Tahallinen itsensä vahingoittaminen epävakaassa persoonallisuushäiriössä
Näytönastekatsaus | Julkaistu
6.11.2007
Tero Taiminen
Näytön aste = A
Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy alttius tahalliseen itsensä vahingoittamiseen ilman kuolemantoiveita.
Amerikan psykiatriyhdistys määrittelee tahallisen itsensä vahingoittamisen (josta se käyttää termiä ”deliberate self-harm”) tarkoittavan kivun tai kudostuhon aiheuttamista itselle ilman tarkoitusta kuolla 1.
Tutkimuksen laatu: tasokas
Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
Näytönastekatsaus | Julkaistu
6.11.2007
Tero Taiminen
Näytön aste = A
Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy alttius tahalliseen itsensä vahingoittamiseen ilman kuolemantoiveita.
Amerikan psykiatriyhdistys määrittelee tahallisen itsensä vahingoittamisen (josta se käyttää termiä ”deliberate self-harm”) tarkoittavan kivun tai kudostuhon aiheuttamista itselle ilman tarkoitusta kuolla 1.
Tutkimuksen laatu: tasokas
Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
Vastaukset 5
Vanhimmat
Armando Favazza on katsauksessaan 2 määritellyt tahallisen itsensä vahingoittamisen (josta hän käyttää termiä ”self-mutilation”) tahalliseksi oman ruumiin kudosten muuttamiseksi tai vahingoittamiseksi ilman tietoista kuoleman halua. Hän erottaa katsauksessaan vaikean ja keskivaikean itsensä vahingoittamisen, ja toteaa erityisesti keskivaikean itsensä vahingoittamisen (”moderate self-mutilation”) olevan tyypillistä epävakaalle persoonallisuudelle. Tahallinen itsensä vahingoittaminen on yksi epävakaata persoonallisuutta määrittävä oire, mutta sen yleisyydestä epävakaassa persoonallisuudessa ei ole olemassa luotettavaa arviota.
Tutkimuksen laatu: tasokas
Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
Yenin ym. 3 tutkimuksessa seurattiin 621 epävakaan persoonallisuuden omaavaa potilasta kahden vuoden ajan. Tutkimuksessa erotettiin toisistaan itsemurhayritykset ja itsetuhoinen käytös (”suicidal behavior”), viimeksi mainittu operationaalinen käsite vastannee tahallista itsensä vahingoittamista. Kahden vuoden seurannassa itsetuhoista käytöstä esiintyi 15.3 %:lla potilaista ja itsemurhayrityksiä 9.3 %:lla.
Tutkimuksen laatu: tasokas
Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
Herpertz otti mukaan tutkimukseensa 4 kaikki kahden vuoden aikana saksalaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon tulleet potilaat, jotka olivat vahingoittaneet itseään tahallisesti vähintään kolme kertaa ilman tietoista halua kuolla. Potilaista 52 %:lla oli epävakaa persoonallisuus. Yleisin tapa itsensä vahingoittamiseen epävakaan persoonallisuuden omaavilla potilailla oli ihon viiltäminen, ja heistä suurin osa heistä pyrki viiltämisellä lievittämään ahdistusta ja jännitystä.
Tutkimuksen laatu: tasokas
Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että tahallinen itsensä vahingoittaminen on psykiatrisilla potilailla usein yhteydessä epävakaaseen persoonallisuuteen 5, 6, 7, 8 tai sellaisiin oireisiin (krooninen tyhjyyden tunne, diffuusi identiteetti, impulsiivisuus), joita usein esiintyy epävakaassa persoonallisuudessa 9, 10, 12, 14. Tahallinen itsensä vahingoittaminen alkaa useimmiten teini-iässä 2, 10, 11, on yleisempää naisilla 4, 10, 12, 13, ja siihen saattaa kehittyä riippuvuus 10.
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Epävakaa persoonallisuus 1
Kommentit
Tutkimuksen laatu: tasokas 1, 11, 14, kohtalainen 5, 6, 7, 9, 12, 13, 15, heikko 8. Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen (kaikki edellä mainitut tutkimukset).
Suurin osa tutkimuksiin osallistuneista potilaista on ollut naisia. Miesten tahallista itsensä vahingoittamista on epävakaan persoonallisuuden yhteydessä kuvattu harvoin, sen sijaan sitä pidetään hyvin yleisenä miesten antisosiaalisen persoonallishäiriön oireena.
Kirjallisuutta
1.Practice guideline for the assessment and treatment of patients with suicidal behaviors. Am J Psychiatry 2003;160:1-60 PubMed
2.Favazza AR. Why patients mutilate themselves. Hosp Community Psychiatry 1989;40:137-45 PubMed
3.Yen S, Shea MT, Sanislow CA ym. Borderline personality disorder criteria associated with prospectively observed suicidal behavior. Am J Psychiatry 2004;161:1296-8 PubMed
4.Herpertz S. Self-injurious behaviour. Psychopathological and nosological characteristics in subtypes of self-injurers. Acta Psychiatr Scand 1995;91:57-68 PubMed
5.Roy A. Self-mutilation. Br J Med Psychol 1978;51:201-3 PubMed
6.Schaffer CB, Carroll J, Abramowitz SI. Self-mutilation and the borderline personality. J Nerv Ment Dis 1982;170:468-73 PubMed
7.Herpertz S, Sass H, Favazza A. Impulsivity in self-mutilative behavior: psychometric and biological findings. J Psychiatr Res 1997;31:451-65 PubMed
8.Nijman HL, Dautzenberg M, Merckelbach HL ym. Self-mutilating behaviour of psychiatric inpatients. Eur Psychiatry 1999;14:4-10 PubMed
9.Rosenthal RJ, Rinzler C, Wallsh R ym. Wrist-cutting syndrome: the meaning of a gesture. Am J Psychiatry 1972;128:1363-8 PubMed
10.Favazza AR, Conterio K. Female habitual self-mutilators. Acta Psychiatr Scand 1989;79:283-9 PubMed
11.Sansone RA, Gaither GA, Songer DA. Self-harm behaviors across the life cycle: a pilot study of inpatients with borderline personality disorder. Compr Psychiatry 2002;43:215-8 PubMed
12.Andover MS, Pepper CM, Ryabchenko KA ym. Self-mutilation and symptoms of depression, anxiety, and borderline personality disorder. Suicide Life Threat Behav 2005;35:581-91 PubMed
13.Zlotnick C, Mattia JI, Zimmerman M. Clinical correlates of self-mutilation in a sample of general psychiatric patients. J Nerv Ment Dis 1999;187:296-301 PubMed
14.Favaro A, Santonastaso P. Impulsive and compulsive self-injurious behavior in bulimia nervosa: prevalence and psychological correlates. J Nerv Ment Dis 1998;186:157-65 PubMed
15.Russ MJ, Shearin EN, Clarkin JF ym. Subtypes of self-injurious patients with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1993;150:1869-71 PubMed
Artikkelin tunnus: nak06307 ( 000.000)
© 2014 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Eikös autisteilla ilmene enemmän itsetuhoisuutta verrattuna muihin? Muistatteko sen pienen autistipojan joka hyppäsi lastentarhan aidan yli, käveli rantaan ja hyppäsi hukuttautuakseen laiturilta? Autisteja löytyy myös tavallista enemmän psykiatrisista sairaaloista.
Autismin irjon ihmiset eivät tee itsemurhia vain siksi, että he kuuluvat autismin kirjoon. Neteistä ei tee autisteja se, että tekevät itsemurhan.
Kun itsemurhien taustoja on tukittu, niin takana on epäoikeudenmukainen kohtelu ja kiusaaminen. Lopettamalla autistisen lapsen tai nuoren syrjinnän päästään myös suuresta osasta tarpeettomia tragdioita.
Nykyinen yhteiskunnan imapiiri tukee yhä enemmän syrjintää ja asenteet kiusattuja kohtaan kovenevat ja kiusaajien käyttiämiä kielikuvia eli "vammaiskriittisyyttä" ymmärretään ja "sananvapaudella" puolustetaan jopa tänään sananvapauden päivänä toimintaa vahvojen ehdoilla.
(Tämä aihe ansaitsee oman ketjun...)
Kuinka autat aikuista aspergeria joka on aikeissa tehdä itsemurhan koska ei mistään saa apua / on joutunut kokemaan syrjintää, eriarvoistamista koko ikänsä?