Miksi ihmeessä kevät saa pään aina näin pyörälle??
Olen jostakin käsittämättömästä syystä täysin hullaantunut ja ihastunut mieheen, johon en missään nimessä voi koskaan luoda suhdetta. Ja tilannetta pahentaa se, etten pääse kyseistä ihmistä karkuun edes töissä.
Koska tämä oikein menee ohi? Ärsyttävää, että ajatukset pyörii vain yhden ihmisen ympärillä ja jopa unissakin jo ukko seikkailee...
Help!!!
Olen jostakin käsittämättömästä syystä täysin hullaantunut ja ihastunut mieheen, johon en missään nimessä voi koskaan luoda suhdetta. Ja tilannetta pahentaa se, etten pääse kyseistä ihmistä karkuun edes töissä.
Koska tämä oikein menee ohi? Ärsyttävää, että ajatukset pyörii vain yhden ihmisen ympärillä ja jopa unissakin jo ukko seikkailee...
Help!!!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kaiken ajan voit keskittyä virkkaamiseen, ompeluiden suunnitteluun ja valmiiden tuotteiden nettimyynnin valmisteluun. Tai johonkin. Kun et suostu ajattelemaan häntä, kyllä hän unohtuu pikkuhiljaa. Jos kevättä on rinnassa, voit etsiä toisen sellaisen, jonka voit saada ja keskittää kaiken itsestäsi häneen. Kyllä ne ukot unohtuu, ja mikä parasta - niitä tulee (joka vuosi) lisää ;)
Tai sitten, kysyt rohkeasti että mites... Jos tulee pakit niin tunteesi kyllä aika nopeasti himmenee. Mutta jos ei tule pakkeja... kannattaa olla rehellinen itselle ja muille ja miettiä että haluaako oikeasti suhdetta.
Ei kyllä virkkuukoukku pysy kädessä, joten jätän sen sellaisille jotka sen taitaa..
Joka kevät ei tule uutta ihastusta, olen ihminen joka viihtyy hyvin omissa oloissa, olen viihtynyt jo vuosia. Ja nyt tämä tunne raastaa sisintä kuin mattoveitsi, siivu kerrallaan...
Kyselyt voin unohtaa heti, "ongelmani" on jo naimisissa ja perheellinen. Ja siltikään mikään järjen ääni ei nyt vain puhuttele..
En halua etsiä ketään muuta, en halua korviketta toiselle. Miksi ihmeessä lähtisin suhteeseen, jossa en ole 100% mukana? En ainakaan varmuuden vuoksi, josko vaikka sattuisin tykästymään johonkin toiseen... Varaihmiseen. Ei ole mun juttu.
Ja toiseksi... Töissä ei sovi virkata... Vaan siellä ollaan juuri niitä ihmisiä varten.. Palvelemassa.
Jos kokeilisit virkkaamisen sijasta vaikka ompelemista tai askartelua.
Oikeesti, oletko tehnyt kaiken mitä voit asian selvittämiseksi? Unohdetaan nyt kaikki jos, mut kun, mitä jos ym. vaihtoehdot. Puhuminen on joskus ihan hyvä vaihtoehto. Ajattele, jos joku toinen ajattelee sinusta yhtä kauniisti ja samallalailla, mikä hukkaan heitetty rakkaus kun et tee mitään. Itse ajattelisin, että jos olisin ihastunut ja rakastunut toiseen ihmiseen, mutta toinen ei tunne samoin niin totta helkutissa se tuntuisi pahalta, mutta se ei harmittaisi koska tietäisin että se oli yksipuolista, mutta jos toinenkin tuntisi samalla lailla niin siinä olisi jo enemmän ja sen eteen kannattaisi toimia ja sitä ei saisi hukata. Tais olla vähän sekavasti ilmaistu.
Oletko satavarma että hän naimisissa? Sanoiko hän niin?
Olen 100% varma, että hän on naimissa, työskentelen päivittäin hänen kanssaan ja tunnen taustat hyvin. Joten en voi sekaantua koko ihmiseen millään tasolla.
Säälittävää.. Aloittaja tuli vaan kerjäämään täältä synninpäästöä.. Hän on ihastunut varattuun mieheen ja aikoo rikkoa tämän parisuhteen. Mutta jotta hän ei olisi mikään halpa horo ja perheenrikkoja, ensin pitää tulla Suomi24 palstalle itkemään epätoivoisesti.. Nyyh, olen ihastunut varattuun mieheen, mut siitä hommasta ei todellaka tuu koskaan mitään sillä hän on todellakin varattu ja blaa blaa... Nyt kun horo on täällä palstalla vannonu ettei ala tyrkyttää itteensä tälle miehelle, ni kaikki me tiedetään kuinka tulee käymään.. Maailmassa olis hei ihan VAPAITAKIN miehiä, mikset sä niistä hullaannu?! Ai niin, varattuhan sen pitää olla että pääsee rikkomaan taas yhden parisuhteen ja saa tuntea olevansa kaunis ja haluttu...
Kivan paatuneita ihmiset nyt täällä palstalla. En tiedä edellä olevasta tilanteesta mitään, mutta kerronpa omasta tilanteesta. Oma liittoni päättymässä, ollut huonolla tolalla vuosia. Ihastuminen vain avasi silmiä enemmän. Mitä olisin kaivannut tuossa tilanteessa, edes pientä tukea, lähellä oloa. Sama myös osalle, ei suinkaan kaikille läheisille, tiesitte paremmin mikä olisi hyväksi ja neuvoitte vaikka ette tienneet mikä on koko tilanne ja osin vielä tuomitsitte. Että tänä päivänä en kyllä enää ihmettele miksi niin moni roikkuu ihan kuolleessakin suhteessa. Itse en onneksi välitä siitä mitä muut ihmiset ajattelee.
Hei cmoon! Sulle on tainnut käydä juuri noin.
Mun sympatiat on aloittajan puolella kyllä. Itse sain juuri kuulla, että mies josta olen pitkään ollut palavasti kiinnostunut, on naimisissa. Mies ei itse yli vuoteen ole tuonut asiaa esille millään tavoin, vaan osoittanut kiinnostustaan hävyttömästi. Tyyppi ei itse asiaa minulle myöskään kertonut, vaan fiksuna tyttönä itse selvitin asian.
Aloittajalle: tsemppiä sun kevääseen! Päivä kerrallaan, kyllä se jossain välissä laantuu. Ikäväähän tämä on, mutta minkäs teet :/
Ite käsitän alottajan kirjotuksen niin, että mies ei oo osottanu pienintäkä kiinnostuksen merkkiä, vaan aloittaja on ihastumisen tunteen kanssa yksin.. Eli ei todellaka kannata tyrkyttään itteensä tälle varatulle miehelle. Tai mikäs siinä jos haluaa saada ensin pakit ja sit jatkaa työskentelyä samassa työpaikassa.. Jos on niin masokisti itelleen niin antaa mennä vaan. Muuten kehottaisin unohtamaan miehen ja kiikaroimaan niitä vapaita miehiä. Ps. Ihastuminen ja rakastuminen on kaks eri asiaa......
Aloittajan ominaisuudessa voin sanoa, että tarkoituksenani ei ole hakea synninpäästöjä yhtään mihinkään. Olen aikuinen ihminen ja osaan toimia sen mukaisesti.
En odota täältä löytyvän helpotusta tähän hämmentävään ihastumiseen, vain koitan saada asian käytyä läpi, jotta voin jatkaa elämääni normaalisti.
En todellakaan ajatellut pilata asiakassuhdetta, kertomalla jostakin ihastuksen tunteesta, koska se ei ole sen arvoista.
Miehen tuntemuksista en osaa sanoa yhtään mitään, suhde hänen kanssaan liittyy vain työhön, mutta tietysti vuosien varrella on puhuttu paljon muustakin kuin vain töistä. Sillä aikaansaadaan luottamussuhde. Joka edesauttaa taas työtäni.
ps. Tuntemukseni menee varmasti ajan kanssa ohi, mutta ottaa aikaa, kun ei pääse kohteesta kauemmaksi.
Tsemppiä sulle aloittaja, tiedän miltä tuntuu ja sitä tunnetta ei niin vaan vaihdeta, vaikka haluaisi. Se mitä tunnet ei tee sinusta huonoa ihmistä.
Onko ap tilanne tosiaan sellainen, että toinen ei ole ilmaissut sinulle minkäänlaista kiinnostumisen merkkiä? Teillä ei ole ollut minkäänlaista katsepeliä, viestittelyä tms.
Työpaikkasuhteista olen samaa mieltä, että hankaluuksia aiheuttavat. Mutta mikä ihme asiakassuhde?
-kyllä se on vähän sillä lailla että pitäisi ottaa käyttöön järeämmät aseet, ei tästä muuten selvitä, yhteis kunta kusettaa köyhiä-ja moraali on aivan rappiolla, millään ei ole enää mitään väliä
Kerro tuo sama hänelle,ni varmaan asioihin ja ajatuksiin tulee muutos.