mustis

Anna anteeksi.
En ole halunut nähdä sitä,
että olisin mustasukkainen.
Vaikkakin kohtuuden rajoissa.
Olen sen aiemmin käynyt läpi
pohjia myöden, enkä enään halua
sitä. Mutta huomaan, että
välitän, enkä ole immuuni.
Vaikka toivoisin sitä olevani.

Tiedän.
Haluan kertoa asiat suoraan
sinulle, koska niin on parempi.

junttura kirjoitti:

Anna anteeksi.
En ole halunut nähdä sitä,
että olisin mustasukkainen.
Vaikkakin kohtuuden rajoissa.
Olen sen aiemmin käynyt läpi
pohjia myöden, enkä enään halua
sitä. Mutta huomaan, että
välitän, enkä ole immuuni.
Vaikka toivoisin sitä olevani.

Tiedän.
Haluan kertoa asiat suoraan
sinulle, koska niin on parempi.

Lue lisää

odotan että kerrot minulle suoraan.

odotan kirjoitti:

odotan että kerrot minulle suoraan.

Olen niin epävarma. En sen suhteen,etten voisi kertoa. Vaan tämä netti tekee minut hulluksi.
Kuinka voitte tietää, kenen kanssa keskustelette. Minä en sitä tiedä. En osaa ottaa selvää, kuka
kirjoittelee. Ja te tiedätte kuka täällä päässä on :) .
Kuka olet? Kenelle soitan?

epätietoinen kirjoitti:

Olen niin epävarma. En sen suhteen,etten voisi kertoa. Vaan tämä netti tekee minut hulluksi.
Kuinka voitte tietää, kenen kanssa keskustelette. Minä en sitä tiedä. En osaa ottaa selvää, kuka
kirjoittelee. Ja te tiedätte kuka täällä päässä on :) .
Kuka olet? Kenelle soitan?

Lue lisää

Kerro jotain nimimerkkejä tai nimikirjaimia kenelle tarkoitat viestiä.

Siru kirjoitti:

Kerro jotain nimimerkkejä tai nimikirjaimia kenelle tarkoitat viestiä.

sen päätöksen, etten enään lähde mukaan tähän pyöritykseen. Jos jollain on jotain sanottavaa, kerrottavaa voi ottaa suoraan yhteyttä minuun.
Nämä haahuilut nyt saa riittää tähän. Nämä vain sekoittavat minut, mutta myös kaikki ihmissuhteeni ja sitä en halua.

En menetä mitään.
Pyydän anteeksi sanojani, haluani loukata sinua, koska yhdistin tarinat niin, että en kelpaa, eikä rakkauteni sinuun(?) riitä sinulle ja että et välitä. Haluat loukata minua lukemattomilla naisjutuillasi. Pahinta tässä on se, että et ehkä teekään niin vaan olen sekoittanut pääni täällä näillä tarinoilla, jotka saavat minut kuvittelemaan. Ja sydämeni on kipeä ja sairas.
En halua näitä voimakkaita tunteita, jotka jo tiedän entuudestaan, olen ne läpi käynyt. Sen pitäisi riittää.

Tiedän, että peilaan omia suhteitani ulospäin.
Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin. Ja yrittänyt päästä selvyyteen, mitä sydämeni kertoo. Kuka on se, jota rakastan. Onko alkuperäinen rakkautenitunne säilynyt? Vaikka tykkään monesta muustakin miehestä. Ja mikä on rakkautta. Tämä itsensä tutkistelu, voi johtaa toisille sydänsuruja. Kuten myös minulle, suhteessani miehiin. Ihmisiä pitää voida tavata ja tutustua heihin. Olen elänyt tunteet, nyt jostain syystä järjellä ajattelen asioita, ehkä siksi etten ole tavannut näitä miehiä. Eli on pattitilanne. Kaikki pelkäävät tunteitaan ja kaikki varovat. Pitäisi tietää, jotta pystyisi menemään eteenpäin, ettei aikeuttaisi kipua toisille eikä itselle. Ja kuitenkaan elämässä ei voi hallita, kaikesta on luovuttava, päästettävä irti, mentävä mukaan jos siltä tuntuu, kun tilanne sitä vaatii. Olen nyt käynyt läpi luopumisen prosessia pitemmän aikaa. Vain antanut miehen pois koko aika uudelleen ja uudelleen. Välillä taas kiinnityn häneen, sitten alan taas
irrottautumaan uudelleen ja uudelleen.
Toivon hänelle rakkautta ja hyvää oloa, onnea, juuri sellaisen naisen kanssa, joka hänelle sitä parhaiten pystyy antamaan ja osoittamaan. Tunnen itseni välillä niin kykenemättömäksi siihen.

Toivon, että hän vihdoin löytäisi naisensa ja asettuisi aloilleen, jotta voin löytää tasapainon ja rauhan sydämeeni, etten toivoisi jotain mitä en vain voi saada. Ja huomaisin kaiken tämän kipeyden keskellä, että voin silti häntä rakastaa kävi niin tai näin. Kun itsekin tykkään niin monesta miehestä, jotka ovat ystäviäni, voi miehellä olla myös ystäviä, joista tykkää. Mutta luottamus on tärkeää. Ja alkuvaikeudet ovat yhtä tuskaa kaukosuhteissa.

En vaan jaksa aprikoida, kuka on toisessa päässä ja mitä sanon tai miten hän sen ottaa.
Ei asioita voi loputtomiin vain veivat netissä,
sitä tarkoitan. Nyt riittää.

Elisa kirjoitti:

En menetä mitään.
Pyydän anteeksi sanojani, haluani loukata sinua, koska yhdistin tarinat niin, että en kelpaa, eikä rakkauteni sinuun(?) riitä sinulle ja että et välitä. Haluat loukata minua lukemattomilla naisjutuillasi. Pahinta tässä on se, että et ehkä teekään niin vaan olen sekoittanut pääni täällä näillä tarinoilla, jotka saavat minut kuvittelemaan. Ja sydämeni on kipeä ja sairas.
En halua näitä voimakkaita tunteita, jotka jo tiedän entuudestaan, olen ne läpi käynyt. Sen pitäisi riittää.

Tiedän, että peilaan omia suhteitani ulospäin.
Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin. Ja yrittänyt päästä selvyyteen, mitä sydämeni kertoo. Kuka on se, jota rakastan. Onko alkuperäinen rakkautenitunne säilynyt? Vaikka tykkään monesta muustakin miehestä. Ja mikä on rakkautta. Tämä itsensä tutkistelu, voi johtaa toisille sydänsuruja. Kuten myös minulle, suhteessani miehiin. Ihmisiä pitää voida tavata ja tutustua heihin. Olen elänyt tunteet, nyt jostain syystä järjellä ajattelen asioita, ehkä siksi etten ole tavannut näitä miehiä. Eli on pattitilanne. Kaikki pelkäävät tunteitaan ja kaikki varovat. Pitäisi tietää, jotta pystyisi menemään eteenpäin, ettei aikeuttaisi kipua toisille eikä itselle. Ja kuitenkaan elämässä ei voi hallita, kaikesta on luovuttava, päästettävä irti, mentävä mukaan jos siltä tuntuu, kun tilanne sitä vaatii. Olen nyt käynyt läpi luopumisen prosessia pitemmän aikaa. Vain antanut miehen pois koko aika uudelleen ja uudelleen. Välillä taas kiinnityn häneen, sitten alan taas
irrottautumaan uudelleen ja uudelleen.
Toivon hänelle rakkautta ja hyvää oloa, onnea, juuri sellaisen naisen kanssa, joka hänelle sitä parhaiten pystyy antamaan ja osoittamaan. Tunnen itseni välillä niin kykenemättömäksi siihen.

Toivon, että hän vihdoin löytäisi naisensa ja asettuisi aloilleen, jotta voin löytää tasapainon ja rauhan sydämeeni, etten toivoisi jotain mitä en vain voi saada. Ja huomaisin kaiken tämän kipeyden keskellä, että voin silti häntä rakastaa kävi niin tai näin. Kun itsekin tykkään niin monesta miehestä, jotka ovat ystäviäni, voi miehellä olla myös ystäviä, joista tykkää. Mutta luottamus on tärkeää. Ja alkuvaikeudet ovat yhtä tuskaa kaukosuhteissa.

En vaan jaksa aprikoida, kuka on toisessa päässä ja mitä sanon tai miten hän sen ottaa.
Ei asioita voi loputtomiin vain veivat netissä,
sitä tarkoitan. Nyt riittää.

Lue lisää

Ei oikein "istu" tämä juttu.Rakkaus on liian käytetty sana täällä.Kaiken saa loppumaan heti,kun tietää toisella olevan jonkun tärkeämmän,se on totta.