Arvokkaat esineet ja vaikkapa taulut, ovat hinnaltaan huikean arvokkaita.
Taulun tai esineen omistaja voi tietysti myydä omistamansa hyvään hiintaan ja hyötyä itse. Seuraavalla omistajalla on hallussaan vielä arvokkaampi taideaarre tms. , joka joskus ehkä realisoituu rahaksi.
Rahalla on vain oma arvonsa. Kympistä saa kympin ja eurosta euron, vain rahanväärentäjä voi hyötyä.
Kummallista arvoa on kuuluisien taiteilijoiden allekirjoittamilla yksinkertaisilla viivoillakin. Picasson tai Salvador Dalin allekirjoittama paperilappukin olisi hinnoissaan.
Taulun tai esineen omistaja voi tietysti myydä omistamansa hyvään hiintaan ja hyötyä itse. Seuraavalla omistajalla on hallussaan vielä arvokkaampi taideaarre tms. , joka joskus ehkä realisoituu rahaksi.
Rahalla on vain oma arvonsa. Kympistä saa kympin ja eurosta euron, vain rahanväärentäjä voi hyötyä.
Kummallista arvoa on kuuluisien taiteilijoiden allekirjoittamilla yksinkertaisilla viivoillakin. Picasson tai Salvador Dalin allekirjoittama paperilappukin olisi hinnoissaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Salvador Dali, eräs huijaamisen mestari. Typerät snobbistiset ihmiset maksoivat maltaita hänen taulustaan jonka itse asiassa aasi oli "maalannut". Dali oli laittanut kankaan maahan , paljon väripaletteja myöskin maahan, missä kävelytti aasia, Aasi sitten otti joitakin askeleita kankaalla, josta tuli taideteos. Joku hölmö maksoi valtavasti pääsystä lahjakkaan taiteilijan maalaaman taulun omistajaksi.
Jos joku on lukenut tarinan"Keisarin uudet vaatteet", ymmärtää mistä on kysymys.
Minä, joka en tietenkään ymmärrä taiteesta paljoakaan, niputtaisin Kubismisen taidesuuntauksen isän, Picasson samaan huijarikategoriaan.
En tahtoisi taulua, missä on naisen pään kuva, siinä silmä otsassa, nenä poskella jne.
Hyvin moni tahtoisi, tietenkin, sehän osottaa kultivoituneisuutta ja on varsinkin todistus siitä, että henkilöllä on varaa , hänellä on kallis, hyvä maku:)
Joo, omistaisipa yhden Picasson niin ei rahahuolia enää taitaisi olla. En tiedä,...aikanaan annoin kaikki mieheni taulut lapsilleen perunkirjoituksessa, ja jo eläessään parhaat myytiin 14.000€ hintaan.
Toki liikkuu huutokaupoissa varhaisempia töitään muutamalla satasella, mutta halusin lastensa saavan isänsä maalaukset. Pidin vain 2 minulle maalaamaansa taulua, yksi ihana luminen talvimaisema joka on suosikkini.
Saa vaan olla varovainen myydessään antiikkia tai muuta arvokasta,...huijareita on paljon, jotka mitätöivät ja ostavat halvalla. Aina kannattaa käyttää arvioinneissa alan asiantuntijoita, Bukovski, Hagelstam,...olkoon vaikka vanhoista keräilykirjoista kyse.
Jos ei rahat riitä, on syötävä pääomaa, niinhän se on!
PS. Pthyi olkoon, kun on tylsää olla pelkästään järkevä, alan kyllä hulinoimaan palstalla vastapainoks piankkoin, ettäs tiedätte:DDDDD--- pthyi olkoon!
Minä taas en osoita vähäälään kyllästymisen merkkejä järkevyyteen. Itse vaan en ole järkevä, realisti kuitenkin. Oikein arkirealistin perikuva ja siksi varmaan tylsä
Toisaalta luulen olevani rohkea, puen sanoiksi monien ajatukset. Eihän kukaan nyt niin hullu ja hölmö olisi, että myöntäisi kalliita ja muodikkaat asiat järjettömyyksiksi.
Onko nyt kuitenkaan järkevää sitoa suuria summia rahaa vaikkapa tauluihin, jotka voitaisiin hyvin korvata sisustuksessa kopioina, lähes alkuperäisiä kauniimpina.