Jos laitan katolle noin 7 metrin alumiini/lasikuitu antennin niin kuinka maadoitan sen ukkosen varalta?
Mistä teidän mielestä olisi paras vetää kaapeli sisälle? Ikkunan välistä ei sellaisenaan mahdu, enkä mielellään alkaisi jyrsimään koloa.
Kiitos.
Mistä teidän mielestä olisi paras vetää kaapeli sisälle? Ikkunan välistä ei sellaisenaan mahdu, enkä mielellään alkaisi jyrsimään koloa.
Kiitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos salama lyö siihen antenniin, niin siinä voit unohtaa maadoitukset. :)
Ukostaessa otat laitteet irti kaapelin alapäästä ja pidät kotivakuutuksen voimassa ..
Paras tie kaapelille on _asiallinen_ reikä seinässä.
Se metalliputki, mihin kiinnität sen antennin, pitäisi maadoittaa 16mm² kuparikaapelilla. Kaivat n. 10m pitkän syvähkön ojan, mieluummin poispäin talosta, johon upotat sen maadoituskaapelin.
En tiedä, millainen lasikuituviritelmä sulla on, mutta yleensä vertikaalisen "laa-antennin" syöttöpisteen (sovitus-)kelan "kylmä" pää on yhteydessä sekä liittimen runkoon, että antennin metalliseen kiinnityssysteemiin.
Mulla on takapihalla 24m antennimasto, jonka päässä on hamibeamien lisäksi 27Mhz vertikaaliantennikin . Maston maadoitus on hoidettu täryttämällä sähkölaitoksen vehkeillä 16mm² kuparikaapelia noin 20 metriä suoraan alaspäin. Paikka on kuiva hiesukangas. Kerran todistettavasti on tapahtunut suora salamanisku suoraan mastoon, mutta minkäänlaista vahinkoa ei ole tapahtunut, eikä salama ole tullut sisälle.
Tietysti sisääntuleva kaapeli on syytä myös maadoittaa ukonilmalla (vaikkapa antenninvaihtokytkimen avulla tai kiertämällä kaapelin liitin maadoitusjohtoon kytkettyyn runkopistokkeeseen) , jotta isompaa vahinkoa ei pääse tapahtumaan.
Totta niin, mitä kirjoittaa "Ahma Team & laa", hyvän signaalin edellytys on hyvä maadoitus.
Mitä alhaisimmilla taajuuksilla ajetaan, sitä merkittävämmäksi hyvän radiomaan merkitys kasvaa.
Kiitos vastauksista. Eipä tässä rivitalon pihassa paljon ojia kaivella. :(
Entäs jos kiinnitän antennin lautarakenteisiin? Harjalle saisi laitettua 4x tukevalla ruuvilla kakkosneloseen.
Sama se mihin sen antennin kiinnität, tarvitset kuitenkin vielä sen maadoituksen jotta antennijärjestelmäsi toimisi kuten sen kuuluukin toimia, sekä ukonilman aiheuttamien korkeajännitepurkausten että suurtaajuussignaalien kannalta.
Jos asut rivitalossa jossa sinulla on ns. "oma" takapiha, voit vetää katolla olevasta antennin kiinnitysosasta kattoa pitkin kuparitouvin sinne takapihalle ja juntata vähintään 1,5 metrisen kupariputken maahan siihen kohtaan, josta kuparijohdin katolta tulee alas. Siinä on sinulla ainakin suurjännitteen kannalta jonkinlainen maadoitus, samalla maadoitusjohdin voidaan nähdä 27MHz antennin vastapainolankana, siis eräänlaisena maatasona.
Jos mikä hyvänsä antenni tai ukkosen johdin on kunnolla maadoitettu, niin se "imee" ympäröivästä tilasta ukkosvarauksen maihin, jolloin salama ei iske mihinkään. Siihen perustuu ukkosenjohdatin, eikä siihen, että salama iskisi juuri ukkosenjohdattimeen eikä johonkin lähelle.
Näin olen asian ymmärtänyt. Jos jollain on parempaa tietoa, niin kertokoon.
http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/faq/ukkossuojaus.pdf
Moniaitten merilläolovuosien aikana ja monta kertaa ukkosmyrskyissä - trooppisissakin - olleena, niin ei ainutta kertaa laivaan salama lyönyt.
Tiedän kerrotun laivan mastoissa olleen "Elmon-tulet" - sellaisia itse en tosin koskaan nähnyt eli kuten kerroit - hyvä ukkosenjohdatin purkaa varausta, kuin että se johtaisi salaman maihin?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elmon_tuli
Masto taivaaseen asti?
LOL. Siis toi varauksen purkaminen ilman salamointia on täyttä huuhaata...
Miten kondensaattori toimii?
Esitän kysymyksen uudestaan:
Varaan ilmaeristeisen kondensaattorin C, jännitteeseen U, niin kauanko ovat mämmit tallella kondensaattorissa - ilman 'salamointia'?
Ukonilmalla kala syö hyvin ja vapaan iskenyt salama maadoittuu kätevästi siimaa pitkin mereen jos on ostanut hieman arvokkaaman korkkikahvalla varustetun.
Kannattaa silti pitää kumpparit jalassa.
mägh höh öh asiastahan en mitään tiedä mutta maadoitukseen kannattaa laittaa rautakaupan sinkittyä kierretankoa metrin pätkinä muutama maahan lyötynä, laajemmlle alalle, nämä sitten kunnon kuparilla kunnon liitoksin yhteen ja siitä antennille, ja yleensä laite tai koko "laitehylly" maadoitetaan samaan systeemiin? Kierretanko siksi etä sinkitty ei hapetu kuten kuparint ym ja siinä on pintaa runsaasti. Syvät pitkät kepit ei , ainakaan märässä maassa, ole suhteellisesti parempia, korkeataajuus varsinkin menee pintoja pitkin eikä lisä syvyys mitään hyödytä. . Eli lyhyt kepakko riittää, salamaniskusta en ole varma olisko siinä pidempi tai syvempi maadoitus parempi, ainakin kuivassa maassa varmasti on. Hmh nää on vähän henkimaailman asioita.