Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kukaan ei tiedä

    miten kovin häntä rakastan. Ammun kyyhkysen taivaalta, koska hänestä saan voiman sellaiseenkin. Itken kyyhkyä ja sen kauniita siipiä. Ateria hautuu padassa, pöytä on katettu, mutta hän ei tule. Pimenevään iltaan tuijotettuani puhallan kynttilät sammuksiin. Hitaasti, yksitellen. Juon ruokaviinin vuoteen laidalla ja vetäydyn peittojen alle. Nukahtaisin, unohtaisin. Aamuyöllä tuijotan seinää, miten hitaasti kuu kulkeekaan taivaalla ja merkitsee tämän hiljaisen huoneen verhojen välistä. Jonain yönä sydämeni pysähtyy. Kukaan ei koskaan tiedä tätä tarinaa eikä meidän nimiämme.
    8291
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 8

    Vanhimmat

    Kiitos, kauniisti kirjoitat - silmäni vetistävät . . .

    Äänestä

    hän tietäisi

    Äänestä

    HUHHUH, mitä tekstiä!

    Harkitse vakavasti ammattikirjoittajan uraa, ellet jo ole?

    Äänestä

    Koskettavaa tunnetta. Kaihoisaa rakkautta.

    Äänestä

    Älä ammu lintua, jätä lintu taivaalle.

    Äänestä

    Kiitos kehuista! En ole ammattilainen, vaikka minusta piti tulla. Tarinan vetäisin lonkalta. Kyyhkyn tappaminen kuvaa sitä, että tekisin hänen eteensä mitä vain. Juttu on tietysti keksitty, mutta tuolta minusta tuntuu.

    Äänestä

    Minusta tuntuu ihan samanlaiselle.

    Katselen iltaisin tähtitaivasta ja toivon.
    Huokaan viestini korkeuksiin, sinulle.
    Toivotan sinulle hyvää yötä.

    Äänestä

    Nooo jos ite haluaa hukuttaa kaiken hiljaisuuteen, niin miksi loruilla liirum-laarumia ja mielikuvitella kaikenlaista, kun ei pysty reaalielämässä edes yhteydenottoon. Eli ei mitään tekemistä ainakaan jonkun 'rakkauden' kanssa.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Yön hiljaisuus kirjoitti:

    miten kovin häntä rakastan. Ammun kyyhkysen taivaalta, koska hänestä saan voiman sellaiseenkin. Itken kyyhkyä ja sen kauniita siipiä. Ateria hautuu padassa, pöytä on katettu, mutta hän ei tule. Pimenevään iltaan tuijotettuani puhallan kynttilät sammuksiin. Hitaasti, yksitellen. Juon ruokaviinin vuoteen laidalla ja vetäydyn peittojen alle. Nukahtaisin, unohtaisin. Aamuyöllä tuijotan seinää, miten hitaasti kuu kulkeekaan taivaalla ja merkitsee tämän hiljaisen huoneen verhojen välistä. Jonain yönä sydämeni pysähtyy. Kukaan ei koskaan tiedä tätä tarinaa eikä meidän nimiämme.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu