Hei,
Meillä onkin oikein mielenkiintoinen tilanne. Talo ostettu muutama vuosi sitten. Nyt kun huomasimme outoa hajua talossa myöhemmin, teetimme tutkimukset alapohjaan. Tuloksena oli, että maanvarainen betonilaatta on märkää läpikotaisin (suhteellinen kosteus yli 80 pitkin matkaa pohjalle asti). Laatan alla on styroksi, jonka jälkeen hiekkaa (ei kuitenkaan saviainesta) ja 70-90cm syvyydessä vastaan tuli pohjavesi. Hiekka on vielä laboratoriossa kapillaarisuustesteissä mutta vaikuttaisi olevan ihan selvää, että vesi nousee tuota myöten laattaan asti. Myös laatan päällä olevassa villassa ja puurakenteissa on todettu mikrobivaurioita laboratoriokokein.
Salaojat on kuulema asennettu mutta niiden kunnosta en tiedä mitään. Enkä halua niitä omalla kustannuksellani edes korjata, jos tässä on kyseessä maakaaren mukainen laatuvirhe. Olemme lähtökohtaisesti sillä kannalla, että lähdemme neuvottelemaan kaupan purkamisesta. Suuntaa-antavat arviot sekä salaojien ja pihan kaatojen korjaamisesta, sekä alapohjan korjaamisesta ovat yli 50k€.
Olen jonkun verran tutkinut asiaa ja onko niin, että tuon aikaisia suosituksia on ohjannut teos "RIL 126 1987"? Jos näin, niin osaisikohan joku kertoa, onko tuona aikana ollut suosituksena tehdä ihan oikeat kapillaarikatkot karkeasta ja seulotusta aineksesta?
Onkohan tässä kyseessä laatuvirhe, josta saadaan päitä vadille?
Meillä onkin oikein mielenkiintoinen tilanne. Talo ostettu muutama vuosi sitten. Nyt kun huomasimme outoa hajua talossa myöhemmin, teetimme tutkimukset alapohjaan. Tuloksena oli, että maanvarainen betonilaatta on märkää läpikotaisin (suhteellinen kosteus yli 80 pitkin matkaa pohjalle asti). Laatan alla on styroksi, jonka jälkeen hiekkaa (ei kuitenkaan saviainesta) ja 70-90cm syvyydessä vastaan tuli pohjavesi. Hiekka on vielä laboratoriossa kapillaarisuustesteissä mutta vaikuttaisi olevan ihan selvää, että vesi nousee tuota myöten laattaan asti. Myös laatan päällä olevassa villassa ja puurakenteissa on todettu mikrobivaurioita laboratoriokokein.
Salaojat on kuulema asennettu mutta niiden kunnosta en tiedä mitään. Enkä halua niitä omalla kustannuksellani edes korjata, jos tässä on kyseessä maakaaren mukainen laatuvirhe. Olemme lähtökohtaisesti sillä kannalla, että lähdemme neuvottelemaan kaupan purkamisesta. Suuntaa-antavat arviot sekä salaojien ja pihan kaatojen korjaamisesta, sekä alapohjan korjaamisesta ovat yli 50k€.
Olen jonkun verran tutkinut asiaa ja onko niin, että tuon aikaisia suosituksia on ohjannut teos "RIL 126 1987"? Jos näin, niin osaisikohan joku kertoa, onko tuona aikana ollut suosituksena tehdä ihan oikeat kapillaarikatkot karkeasta ja seulotusta aineksesta?
Onkohan tässä kyseessä laatuvirhe, josta saadaan päitä vadille?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuohon aikaan ei ollut käsitettä "kapillaarikatko". Puhuttiin salaojitus- tai salaojakerroksesta. Kerroksen materiaalien ohjeelliset rakeisuusalueet on nimetty 1A, 1B ja 2. Viimeksi mainittu on hiekkaa/soraista hiekkaa. Sepeliä ei käytetty.
Yleisesti ottaen tuohon aikaan ei ohjeista huolimatta juuri kiinnitetty huomiota siihen, millaista materiaalia rakennuksen alle ajettiin. Usein materiaali ajettiin sellaisenaan sen enempää tutkimatta ja/tai seulomatta jostain sopivan oloisesta rintauksesta suoraan täyttöön. Teidän tapauksenne on siitä paremmasta päästä, koska silttiä ja savea (tai rakennusjätettä) ei ole löytynyt.
Rakennus on toteutettu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa. Sen rakentamisessa on noudatettu aikakaudelle tyypillistä tapaa. Vaikka kyseessä saattaa olla ohjeiden vastainen rakentaminen eli laatuvirhe, niin veikkaukseni on, että jäätte maksumieheksi.
Suomalainen ei luovuta, vie asia oikeuteen.
Hiekan kapillaarisuus on yleensä alle metrin, ehkä 60 cm. Mutta kapillaarisuuus ylipäätään riippuu materiaalin hienoainespitoisuudesta.
Vaikka pohjavedenpinta oli aika syvällä, niin kannattaa ehkä hakea syytä huonosti toimivista salaojista. Etkö ole edes katsonut salaojakaivoista, miten ne toimii? Kait sinulla on salaojakaivot talon nurkalla. Jos niitä ei näy, niin ota lapio käteen ja kaiva kaivot esiin. Ja tiedätkö, minne salaojavedet on johdettu. Jos maastoon, niin olisiko putki tukossa?
Onko talossasi kellari, vai onko lattiat selvästi maanpinnan yläpuolella?
1987 ei tehty varsinaisia kapillaarikatkoja. Eikä niitä löydy normeista. Ehkä löytyy maininta, että lattiatäytöt tehdään vettä johtavasta hiekasta tai sorasta.
Äkkiseltään tuntuu, ettei mitään merkittavää virhettä sen aikaisiin ohjeisiin verrattuna ole.
Salaojituksen kunnon selvitys olisi paikallaan ja putkien korkeusaseman selvittäminen.
Miten maanvarainen betonilaatta voisi olla kuiva, tai siis muuta kuin märkä? Kaiva semmoinen pieni betonilaattta ulos maahan vaikka stryroksin päälle talveksi ja käy mittaamassa kevällä onko kuiva?