kehon pinnan
sileys etsii
ideaa
huokuvaa henkeä
ikuisuudessa
hehkuvaa
tyyliä
sitä vaan
katsoo ja
miettii
miten näyteikkunan
takaa kuuluu
kaunosieluinen
sävel
uurteiden ja siloisten
poimujen lävitse
heijastuva sielu,
joka tuntuu
päällystetyltä
kullalla
vapaudella
hinta jokaisesta
kuljetusta
metristä
suuren
metsän aukion
pysähtyneisyydestä
puut katsovat
ja kukat huokaavat
sokerimaiseen
haaveiluun koristuneitä
terälehtiä,
joita kuuma
hengitys taivutteli
yrittäen kävellä
ylitseen
kaukainen
piste silmässään
kartallaan ja
ajallaan nouseva
aurinkokin toi
osansa
rikkoakseen
lauhkeuden
rutiinin
salat ja
yksityiskohdat, jotka
revitään sydämestä
ymmärtäessään
hämmästyneenä
sen rytmin
seuraavan
haluavan samaa
haluavan asettua
reviirille
yksityisalueelle
rakkauden retuuttaessa
silmin
korvin ja
kuvitelluin
kosketuksin
kaiken palaessa
aina elävyydellä
vaihdellen
yliampuvan
iloisuuden ja
lannistuneen
vakavuuden
sokkeloissa
peläten vaalean
punaisen haihtuvan
haalistuvan
yrittämällä miettiä
hartiakasta paitaa
nimeä kuviossa
valauttamalla kaikki
kauneuskäsityksensä
nilkkoihin
tuntiessaan
hiljaiset askeleet
selkä suorana
valmiina
ottamaan vastaan
tuon hahmon
”sielunsisaren”
haparoivan katseen
merkityksen
paljastaen omaa
sisintään
enemmän kuin
koskaan on
halunnut tehdä
valtavan kaistaleen,
koko rakkautensa
volyymin
kohottaen koko
tilanteen sfääreihin
kuunsirpille istumaan
höpöttäen jumalallista
latinaa muistuttavaa
lemmenkieltä
en voi
käsittää
miksi
tässä kohtaa
se
copy paste
aina astuu
kuvaan
yrittäen estää
onnea kulkemasta
ohi
aaltoa, joka
lähtee nivusista ja
sieppaa
haluten saada
viiltävyydelle
enemmän merkityksiä
olematta varma
mistään muusta
kuin tunteesta
sydänalassa
loputtomasta
muutostilasta, jossa
tanssiva ilo,
kaipaus ja lähtemisen
pelko vaihtavat
lentosuukkojaan
peläten kaiken
katoavan
ajatellen häntä
ja sitä minkä haluaisi
jatkuvan iäisyyteen
jousensa
virittyvän nauruun
vapinaan
hetkeeen
kaiken muuttuessa
helpoksi ja
tilaksi lopettaa
pidättelemästä
henkeään
tuntien juurensa
maailmankaikkeuteen,
sykkivän poven
runsauden
nousuhumalaisen
sumun
koskettaa kipristelevää
ihoa
mielihyvää
pinna syövereissä
juurruttaen tunteen
palan tummaa
rujoa
asvalttia ja
valkeaa
taivaan kanttaa
piilevän
kauneuden, joka
sanoo rakastavansa
ehdoitta
ummistaessaan silmänsä
ja kuitenkin
nukkuu aina
vieraana
naisensa
vuoteessa
vuoteessa, jonka
parasta ennen
on saavuttamaton
vitivalkoinen
tuntien jotain puuttuvan
aurinkoisten kasvojen
puskiessa läpi
harmaata elämää
kietoutuen illasta
toiseen
toinen toistaan
hellempään
pehmeyteen
osaten vangita
sydämen
lihavaa ja
laskelmoivaa
tarinaa
puhjetakseen eloon
kuin kukka,
joka pölyttää
hymyilee ja
puhuu elämästä
paloista, joista
ei saa palapeliä
yhtä harmonista
perhettä
on vain
mies, joka
suutelee
vuoteessa
hakien oikeutta,
kokea
antautua
peitellä lapsensa
nähdä rakastuneen
naisen katse
olemalla vieras
naisensa sängyssä
rakkaudessa,
rakkaudettomuudessa
ja kun päivä
joskus
avaa silmänsä
esittäessään
elämäntarkoituksensa
kuinka vieraat sielut
osaavat puhua
toisilleen
osaamatta olla
koskaan enempää
edes totuuden
paljastuttua
kaiken tuntuessa
onnellisuudelta
ennen elämän
monimutkaistumista
olemalla aina
vieras
naisensa sängyssä
http://www.youtube.com/watch?v=KTPuk3OPlYE
sileys etsii
ideaa
huokuvaa henkeä
ikuisuudessa
hehkuvaa
tyyliä
sitä vaan
katsoo ja
miettii
miten näyteikkunan
takaa kuuluu
kaunosieluinen
sävel
uurteiden ja siloisten
poimujen lävitse
heijastuva sielu,
joka tuntuu
päällystetyltä
kullalla
vapaudella
hinta jokaisesta
kuljetusta
metristä
suuren
metsän aukion
pysähtyneisyydestä
puut katsovat
ja kukat huokaavat
sokerimaiseen
haaveiluun koristuneitä
terälehtiä,
joita kuuma
hengitys taivutteli
yrittäen kävellä
ylitseen
kaukainen
piste silmässään
kartallaan ja
ajallaan nouseva
aurinkokin toi
osansa
rikkoakseen
lauhkeuden
rutiinin
salat ja
yksityiskohdat, jotka
revitään sydämestä
ymmärtäessään
hämmästyneenä
sen rytmin
seuraavan
haluavan samaa
haluavan asettua
reviirille
yksityisalueelle
rakkauden retuuttaessa
silmin
korvin ja
kuvitelluin
kosketuksin
kaiken palaessa
aina elävyydellä
vaihdellen
yliampuvan
iloisuuden ja
lannistuneen
vakavuuden
sokkeloissa
peläten vaalean
punaisen haihtuvan
haalistuvan
yrittämällä miettiä
hartiakasta paitaa
nimeä kuviossa
valauttamalla kaikki
kauneuskäsityksensä
nilkkoihin
tuntiessaan
hiljaiset askeleet
selkä suorana
valmiina
ottamaan vastaan
tuon hahmon
”sielunsisaren”
haparoivan katseen
merkityksen
paljastaen omaa
sisintään
enemmän kuin
koskaan on
halunnut tehdä
valtavan kaistaleen,
koko rakkautensa
volyymin
kohottaen koko
tilanteen sfääreihin
kuunsirpille istumaan
höpöttäen jumalallista
latinaa muistuttavaa
lemmenkieltä
en voi
käsittää
miksi
tässä kohtaa
se
copy paste
aina astuu
kuvaan
yrittäen estää
onnea kulkemasta
ohi
aaltoa, joka
lähtee nivusista ja
sieppaa
haluten saada
viiltävyydelle
enemmän merkityksiä
olematta varma
mistään muusta
kuin tunteesta
sydänalassa
loputtomasta
muutostilasta, jossa
tanssiva ilo,
kaipaus ja lähtemisen
pelko vaihtavat
lentosuukkojaan
peläten kaiken
katoavan
ajatellen häntä
ja sitä minkä haluaisi
jatkuvan iäisyyteen
jousensa
virittyvän nauruun
vapinaan
hetkeeen
kaiken muuttuessa
helpoksi ja
tilaksi lopettaa
pidättelemästä
henkeään
tuntien juurensa
maailmankaikkeuteen,
sykkivän poven
runsauden
nousuhumalaisen
sumun
koskettaa kipristelevää
ihoa
mielihyvää
pinna syövereissä
juurruttaen tunteen
palan tummaa
rujoa
asvalttia ja
valkeaa
taivaan kanttaa
piilevän
kauneuden, joka
sanoo rakastavansa
ehdoitta
ummistaessaan silmänsä
ja kuitenkin
nukkuu aina
vieraana
naisensa
vuoteessa
vuoteessa, jonka
parasta ennen
on saavuttamaton
vitivalkoinen
tuntien jotain puuttuvan
aurinkoisten kasvojen
puskiessa läpi
harmaata elämää
kietoutuen illasta
toiseen
toinen toistaan
hellempään
pehmeyteen
osaten vangita
sydämen
lihavaa ja
laskelmoivaa
tarinaa
puhjetakseen eloon
kuin kukka,
joka pölyttää
hymyilee ja
puhuu elämästä
paloista, joista
ei saa palapeliä
yhtä harmonista
perhettä
on vain
mies, joka
suutelee
vuoteessa
hakien oikeutta,
kokea
antautua
peitellä lapsensa
nähdä rakastuneen
naisen katse
olemalla vieras
naisensa sängyssä
rakkaudessa,
rakkaudettomuudessa
ja kun päivä
joskus
avaa silmänsä
esittäessään
elämäntarkoituksensa
kuinka vieraat sielut
osaavat puhua
toisilleen
osaamatta olla
koskaan enempää
edes totuuden
paljastuttua
kaiken tuntuessa
onnellisuudelta
ennen elämän
monimutkaistumista
olemalla aina
vieras
naisensa sängyssä
http://www.youtube.com/watch?v=KTPuk3OPlYE
Vastaukset 7
Vanhimmat
No moro, osui ja uppos ihan kybällä. Mitä eliksiiriä sä oot nauttinut viime aikoina, kun helmiä tulee, toinen toistaan hienompia...
Tuli tuosta sängystä mieleen, että joku aika sitten kerrottiin uutisissa tutkimuksesta, että parisuhteen tilan näkee siitä miten ihmiset jakaa parisängyn. Sekin osui ja uppos :) Mä nukuin omassa parisuhteessani ihan reunalla, kasvot kohti ikkunaa. Ja vaikka on ollut vaihtelevasti nukkuja vieressä eron jälkeiset vuodet, en pysty koskaan nukkumaan ellen ole yksin sängyssä. Olenkin ajatellut, että jos jonkun kanssa nukun hyvin, hänestä en päästä enää irti :))
Niin että ihmiset, niin maa makaa kuin petaa, kirjaimellisesti :) tarkistakaa iltaisin tyynyn asento!
Ja kolmaskin juttu osui ja uppos toissapäivänä, kun kuulin tämän radiosta. Tuli heti mieleen sinä ja sun pelkosi :)) oisko tässä lääke?
https://www.youtube.com/watch?v=H-Me2rAmRxU&feature=kp
Aikansa kutakin sano...
Eikös nykytrendi ole kaksi makuuhuonetta...ei vaihtelun vaan kuorsauksen takia?
Pelkäät, että joku vie sun rakkaan, sängyn?
Ristolla on kauniit sanat, mutta ei ne soittaa osaa...ei tainnut olla sun pointti kuitenkaan ;)
Kiitos petaajalle!
Vai että joku vie tyynyn? Mun ihana rakas. Tai peiton :/ kylmässä joutuisi taas nukkumaan... :)) Mitä sä ite pelkäät?
Taisi poikien soitto mennä enemmän sekoiluksi. Todistihan AC/DCkin aikoinaan ettei tarvi edes osata laulaa, kunhan energia on kohdallaan :D Vaikka se kai on makuasia, josta voisi vaikka (tyyny)sodan sytyttää.
Eiköhän jokainen pelkää itseään kaikkein eniten?
Jep alkuaikoina se laulu vasta kuulosti hyvälle....eli tyynysotaa jihuuuuuu!!!
http://www.youtube.com/watch?v=AqsvbStKWak
Vai poju haluaa syödä untuvaa... ;P
Kai sitä voi itseäänkin pelätä. Tai sitten pelkää edellistä elämää, tietää missä on ollut ja palaa samaan vain jalat edellä. Ite pelkään joutuvani alistamishelvettiin, missä tyyliin sukat oli joko huonosti kun ei löytynyt paria, tai sitten huonosti kun olivat kierretty pareittain myttyyn. Ymmärtäähän sen, tosi ikävä ja suuri pulma kun on joko eriväriset sukat tai sitten resoori on niin väljä että sukkaparka valuu pitkin sääriparkaa :))) Pienikin merkki moisesta niin otan tyynyni ja lähden.
Tiedän että on naisia, no miksei miehiäkin, jotka elävät vielä tuollaisessa kiinni. Se tulee aina niin salakavalasti, alkaa pienesti johon jaksat vastata huumorilla, kunnes se on niin kokonaisvaltaista että muutut pieneksi harmaaksi kiveksi. Etkä edes tajua että muutuit, ennen kuin joku sanoo sulle että tuollainen ei käy päinsä. Tuo entinen elämä on teettänyt yllättäviä ongelmia, (kuvittele vaan kun huomaat ettet olekaan kylmä kivi), mutta myös hyviä puolia. Yritän olla tuomitsematta ketään ennakkoon, kuuntelematta ensin hänen tarinaa. Eihän se aina onnistu, mutta siksi onkin niin hyvä tietää missä on ollut, kantaa kokemukset mukanaan.
Jaahas, näköjään maanantai ja mun huumori jäässä. Parempaa maanantaita sinne :)
Loistava, loistava kitara!
Loistavasti kirjoitettu runo. Voiko runo enään
tästä paremmaksi tulla??
Jokainen voi olla aina parempi, jokaisena uutena päivänä, jokaisena jumalan antamana mahdollisuutena. Sinä päivänä, kun luulee olevansa valmis tai täydellinen, ei ole paras vaan on todennäköisesti potkaissut tyhjää ;)
Kiitos sinulle Liona ja aurinkoa...