä tai välillä jää kiinni sekunneiksi.
Vastaava katseesi on kuin leivänpalasia heittelisi nälkäiselle kerjäläiselle.
voi hemmetti että nousee niskavillat pystyyn näistä "ollaan kavereita"-avauksista ja lupauksista matkan varrella. kaikki ne alkavat, sehän on nähty, jossain vaiheessa käskyttämään ja toivomaan enemmän, salaa tai avoimesti. toivomaan joko yhtä yötä tai peräti suhdetta. vaikka kuinka on päästy sopuun siitä että vain kavereita ollaan, vain ystävyyttä vaalitaan. sinänsä ei mitenkään "vain", koska ystävyys ON kestävämpää ja arvokkaampaa kuin epävarmat seukkaussuhteet. mutta siis, paria poikkeusta lukuunottamatta oon nähnyt, ettei vastakkaisten sukuouolten kaveruudesta mitään tuu. ja aina se on mies joka tahtoo enemmän. joskus vsikka olis naimisissakin tai muuten vain varattu. se siitä platonisuudesta.. :)
Järki ei voita vieläkään. Olisi kuin leikkisimme hippaa. En enää ole uskaltanut katsoa sinuun liian kauan, se olisi vaarallinen tie. Me emme voi saada toisiamme, välillämme on liian monta estettä. Pelaamme vaarallista peliä, emme saa paljastua. Mutta en osaa lopettaa tätä peliä, aina teen siirron ja odotan sinun siirtoasi - ja se tapahtuu. Minä janoan sinua, järjen ääntä en pysty kuuntelemaan. Joten siis etenen vähä vähältä kohden katastrofia. Jos koskaan raja ylittyy, niin monet asiat muuttuvat pysyvästi.
Mutta niin vain haluaisin kietoa käteni sinun ympäri ja suudella hellästi. Edes sen yhden kerran. Edes yhden.
Järki, huhuu. Tämä on kuin haluaisin ampua omaan jalkaan - konekiväärillä. Mutta kun niin kovin haluan ...
Ikävöin sinua niin! Voin jopa tuntea suudelmasi kihelmöintinä huulillani. Katseemme kohdatessa tuntuu kuin katsoisin suoraan sisimpääsi ja sinä minun. Niin kaunista, mutta samalla niin pelottavaa. Voisin jäädä kiinni katseeseesi, niin helposti, ikuisiksi ajoiksi. Haluaisin painautua syliisi ja tuntea käsivartesi ympärilläni. Entä jos koskettaisinkin sinua, pääsisinkö enää koskaan irti? Haluasinko edes irrota, ikinä?
Meilläkin on "esteitä", minulle ne on vain hidasteita. Olen vapaa ja jos annat meille tilaisuuden, niin voi sitä intohimoa. En pelaa mitään peliä, vaan tunteeni ovat aitoja ja tiedät sen.
Voi hyvänen aika ap. Jos kirjoitat mieheltä naiselle niin tämä on aivan kuin hän meistä (ainakin haaveissani) ajattelisi...Tuo hippa sopii tilanteeseemme niin hyvin. Kumpikaan ei pysty lähestymään toista kuten haluaisimme, niinpä koitamme hivuttautua lähemmäs "harrastuksemme" varjolla...tilanne etenee hitaasti mutta varmasti. Usko että kaikista esteistä huolimatta todella haluun sun syleilyyn ja suudella ihanasti...
Tuttu tunne :-). Olin väärään ihmiseen aina ihastunut ,koska varattuja ja useampia onkin heteroita. Olin vähän kauan sitten melko pahasti ihastunut nuorempaa naiselle. Olin pakko päästänyt irti hänestä ja pääsin yli. Lakkasin ihastumasta toistaiseksi etten ihastuisi juuri ketään. Tottakai ihastuminen on ihanaa. Hymy on vastustamattomia yleensä. Elämä jatkuu ja jatkan elämääni sinkkuteeni. Mielummin otan elää yksikseni ilman ongelmia. En itse tiedä enää ,että haluaisinko edes parisuhteeseen. Halusin vain vapaa sielua toistaiseksi. Vaikka toinen olisi ihastunut minuun ja en jää ottaa selvä :-). Tsemppiä sinullekin ja kaikille. Voi ehkä joskus vaikea saada tai väärästä ihmisestä. En kovin nuori enää ,mutta hällä väliä kun nuorekkaan näköisenä yhä. Toivoisin niin ,että teillekin tuo onnea :-).