Olen valmistumassa yliopistosta ja haen uuteen kouluun syksyksi. En ole oikeastaan työkykyinen ja tarvitsisin kesälle rahaa. En tiedä mitään syytä, miksi saisin sairaslomaa, mutta en yksinkertaisesti voi mennä töihin koska olen niin laitostunut olemattomien opiskelujen vuoksi. Aiemmat kesät olen elänyt pitkälti lainarahalla. Haluaisin terapiaan, jossa voisin selvittää asioitani työkykyisyyden suhteen.
Minulla ei ole siis yhtään rahaa kesäkuun alun jälkeen ja nykyiselläänkin menee koko opintotuki ja vähän ylikin vuokraan. Elän siis käytännössä lainalla ja olen elänyt koko kuluneen lukuvuoden. Asun opiskelijasäätiön kämpässä, enkä halua muuttaa kadulle kun todennäköisesti jatkan opintoja syksyllä.
Mistä minun kannattaa kysyä rahaa? Saako kelasta, sossusta, mistä ja mitä tukea?
Minulla ei ole siis yhtään rahaa kesäkuun alun jälkeen ja nykyiselläänkin menee koko opintotuki ja vähän ylikin vuokraan. Elän siis käytännössä lainalla ja olen elänyt koko kuluneen lukuvuoden. Asun opiskelijasäätiön kämpässä, enkä halua muuttaa kadulle kun todennäköisesti jatkan opintoja syksyllä.
Mistä minun kannattaa kysyä rahaa? Saako kelasta, sossusta, mistä ja mitä tukea?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Miksiköhän tätä on miinustettu? Eikö saa pyytää apua? Mistä siis rahaa?
"Olen valmistumassa yliopistosta ja haen uuteen kouluun syksyksi. En ole oikeastaan työkykyinen ja tarvitsisin kesälle rahaa."
Ensimmäiseksi jätät hakematta sinne uuteen kouluun ja haet kuntoutukseen tai sairaseläkkeelle, jos et ole työkykyinen. On älytöntä resurssien tuhlaamista, niin omien kuin yhteiskunnan, roikkua kouluissa turhaan. Lisäksi vaikeutat vain omaa tilannettasi ylläpitämällä opiskelijastatusta.
Toiseksi menet sossuun ja haet sieltä perustoimeentulon siksi ajaksi että eläkeasiasi selviävät. Ei siinä muuta vaihtoehtoa ole. Ja jos tähän ajatukseen ensimmäinen selkäytimestä lähtevä reaktiosi on " siis enhän mä nyt eläkkeelle kun mä haluun vielä opiskella", niin unohda koko juttu ja lopeta valittaminen.
Siis what? Voinhan käydä kuntoutuksessa ja terapiassa koulun ohessa. Opiskelu sitäpaitsi on kuntoutusta. Jos menen opiskelemaan unelma-ammattiani, niin enkö niin pääse mahdollisimman nopeasti "yhteiskuntaa hyödyttäväksi" kansalaiseksi? Mitään välivuosia en halua pitää, ikää on jo sen verran.
En roiku kouluissa turhaan. Tuleva ala on kutsumukseni. Jostain vain pitää lähteä liikkeelle. Tarvitsen vain aktivointia siihen suuntaan, mihin haluan mennä, en ole mikään invalidi.
Eläkeasiat? On kieltämättä käynyt mielessä eläke tässä vuosien varrella, mutta haluan tehdä sitä miksi olen menossa opiskelemaan, joten näin on parempi.
Eli edelleen, mistä kannattaa lähteä liikkeelle rahan hakemisessa?
Oletko etsitnyt unelma-alaltasi kesätöitä?
Mutta aloittajahan on työkyvytön. Paitsi tietenkin sitten kun keijukaiset tulevat ripottelemaan taikapölyään unelma-ammatin muodossa, jolloin kaikki vaivat katoavat. Tosin sitten kun käykin ilmi, ettei unelma-ammattikaan ole niin hirveän kivaa ja keijukaispöly haihtuu, niin työkykykin taas katoaa...
Jos kerran olet juuri yliopistosta valmistumassa, näkisin järkeväksi hakeutua alasi töihin pikimmiten. Mitään uuden opiskelun aloittamista ei ole syytä edes harkita, jos et ole työkykyinenkään. Työkyvytön ei pysty opiskelemaan ja käymään terapiassa sun muuta.
Viimeinen hätävara saada rahaa hengissä pysymiseen on sossu. Seurakuntien diakonitkin voivat auttaa hiukan tilapäisesti äkillisessä hädässä.
Sairausloman mahdollisen tarpeen ratkaisee lääkäri.
Mutta siis uudesta opiskelusta nyt tosiaan olisi syytä luopua tällä erää. Opiskelu on kallista terapiaa. Ensin muut asiat kuntoon, sitten taas opiskelet, jos se jotain hyödyttää.
älä neuvo huonoja vihjeitä sille.
Käske sen ryhdistäytyä ja teemänä töitä, kestämään sisukkaasti sen alkuvitutuksen ja painaa töissä vaikka Hesburgerissa pienellä palkalla.
Jos on noin heikko kuin alkuperäinen, ni ei se kyllä ajtkossakaan missään haastavissa ja hyväpalkkaisissa duuneissä pärjää.
Mä toivon että menettääkin asuntonsa ja asuu toisten nurkissa niin kauan kuin alkaa tekee töitä - vidun yliopisto keikari.
Otappa Pelle haaste vastaan !
oothan sä aloittaja laitskapatska....kun tuotsta sanasta otetaan vielä T-kirjaimet pois.
Aika jännää että nykyään "keksitään" olemattomia tauteja ja syitä olla menemättä töihin. Kyllähän jokaista työnteko ja sen aloittaminen jännittää, saa kärsiä ja on vihamielisiä asiakkaita, voi joutua naurunalaiseksi työpaikalla - MUTTA NE KAIKKI ON KESTETTÄVÄ !
Ja yliopistotutkinto - pah ! Tästä näkee että viimestään nykkyisin yksi korkeakoulututkinto ei takaa ihmisen laatua - kiitos eläväsät esimerkistäsi.
Kerroppas mitä muuta olet pystynyt laittamaan itsestäsi likoon, koska venytit itseäsi äärimmilleen ? Esimerkiksi armeija, tai sun kuntotestien tulokset ? Miten kirjoitit laajan matematiikan ?
Kyllä mä tekisin KOSVASTI sen eteen töitä että sun tyyppisiltä ihmisiltä katkaistais ensinnäkin tuet, ja mahdolliset lainat ohjattaisiin ottamaan tekstiviesit vipein, vähintään 40% vuosikorolla.
TOinen vaihtoehto on sulla YliopistoLellikki että menen töihin. puret hammasta yhteen ja muunnat "sen laitostuneen minäsi" väkisin siihen muottiin että yrität tehdä fyysistä työtö raksalal tai siivojaan tai kaupan kassalla.
Ei se mitään jso elimistösi prakaa, jos välillä pyörryt - työ kaverit nostaa sut ylös, jos nenästäs vuotaa stressin takia verta - pyyhit nenäliinaan. Jso tulee paniikki, niin kärist nahoissa ==> MUTTA SÄ KASVAT IHMISEKSI VÄHITELLEN !
Ymmärrät itsekin miten heikkoja heiveröinen olet, koita keksiä töitä millä ANSAITSET oman elämisesi, vaikka et ikinä saiskaan koulutusta vastaavaa työtä...
Vitttu mua hävettää sun kaltaiset lusmut....jos mies oelt, toivon että et ikinä saa pimpsaa koskaan keltään naiselta,tai jos saat ni joku muu todellinen mies panee sun muijaas...
Ota haaste vastaan Pelle !
Taitaa olla aika kateellista porukkaa täällä trollaamassa. Onneksi tämä ei edusta kuin pientä osaa katkeria elämäänsä tyytymättömiä tyyppejä, muuten menis usko tähän maailmaan kyllä nopeasti...
En mä mitään tollasta pelkää mitä sanoit. Olen ollut viime kesänä ja opiskelujen ohella osa-aikatöissä ja aikoinaan tehny 16 tuntista päivää fyysistä työtä enemmän kun laki sallii. Tällä hetkellä ei vaan ole sellainen tilanne.
Kyllä aivan hyvin voi käydä opiskelujen ohella terapiassa. Mistä siis toimeentulo kesäksi? Onko sossu nyt ainut vaihtoehto sitten?
Jos valmistut yliopistosta nyt toukokuussa, ilmoittaudu työttömäksi ja hae työmarkkinatukea. Tuskin sossu maksaa ennenkuin olet hakenut työmarkkinatukea ja asumistukea. Voit kysellä kelasta niitä terapiamahdollisuuksia. Sossussa voit keskustella kaikennäköisiä sen perusteella mitä työkkärissä ja kelassa on puhuttu.
Sosiaalitoimistosta saat tukea niin, että kohtuullisten asumis- ja terveydenhoitomenojen jälkeen käteen jää n. 480€ / kk. Laita hakemus heti vireille ja toimita kaikki tarvittavat liitteet, ainakin tiliotteet 2 edelliseltä kuulta (voi tulostaa itse verkkopankista), vuokrasopimus (kopio), viimeisin verotodistus.
Voimia.
Kiitos vastauksista. Tuo vaikuttaa olevan paljon enemmän kuin opintotukikin. Asun aika edullisesti. Täytyypä pistää hakemus.
Byro: valmistun vasta aikaisintaan kesäkuun lopulla, niin en tiedä miten menee työmarkkinatuen ja asumistuen kanssa. Tietysti asia kannattaa kelasta selvittää. Terapia-asiat hoidetaan todennäköisesti yliopistoterveydenhuollossa.
Työ on hyvää terapiaa.
Työstä saa palkkaa=rahaa.
Eipä ole ollut mitään selvitettävää terapiassa työkykyisyyden suhteen eikä ole tarvinnut keksiä sairauksia. En ole kehdannut elää yhteiskunnan (muitten) siivellä.
Olen ottanut mitä työtä vaan.
Että työssäkäyvien pitäisi maksaa kalliit terapiat niille, jotka "haluavat selvittää asioitaan työkykyisyyden suhteen" ? Naurattaa, ei mahda mitään.
Miten olet ehtinyt "laitostua olemattomien opiskelujen vuoksi" ?
Et ole siis käynyt yliopistolla juuri ollenkaan ?
"Mistä minun kannattaa kysyä rahaa? Saako kelasta, sossusta, mistä ja mitä tukea?"
Voiko olla noin pihalla elämän tosiasioista? Sinähän olet juuri valmistumassa. Menet töihin, siitä saa rahaa. Jos oman alan työpaikka ei heti aukea, menet ensi hätään vaikka Hesburgeriin, niin tai lehtiä ja mainoksia jakamaan. Siinä on sitäpaitsi terapia ja kuntoutus samassa, selviää se työkyky nopeasti ja varmasti.
Jos sitä työkykyä ei sitten olisi, niin turha on panostaa enempään koulutukseen.
Minulla ei ole ongelmaa ottaa tukia tai elää yhteiskunnan siivellä, sitähän opiskelukin käytännössä on. Haluan kyllä auttaa ihmisiä ja antaa itsestäni, että mistään sisäsyntyisestä evvk-en halua tehdä mitään mentaliteetista ei ole kyse. Se, mitä aion elämässäni tehdä olkoon panokseni tälle maailmalle. Se vain ottaa hetken päästä siihen pisteeseen.
Työ voi olla hyvää terapiaa, mutta jos ei ole työkykyinen, niin minkäs teet. Vähän kuin töihin päästäkseen pitää olla työkokemusta, mutta miten saat työkokemusta, jos et pääse töihin kun ei ole työkokemusta. Jos pääsen joihinkin osa-aikaisiin töihin niin varmaankin menen, mutta tarvitsen silti tukia alkukesälle kun vielä opiskelen ja opintotuet loppuvat.
Olen siis laitostunut, koska tutkintoni roikkuu parista hassusta kurssista, joita voin käydä vasta nyt. Olin kyllä viime kesänä ja syksyllä opintojen ohella puoli vuotta osa-aikatöissä. Tämän vuoden puolella ei ole ollut koulua melkein ollenkaan. Tarvitsen vain aktivoitumista ja rahallista tukea sille ajalle että pääsen ylös suostani. Ja haen aivan joka tapauksessa sinne kouluun, välivuosia en enää halua.
Rahattomuuden pitäis aktiovoida töihin yleensä.
Suomekin maassa miljoonat ihmiset esimerkiksi 50-luvulta alkaen ihan tähän päivään asti ovat saaneet työtä ilman kokemusta.
Sinä etsit tekosyitä ?
Kaikille työn tekeminen ei ole automaattista. Sosiaalistaminen puuttuu. Aina ei saa töitä vaikka haluaisikin.
Ihminen ei ole työkyvytön jos pystyy kävelemään , kirjoittamaan ja puhumaan.