Suomalainen skeptikko noudattaa usein samaa kaavaa kuin amerikkalainen vastustaen automaattisesti mm. seuraavia asioita: parapsykologiaa, astrologiaa erityisesti, vaihtoehtoista lääkintää ja terveydenhoitoa, New Age –liikkeitä, "hippejä", vaihtoehtoisia uskontoja, psykoanalyysiä, feminismiä, naistutkimusta, luonnonpalvontaa, vaihtoehtoisia tapoja hallita maailmaa, tuottaa hyödykkeitä, luonnonsuojelua, luomutuotantoa jne. You name it, they have NO for it. Skeptisten lehtien otsikoiden lukeminen tuottaa tunteen siitä, että tässä on menossa jonkinlainen yleispyyhkäisy, puhdistusoperaatio, tieteellisen Suitsait -älyaineen ruiskutus joka nurkkaan, jossa sana TIEDE ei selkeästi paista. Mutta TIEDE, jota tarjotaan kaiken mittariksi on mitä omalaatuisinta fundamentalismia, jonka ydin on siinä että nimetään viholliset, jotka pitää tuhota. Tämä on sekä poliittisen että uskonnollisen fundamentalismin ikuinen strategia. Mitä tahansa tiede uumenistaan työntää näkyville, sen joku ottaa lyömäaseeksi jotakin vastaan. Ja tieteen ytimessä ei ole ketään eikä mitään sanomaan että niin ei saa tehdä. (15) Nämä asiat ovat väistämättä "huonoja", ne ovat lisäksi "epätosia". Akateemiset harhaanjohdetut antavat lausuntoja asioista, joista heillä ei ole pienintäkään tiedon murua ja esiintyvät auktoriteetteina asiassa kuin asiassa kevytmielisen lukeneisuuden pohjalta. Miten tervehdyttävää olisi jos yliopistolliset Skepsiksen jäsenet pakotettaisiin tutustumaan vaikkapa James Randin toiminnan yksityiskohtiin tai Kurtz & Abell & Zelen -kolmikon tekemään Gauquelinin kokeen jäljittelyhuijaukseen. Onko näillä akateemisilla puupäillä mitään käsitystä siitä, mitä Skepsiksen historiassa on tehty vai onko vain kiva tukea järjestöä koska sen vanavedessä tieteen asema tuntuu vahvistuvan? Ja vahvistuuko se todella pitkässä juoksussa? (16) Periaatteena on: lue yksi "skeptinen" kirja, ellet jaksa, lue yksi arkkiskeptikon artikkeli tai brosyyri (toimittajille sopiva oppineisuuden taso), tule skeptikoksi, ala saarnaamaan tai kirjoita lehtijuttu. Kaava ei ole arvattavasti tieteestä vaan uskonnosta, joka on ns. yhden kirjan viisautta.
SKEPOSKULTTIA
K.Ultti
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"