Mulla on puolisen vuotta näköharhat olleet jo sitä luokkaa että ne häiritsevät koko ajan. Valkoinen seinä ei ole enää valkoinen vaan väreilee ja siinä on läpinäkyvä värikerros. Ihmishahmoja näen päivittäin, ja joskus ne puhuu mulle. Mutta jos olen ulkona tai julkisella paikalla pystyn käyttäytymään normaalisti vaikka näitä läpinäkyviä varjomaisia hahmoja olisi ihan vieressä. Ne seuraa mua koska ne tietää että mä näen ne. Tai siis siltä tuntuu. Joskus on kissoja, nekin varjomaisia. Ihmishahmoja mä säikyn aika usein. Ja alan olla ihan lopussa näiden kanssa, pahenee koko ajan. Lääkäri ei usko kun sanon että mä näen kaikenlaista, koska pystyn olemaan ihan rentona. Ja sekin siksi etten jaksa enää välittää siitä että mä näen juttuja, tai siitä kuinka äänet huutaa että oon jo kuollut. Oon ihan loppu.
Miten te kestätte niitä? Mä mietin jo liian usein pakotietä ettei tarvisi nähdä ja kuulla niitä.
Miten te kestätte niitä? Mä mietin jo liian usein pakotietä ettei tarvisi nähdä ja kuulla niitä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei ole skitsofreniaa koska lääkäri ei usko että näet harhoja.
En sanonut skitsofreniaa, mutta harhoja, joiden hoitoon lääkäri on pistänyt mut psykologin juttusille, muttei ole määrännyt antipsykootteja koska en ole hysteerinen harhoistani. Ajattelin vain että tämä on osuvin palsta. Tosin puolet keskustelijoista on pelkkiä trollaajia joilla ei ole muuta tekemistä.
Vedätkö jotain kamaa, esim. psyykenlääkkeitä tai katuhuumeita? Molemmat voivat aiheuttaa hallusinaatioita ja muita aistiharhoja.
Huumeet aiheuttaa SKITSOFRENIAN, siinä ei enää auta psykologin puheet vaan ainoastaan lääkitys.
Kannattaa käydä vaikka paikallisella Psykiatrisella sairaanhoitajalla, jos sellasta on, tai lääkäriltä pyytää lähete, pakko niitten on se lähete määrätä jos sinä omasta mielestä sitä tarvitset. Itse käyn myös psykiatrilla mutta muista syistä. Itsellänikin on joskus noita harhoja, tosin ei noin epämiellyttäviä kuin sinä kuvailit. Välillä näyttää että joku musta varjo vilahtaisi näkökentästä mutta sitä ei koskaan kerkeä näkemään kunnolla. Nuo kun mainitsit että kuulet niiden puhuvan ja että ne *ns* näkevät sinut kuulosta aikapaljon skitsofrenia oireilta. Suosittelen että käyt sanomassa lääkärille. Jos rupee katsomaan kun halpaa makkaraa, niin ajat asiasi läpi vaika väkisin * ei väkivaltaa * =D mutta pakko niiden lääkärien on toimia, elä lannistu.
Hei miksi haluaisit lamauttaa aivosi? Raskasta on hetkittäin mutta nyt kannattaisi vähentää stressiä ja ennen kaikkea väsymystä (nuku paljon yritä ahertaa vähemmän) ja kehitellä addiktoivia harrastuksia jotka vievät huomion. Usko mua, kun sanon, että lääkkeet voi tuhota sut. Jonkinlainen kogniitivinen keskusteluapu sen sijaan voisi olla ok. Myöskin yksi viahtoehto voisi olla jonkinlainen meedio. Tsemppiä!
Lisään vielä että enemmän ongelmaan auttaa kun ymmärrät miksi näet ja mitä näet. Esimerkiksi onko kyseessä jonkinlainen alitajuntainen viesti/toimintamalli. Oletko kenties tyytyväinen nykyiseen elämääsi? Voisiko henget aiheuttaa asiaa? Ovatko harhat kuinka pitkäkestoisia, ovatko ne enempi mielikuvamaisia tai välähdysmäisiä (tai ajatuksen kaltaisia) vai ovatko ne konkreettisia näkymiä jotka pysyvät vaikka miten katsoisi. Jos tuijotat suoraan läpinäkyvää hahmoa ja se katoaa että juuri ja juuri kerkeää havaita tarkoittaa vain, että aivoissa on tarkkaavaisuus sen suuntainen että olettaa näkevänsä jotakin esim uhkaavia varjoja tai mikä kukin näkee. Kyllähän ilman varsinaisia harhojakin oletukset voivat esim. sanojakin muokata jne. Harhat vain vahvistavat tätä. Mutta kerro lisää jos se tuntuisi auttavan!
Huhhuh kun ei usko sinua. Soita sinne lääkäriin, kun olet oikein ahdistunut harhoistasi. Tai mene päivystykseen. Mä sain reseptin kotiin kuljetettuna, kun soitin psyk. hoitajalle, että olen tosi vihainen ja vihaamani ihmiset on liskoja.
Jos vaan suinkin pärjäät ilman lääkkeitä, älä ees koske niihin, koska ne todella vaurioittaa aivoja jo parin vuoden säännöllisellä käytöllä. Mul ei oo psykoosia mutta dissosiaatioitten takia kylläkin ollu harhoja (ääniä) kausiluontoisesti tosin usein ja sellasissa tilanteissa, että on äärimmäisen vaikeeta joskus tietää, mikä nääni oikeesti tuli ympäristöstä, mikä taas ei. Olin asian kanssa äärimmäisen väsynyt ja aina noina kausina itsemurha-ajatukset moninkertaistu.
On kyl outoo, jos sum lääkäri ei usko sua, meinaan ei mullakaan noi näkyny päällepäin ja nimenomaan dissosiaatiossa aistiharhat voi olla hyvinki sellasii, ettei kukaan muu huomaa, koska henkilön persoonallisuuden osat on nini eriytyny, ettåä voi kyetä peittämään hyvinkin kaikki tunteensa. Ois tärkeetä, että sua uskottais ja ymmärrettäis oikeesti :c Mä oon ite kokenu helpottavimmaksi vaan sen, kunvoi tarpeen vaatiessa avautua asioista jollekin ymmärtävälle amattihenkilölle.
Ja tosiaan en tiiä, onko sun harhoissa kysymys psykoosista vai dissosiaatioista, mutta toivottavasti ne ei ois sulle ihan kohtuuton rasite.
En ole huumeisiin koskenut. Oon nähnyt näitä pienestä pitäen, ja ne ei mene vilauksessa ohi. Ihmishahmoja voi olla esim huoneessa missä olen, ne kävelevät ympäriinsä kuin normaalisti ihminen tekisi. Psykiatrikäyntejä jo 7 vuotta, mielisairaalassa käyty pariin otteeseen ja mikään ei saa näkyjä pois. Iltaisin mulle on määrätty ketipinor nukahtamiseen, mutta vaikka se on antihallusinaatti, se voimistaa kaikkea sitä mitä näen. Äänet ei haittaa niin kauan kun näen sen varjohahmon mistä ääni todennäköisesti tulee, mutta jos en näe mitään, iskee paniikki. "Ei ole ääntä ilman olentoa"-periaatteella.