Pakko myöntää, mutta neljän vuoden seurustelun jälkeen aloin vähän miettiä ja tulin siihen lopputulokseen että olen tappavan tylsää seuraa nykyisin. Mitä helvettiä tapahtui? Ennen olin kiva, ulospäinsuuntautunut, energinen ja innokas juttelemaan kaikille. Kävin ulkona paljon ja sain paljon uusia ystäviä helposti. Päädyin mitä omituisimmille hassuille seikkailuille kivojen puolituttujen kanssa, seikkailuilla en tarkoita seksiä vaan puhun road tripeistä, mökkireissuista, urheilutapahtumista, avantouinneista yms. Mulla oli todella hauskaa!
Ja bäm, tapasin naisen joka vei jalat alta. Tuli seurusteltua ja muutettua yhteen. Vakiinnuttua. Juurruttua paikalleen. Ei illalla jaksa lähteä ulos kun on helppo käpertyä vain sen mainion naisen kainaloon. Ei tule lähdettyä mihinkään kun pitää huolehtia toinen matkaan, tuntemattomiin ei tule juuri tutustuttua enää kun ei ole jännitystä mahdollisesta suhteesta. Tuli jotenkin pudottua verkkoon ja jämähdettyä siihen.
En paljoa seurustellut enkä "seikkaillut" ennen naistani, mutta flirtti ja se pieni hassu kipinä oli juttuni. Tuntuu että olen latistunut ja jotenkin jumitan paikallani. Rakastan naistani yli kaiken, mutta janoan seikkailuja. Naiseni oli myös ennen samanlainen, tuntuu että olemme saaneet molemmista jonkin lahnan esiin. Yhdessä meillä on silti kivaa.
Mikähän auttaisi?
Ja bäm, tapasin naisen joka vei jalat alta. Tuli seurusteltua ja muutettua yhteen. Vakiinnuttua. Juurruttua paikalleen. Ei illalla jaksa lähteä ulos kun on helppo käpertyä vain sen mainion naisen kainaloon. Ei tule lähdettyä mihinkään kun pitää huolehtia toinen matkaan, tuntemattomiin ei tule juuri tutustuttua enää kun ei ole jännitystä mahdollisesta suhteesta. Tuli jotenkin pudottua verkkoon ja jämähdettyä siihen.
En paljoa seurustellut enkä "seikkaillut" ennen naistani, mutta flirtti ja se pieni hassu kipinä oli juttuni. Tuntuu että olen latistunut ja jotenkin jumitan paikallani. Rakastan naistani yli kaiken, mutta janoan seikkailuja. Naiseni oli myös ennen samanlainen, tuntuu että olemme saaneet molemmista jonkin lahnan esiin. Yhdessä meillä on silti kivaa.
Mikähän auttaisi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
tehkää yhdessä jotain, matkoja, mökkejä, kutsukaa kaverinne mukaan ja järjestäkää bileet yms.
Käy ulkona, tyttiksen luvalla, saat flirtata ja katsoa onko se edelleen sun juttusi vai muisteletko jotain vain sen takia että se joskus oli makeeta. Nyt voi olla asia toisin.
Puhukaa asiasta ja tehkää elämästä vähän jännempi. Kyllä yhdessäkin voi seikkailla ja eihän se varmaan ole kauheaa jos vähän sitä omaa naistasi vokottelisit pidemmän kaavan kautta eikä vain odota sitä valmista piirakkaa illan päätteeksi.
Tutistikaa yhdessä uusiin ihmisiin.
Ennenkaikkea puhukaa ja toimikaa. Ei parisuhteen kuulu olla ankea paikka, mutta jos sä kaipaat sinkkuaikoja niin mä luulen että jos sun rakkaus on hyvää ja syvää, ehkä sä vain muistelet kaiholla sitä tunnetta kun sai jonkun hurmattua. Enää se ei antaisi sulle samanlaisia kicksejä koska sun sydän rakastaa toista.
Tehkää asioille iotain, maailmahan on iso paikka toteuttaa yhdessäkin asioita.
Mun ystille kävi juuri noin.se oli ennen nykystä suhdetta upee, avoin, ilonen, hurmaava tapaus.tänään se on varjo entisestä.musta tuntuu ettei se ole onnellinen...mä ihmettelen eikse ole ite huomannu muutosta. Mä en viitti sille sitä sanoo, nähään niin harvoin.mä oon surullinen sen puolesta.
Keksikää yhdessä jotain muutakin kuin vain tällä palstalla roikkuminen ja provoaminen. Ai niin, mutta ethän sä viitsi.