"Kaikella tiedolla on kolme vaihetta: ensin sitä pilkataan; toiseksi sitä vastustetaan raivokkaasti; ja kolmanneksi se hyväksytään itsestäänselvyytenä." - Arthur Schopenhauer.
"Uskokaa niitä jotka etsivät totuutta, epäilkää niitä jotka ovat sen löytäneet." - André Gide.
"It is error alone which needs the support of government. Truth can stand by itself." - Thomas Jefferson, Notes on Virginia.
Was wir wissen ist ein Tropfen. Was wir nicht wissen ist ein Ozean. - Newton
- "Miksi silmiini sattuu?"
- "Et ole käyttänyt niitä koskaan" - Matrix -elokuva 1999.
INTERNET on kuin onkin kaiken markkinoinnin ja kaupankäynnin ohella oiva tietolähde. Mutta yksi sieltä puuttuu: suomenkielisiä sivuja, jotka tarttuvat kriittisesti "skeptismin" käsitteeseen, skeptikkojen toimintaan, sanomisiin tai kirjoituksiin, on melko turha etsiä. Niitä sivuja ei ole kuin pari. Kokoamani valikoima englannin kielellä osoittaa, että linkkejä on runsaasti, niinkuin pitääkin. Suomalaisuus korostuu melko omalaatuiseksi tässä suhteessa. Kulkeeko tieto huonosti suomalaisten nettiyhteyksissä, lukuisissa kännyköissä ja "loistavassa" koulutussysteemissä, kenen hallussa ovat informaation siivilät? Vai kulkeeko se ollenkaan?
Muutamia löyhiä kommentteja kansainväliseen ja suomalaiseen tilanteeseen.
Historia: Suomen Skepsis ry perustettiin 1987. Jäsenkuntaa näyttää olevan 1200. Arvattavasti jäsenmäärä on ollut laskussa viime vuodet. USA:n emojärjestö, CSICOP (The Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal) perustettiin 1976. Perustajina olivat Marcello Truzzi, Martin Gardner, Ray Hyman ja James Randi, yksi sosiologian professori, yksi matemaattisesten pelien ja kehittäjä ja kaksi taikuria. Aluksi CSICOP:in tie näytti seuraavan normaaleja akateemisia linjoja, Truzzi päätoimitti vuodesta 1978 lähtien Zetetic Scholar- nimistä lehteä, jossa oli oppineita artikkeleita ihmisen kokemuksen raja-alueilta. Sävy oli maltillinen ja suhteellisen avara ja lehden avustajiin kuului koko joukko tunnettuja raja-alueen tutkijoita: Richard De Mille, Martin Ebon, Christopher Evans, C.E.M.Hansel, J.Allen Hynek, Robert L. Morris, Charles T. Tart jne. Lehden levikki oli pieni, noin 300 kpl eikä sitä saanut muuten kuin tilaamalla. Mutta tätä lehden liberaalia vaihetta kesti kahden lehden ilmestymisen ajan ja sen jälkeen James Randin ja hänen taustavoimiensa ote kiristyi ja siirryttiin suoraviivaiseen amerikkalaiseen aatteen halpahintaiseen markkinointiin, jossa aggressiiviset tavoitteet olivat suoraan näkyvissä. (1)
Suomalainen järjestö tekee kirjaimellisesti samoja asioita kuin esikuvansa. Se sai alkunsakin USA:n CSICOP:in lähettämästä "paimenkirjeestä", jossa propagoinnin keskuslaitos kehotti suomalaisia aateveljiä perustamaan oma ryhmä. Amerikassa suuren osan jäsenkunnasta muodostavat "valkoiset, protestanttiset ja melko iäkkäät miehet". Suomessa tilanne lienee kutakuinkin sama, "totuutta" vartioivat miehet, useimmiten akateemisen koulutuksen saaneet ja ei kovin nuoret. Naisia on vähemmän, paitsi niitä, joiden on nojattava miesten totuusmalleihin koko vartalollaan; nuoria ei ole paljon, koska nuoret eivät ankarasta peruskoulun ja lukion aivopesusta huolimatta ihan tiedä onko Jumalaa, psykokinesiaa tai krokodiileja Helsingin viemäreissä olemassa. Kestää toiset kymmenen vuotta aivopesua ennen kuin nämä asiat selviävät.(2)
"Uskokaa niitä jotka etsivät totuutta, epäilkää niitä jotka ovat sen löytäneet." - André Gide.
"It is error alone which needs the support of government. Truth can stand by itself." - Thomas Jefferson, Notes on Virginia.
Was wir wissen ist ein Tropfen. Was wir nicht wissen ist ein Ozean. - Newton
- "Miksi silmiini sattuu?"
- "Et ole käyttänyt niitä koskaan" - Matrix -elokuva 1999.
INTERNET on kuin onkin kaiken markkinoinnin ja kaupankäynnin ohella oiva tietolähde. Mutta yksi sieltä puuttuu: suomenkielisiä sivuja, jotka tarttuvat kriittisesti "skeptismin" käsitteeseen, skeptikkojen toimintaan, sanomisiin tai kirjoituksiin, on melko turha etsiä. Niitä sivuja ei ole kuin pari. Kokoamani valikoima englannin kielellä osoittaa, että linkkejä on runsaasti, niinkuin pitääkin. Suomalaisuus korostuu melko omalaatuiseksi tässä suhteessa. Kulkeeko tieto huonosti suomalaisten nettiyhteyksissä, lukuisissa kännyköissä ja "loistavassa" koulutussysteemissä, kenen hallussa ovat informaation siivilät? Vai kulkeeko se ollenkaan?
Muutamia löyhiä kommentteja kansainväliseen ja suomalaiseen tilanteeseen.
Historia: Suomen Skepsis ry perustettiin 1987. Jäsenkuntaa näyttää olevan 1200. Arvattavasti jäsenmäärä on ollut laskussa viime vuodet. USA:n emojärjestö, CSICOP (The Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal) perustettiin 1976. Perustajina olivat Marcello Truzzi, Martin Gardner, Ray Hyman ja James Randi, yksi sosiologian professori, yksi matemaattisesten pelien ja kehittäjä ja kaksi taikuria. Aluksi CSICOP:in tie näytti seuraavan normaaleja akateemisia linjoja, Truzzi päätoimitti vuodesta 1978 lähtien Zetetic Scholar- nimistä lehteä, jossa oli oppineita artikkeleita ihmisen kokemuksen raja-alueilta. Sävy oli maltillinen ja suhteellisen avara ja lehden avustajiin kuului koko joukko tunnettuja raja-alueen tutkijoita: Richard De Mille, Martin Ebon, Christopher Evans, C.E.M.Hansel, J.Allen Hynek, Robert L. Morris, Charles T. Tart jne. Lehden levikki oli pieni, noin 300 kpl eikä sitä saanut muuten kuin tilaamalla. Mutta tätä lehden liberaalia vaihetta kesti kahden lehden ilmestymisen ajan ja sen jälkeen James Randin ja hänen taustavoimiensa ote kiristyi ja siirryttiin suoraviivaiseen amerikkalaiseen aatteen halpahintaiseen markkinointiin, jossa aggressiiviset tavoitteet olivat suoraan näkyvissä. (1)
Suomalainen järjestö tekee kirjaimellisesti samoja asioita kuin esikuvansa. Se sai alkunsakin USA:n CSICOP:in lähettämästä "paimenkirjeestä", jossa propagoinnin keskuslaitos kehotti suomalaisia aateveljiä perustamaan oma ryhmä. Amerikassa suuren osan jäsenkunnasta muodostavat "valkoiset, protestanttiset ja melko iäkkäät miehet". Suomessa tilanne lienee kutakuinkin sama, "totuutta" vartioivat miehet, useimmiten akateemisen koulutuksen saaneet ja ei kovin nuoret. Naisia on vähemmän, paitsi niitä, joiden on nojattava miesten totuusmalleihin koko vartalollaan; nuoria ei ole paljon, koska nuoret eivät ankarasta peruskoulun ja lukion aivopesusta huolimatta ihan tiedä onko Jumalaa, psykokinesiaa tai krokodiileja Helsingin viemäreissä olemassa. Kestää toiset kymmenen vuotta aivopesua ennen kuin nämä asiat selviävät.(2)
Vastaukset 1
Vanhimmat
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"