Olenko nyt sitten tuhnu, tryffeli vai mikä?
Myin oman asunnon aallonharjalla, joulukuussa. Olin jo silloin lyönyt silmäni kiinni erääseen arvokiinteistöön, jonka hintapyynti oli tällöin 380.000€. Vaasassahan työttömyys on maan pienintä ja taloudellisestikin menee suhteellisen lujaa.
Kun olin tehnyt omasta kaupat, tunsin olevani voittaja ja haistelin, että asuntokauppa oli jämähtämäisillään. Osuin kultasuoneen. Tammikuussa asunnot vielä vaihtoivat omistajaa, mutta sittemmin kauppa on tyrehtynyt totaalisesti. Näin on myös moni välittäjä meille kertonut näytöissä, joissa olemme (lähes jokaisessa ainoina) käyneet. Tarjosin helmikuun lopussa tuosta asunnosta sitten ensimmäisen kerran, 280.000€. Myyjä oli uhannut lähes käydä päälleni välittäjän mukaan. Sanoin vaan, että odotellaan, odotellaan. Välittäjä kertoi, että myyjä oli kehunut, että voi pitää asuntoa vaikka vuoden tyhjänpanttina, eikä koskaan tulisi hyväksymään tarjoustani. Kului kuukausi ja toinen. Nyt eletään toukokuuta, kun puhelin viime viikolla pirahti. Sehän oli rouva välittäjä, joka kyseli, ollaanko löydetty asuntoa jo. Kerroin, että muutama kiikarissa, mutta odotellaan hintojen putoamista, johon hän sanoi, että no nyt se peli on alkanut ja että myyjä olisikin kiinnostunut tulemaan vastaan. Heidän tarjous oli nyt 300.000€. Oli hiukan ääni kellossa muuttunut. Sanoin, että harkitsen jopa tuota 280.000€ tarjoukseni uusimista, enkä maksa tuota 300.000€. Meni muutama hassu tunti ja välittäjä soitti uudelleen. Hän sanoi, että myyjä on valmis myymäön asuntonsa tuolla 280.000€:llä. Hetken mietittyäni sanoin, että tehdään kaupat. En viitsinyt enää tuhkia viesä pesästä. Tein siis aikamoisen tilin muutamassa kuukaudessa. :D
Voin vain arvailla, miltä asuntokauppa näyttää hiukan heikommin taloudellisesti menestyvässä kaupungissa, saati kylässä, kun täälläkin, jossa siis vielä ainakin menee kohtuullisesti asuntokauppa on täysin jumissa ja myynnissäolevien asuntojen hintoja korjaillaan jatkuvasti alaspäin ja välittäjää vaihdetaan useimmin, kuin sukkia.
Taitaa olla siis ostajan ajat! Ainakin mulla oli!
Myin oman asunnon aallonharjalla, joulukuussa. Olin jo silloin lyönyt silmäni kiinni erääseen arvokiinteistöön, jonka hintapyynti oli tällöin 380.000€. Vaasassahan työttömyys on maan pienintä ja taloudellisestikin menee suhteellisen lujaa.
Kun olin tehnyt omasta kaupat, tunsin olevani voittaja ja haistelin, että asuntokauppa oli jämähtämäisillään. Osuin kultasuoneen. Tammikuussa asunnot vielä vaihtoivat omistajaa, mutta sittemmin kauppa on tyrehtynyt totaalisesti. Näin on myös moni välittäjä meille kertonut näytöissä, joissa olemme (lähes jokaisessa ainoina) käyneet. Tarjosin helmikuun lopussa tuosta asunnosta sitten ensimmäisen kerran, 280.000€. Myyjä oli uhannut lähes käydä päälleni välittäjän mukaan. Sanoin vaan, että odotellaan, odotellaan. Välittäjä kertoi, että myyjä oli kehunut, että voi pitää asuntoa vaikka vuoden tyhjänpanttina, eikä koskaan tulisi hyväksymään tarjoustani. Kului kuukausi ja toinen. Nyt eletään toukokuuta, kun puhelin viime viikolla pirahti. Sehän oli rouva välittäjä, joka kyseli, ollaanko löydetty asuntoa jo. Kerroin, että muutama kiikarissa, mutta odotellaan hintojen putoamista, johon hän sanoi, että no nyt se peli on alkanut ja että myyjä olisikin kiinnostunut tulemaan vastaan. Heidän tarjous oli nyt 300.000€. Oli hiukan ääni kellossa muuttunut. Sanoin, että harkitsen jopa tuota 280.000€ tarjoukseni uusimista, enkä maksa tuota 300.000€. Meni muutama hassu tunti ja välittäjä soitti uudelleen. Hän sanoi, että myyjä on valmis myymäön asuntonsa tuolla 280.000€:llä. Hetken mietittyäni sanoin, että tehdään kaupat. En viitsinyt enää tuhkia viesä pesästä. Tein siis aikamoisen tilin muutamassa kuukaudessa. :D
Voin vain arvailla, miltä asuntokauppa näyttää hiukan heikommin taloudellisesti menestyvässä kaupungissa, saati kylässä, kun täälläkin, jossa siis vielä ainakin menee kohtuullisesti asuntokauppa on täysin jumissa ja myynnissäolevien asuntojen hintoja korjaillaan jatkuvasti alaspäin ja välittäjää vaihdetaan useimmin, kuin sukkia.
Taitaa olla siis ostajan ajat! Ainakin mulla oli!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hieno homma.
Kyllä sitä tilintekemiseen on mahdollisuuksia nyt.
Asunnonvaihtaja nyt sinänsä ei paljoa hyödy paitsi jos yksiöstä/kaksiosta isompaan.
Väitänpä, että myyjäkään ei tappiolla myynyt jos on asunut 10 vuotta siinä.
Aina se kannattaa tinkiä, se on omaan pussiin.
Ja tuossa nähtiin se, kun myyjällä on tunteet mukana, niin tekee hölmöjä ratkaisuja, olisi heti heittänyt vastatarjouksen vaikka 290tuhatta niin kaupat olisi saattaneet syntyä jo aiemmin. Tai laittanut hintapyynnin 300tuhatta.
Asuntokaupassa pitäisi aina pyrkiä aistimaan ne myyjän todelliset tarpeet myydä.
On niitä joilla ei mitään suurta aikomusta eikä edes taloudellista tarvetta myydä, mutta myyvät jos saavat mitä haluavat.
Sitten on niitä jotka kenties olisivat vaihtamassa, näillä on vähän pelivaraa. Eli pikkuisen pääsee tinkimään.
Sitten on niitä keillä on lähes pakko myydä. Näillä tinkivara on suurin. ja mahdollisesti ymöskin tarve pikaisiin kauppoihin.
Sitten tähän peliin lisätään vielä alue. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tuon kohteen olisi voinut laittaa vuokralle tarvittaessa. Vaasan vuokramarkkinoista en osaa mennä sanomaan minkälaiset ovat kun en ole seurannut.
Ja paljonko sinä nyt säästit on se toinen kysymys. Eli et koskaan ollut valmis maksamaan tuota 380.000 euroa. Eli et missään vaiheessa säästänyt sataa tonnia. Eli jos ehdoton kattosi kohteelle oli 280.000 euroa ja tällä kaupat syntyivät et säästänyt mitään. Säästöä olisi tullut mikäli olisit vielä täst tinkinyt alas. Mutta tätä tarina ei kerro paljonko olisit ollut tästä valmis maksamaan alunalkaen.
Se että pyynti voi olla mitä vaan maan ja taivaan väliltä ei tarkoita sitä että tuon ja kauppahinnan väli on säästetty. Kyse on siitä mihin hintaan olet sen arvioinut ja mihin hintaan olet sen saanut.
kuola tyynytllä vuokrakasarmin sohvalta päämärkänä.
Yksittäisen kohteen pyyntihinta laski. Hienoa. Mitenkäs sen hinta on kehittynyt todellisuudessa, eli millä hinnalla siitä on tehty kauppaa aiemmin.
Ja oliko myyjällä kenties jokin muukin syy myydä nopeasti, kuin vain yleinen markkinatilanne? Eräässä seuraamassani kohteessa pyynti laski selittämättömästä lähes 20 prosenttia. Syy selvisi kun pääsi tutustumaan kuntotutkimuksen tuloksiin (tehty myyntiinlaiton jälkeen, varmaan ensimmäisen tarjouksen tultua).
Parin vuoden kuluttua olisit saanut 200000 eurolla. Hätäilemällä menettää rahaa.
Tiedä häntä onko siinä tehty tiliä vai ei mutta on saatu asunto sillä rahalla jonka on aikonut käyttää asunnon ostoon. Eri asia on sitten minkä arvoinen tuo asunto oikeesti on. Joka tapauksessa olet saanut rahoillesi omasta mielestäsi hyvän vastineen ja se on pääasia.